En nyt tarkoita mitään arkipäiväistä, kuten työttömyys tai taudit tai muut järjellä selitettävät pelonaiheet.
Minä tunnustan pelkääväni pimeää. Olen varustettu harvinaisen vilkkaalla mielikuvituksella, joka alkaa laukata aina pimeän tullen. Järkeni sanoo, että jos itse olen pimeässä enkä näe mitään, niin ei kukaan toinenkaan minua voi nähdä. Mutta, mutta...JOKU minua kuitenkin siellä pimeässä uhkaa.
Järkytyin pari päivää sitten oikein toden teolla. Asumme omakotitalossa, jossa on sellaiset valot, että kun joku lähestyy riittävästi taloa, niin valot syttyvät pihalle. Seisoin kuistilla pimeässä iltasavukkeella. Äkkiä kuului nurkan takaa selvät määrätietoisesti lähestyvät askeleet. Lumi narskui. Ja nurkantakana oli siis tuo etupiha, jossa pitäisi syttyä valot, jos siellä joku tallustelee.
Heti askeleet kuultuani sammutin sormin savukkeen, sydän hakkasi villisti kuin lampaan saparo, suorastaan syöksyin takaovesta sisälle. Onneksi oven lukko oli asennossa, jossa se automaattisesti meni lukkoon vetäessäni oven perässäni kiinni. Vapisevin käsin varmistin, että lukossa on. Huh! Samassa muistui mieleen pääovi, jonka lapset toisinaan jättävät lukitsematta. Kävelin tuulikaappiin, johon syttyi valo samalla kun astuin siihen. Olin siis itse kirkkaasti valaistussa tilassa ja ulko-oven takana oli säkkipimeää. Pihavalo ei palanut, joten ei sillä voi kukaan ollakaan, sanoi Järki. Mutta olinhan kuullut selvät askeleet? Kävelin viereiseen makkariin, josta on ikkuna pihalle. Raotin varovasti säleverhoja ja tarkkailin pihaa. Silmä tottui hämärään, kun itsekin seisoin pimeässä tilassa. En nähnyt mitään. Ei yhtään mitään. Vasta sen jälkeen uskalin palata tuulikaappiin, painaa ovenkahvasta ja mikä helpotus: ovi oli lukossa.
Minä olin pelännyt aivan tolkuttomasti ja kokenut hirveän peloan. En vain tiedä, että mitä pelkäsin ja mitkä ne askeleet olivat.
Tämän ei ollut tarkoistus olla mikään BÖÖÖ - kummitusjuttu. Se vain tapahtui!
Mitä sinä pelkäät?
21
1360
Vastaukset
- että en koskaan
saa nähdä sinua.
- Emilia
mikään OIKEA selittämätön pelonaihe. Hih! Mistä sitä tietää, vaikka näkisit minua päivittäin vaikkapa jossakin työmatkan varrella? Et vain tiedä, että kuka on Emilia!
Mutta haluaisin kuulla muiden kokemia vastaavia tilanteita. Minussa ei ollut rohkeutta mennä ottamaan selvää, että mikä siellä pihassa tallusteli. Nyt sitten en enää käy iltasavuilla pimeän tulon jälkeen. - erityisesti pelätä
Emilia kirjoitti:
mikään OIKEA selittämätön pelonaihe. Hih! Mistä sitä tietää, vaikka näkisit minua päivittäin vaikkapa jossakin työmatkan varrella? Et vain tiedä, että kuka on Emilia!
Mutta haluaisin kuulla muiden kokemia vastaavia tilanteita. Minussa ei ollut rohkeutta mennä ottamaan selvää, että mikä siellä pihassa tallusteli. Nyt sitten en enää käy iltasavuilla pimeän tulon jälkeen.väistämättömästi ikääntymisen mukaanaan tuomaa hernepussinheittoporukoihin joutumista, sillä sitähän vanhainkodeissa harrastetaan päivät pääksytysten. Tähän auttaa tietenkin harjoittelu, ja ankara paasto, sekä tietenkin selibaatti, joka on jokaisen vanhuksen osa.
- mistä moinen?
erityisesti pelätä kirjoitti:
väistämättömästi ikääntymisen mukaanaan tuomaa hernepussinheittoporukoihin joutumista, sillä sitähän vanhainkodeissa harrastetaan päivät pääksytysten. Tähän auttaa tietenkin harjoittelu, ja ankara paasto, sekä tietenkin selibaatti, joka on jokaisen vanhuksen osa.
ja pimeä ne pelottaa vieläkin tässä iässä.Eli pimeä ja varsinkin pimeä metsätie korvessa..apuva!!
- Emilia
mistä moinen? kirjoitti:
ja pimeä ne pelottaa vieläkin tässä iässä.Eli pimeä ja varsinkin pimeä metsätie korvessa..apuva!!
Metsätie korvessa
Mikähän sieltä korvesta voi tielle tulla Sinua uhkaamaan? Susi, karhu tai muu metsänelävä on järjellinen pelonaihe, mutta luin rivien välistä, että niitä et pelkää varsinaisesti, vaan mitä? Minua vaanii pimeässä Se Sama Joku, joka Sinua siellä metsätiellä korvessa. Kai se on jokin yliluonnollinen uhka, jota ei siis Järjellä ajatellen ole olemassa, mutta mielikuvitus ja vaisto sanoo, että Joku siellä on. *hrrr..puistattaa ja karvat nousoo pystyyn* Emilia kirjoitti:
Metsätie korvessa
Mikähän sieltä korvesta voi tielle tulla Sinua uhkaamaan? Susi, karhu tai muu metsänelävä on järjellinen pelonaihe, mutta luin rivien välistä, että niitä et pelkää varsinaisesti, vaan mitä? Minua vaanii pimeässä Se Sama Joku, joka Sinua siellä metsätiellä korvessa. Kai se on jokin yliluonnollinen uhka, jota ei siis Järjellä ajatellen ole olemassa, mutta mielikuvitus ja vaisto sanoo, että Joku siellä on. *hrrr..puistattaa ja karvat nousoo pystyyn*selitetty puutteelisella lapsuusajan perusturvallisuudella, ja mieki uskon kyllä tuohon selitykseen, sillä miksi turvallisen lapsuuden saanut lapsi pelkäisi olemattomia..
- mitään jatkuvasti
Korkeisiin paikkoihin kiipeäminen turvalaitteitta vaatii sisua, ja joskus pelästyy kunnolla kun hirvi astuu yllättäen auton eteen. Mutta ei ole mitään fobioita.
- salakaataja
tässä viime syksynä. Tajusin, että MINÄ olen se jota pitää pelätä ( iso ruma mies huonoissa vaatteissa outojen juttujensa kanssa ), minun ei tarvitse pelätä mitään, ketään. Ihana tunne ja se auttaa yhä meikäläistä pimeässä kylmässä maailmassa tallustamaan.
- Einott
Pimeää metsääPosti täytyi hakea puolen kilometrin päästä ja aina ilta pimeällä.
Tie kulki sakean kuusimetsän halki.
Matka oli suorastaan painajainen,pika juoksua mennen tullen.
Nykyisin pelottaa vain,jotta onko tukka hyvin ja näkyykö kello:-))- Emilia
Semmoinen vanha naavainen tiheä kuusimetsä on todella pelottava ja luotaantyöntävä paikka. Keskikesän helteelläkin, semmoisessa paikassa on aina kylmä ja iholle nousee kylmännyppyjä. Ei ihme, että sitä mielikuvitus tekee tepposet ja alkaa kuvitella olemattomia. Lapsen maailmaan kaikki Mennikäiset, Mörököllit, Peikot ja muut Pahalaiset kuuluvat. Niitä esiintyy saduissa ja leikeissä, tv-ohjelmissa ja peleissä. Vaikka silloin kun minä olin lapsi, niin Afrikan tähti ja Musta Pekka -kortit olivat ainoat pelit ja tv-tarjontaan kuului Niksulan TV ja "Onni klouni" (Onni-konni omassa ääntämyksessäni) sekä joku "fakiiri Krunplum" tai jotakin sinne päin:))) Luin itse ja minulle luettiin paljon. Siitä varmaankin johtuu, että mielikuvitus lentää vielä tänäkin päivänä.
Emilia kirjoitti:
Semmoinen vanha naavainen tiheä kuusimetsä on todella pelottava ja luotaantyöntävä paikka. Keskikesän helteelläkin, semmoisessa paikassa on aina kylmä ja iholle nousee kylmännyppyjä. Ei ihme, että sitä mielikuvitus tekee tepposet ja alkaa kuvitella olemattomia. Lapsen maailmaan kaikki Mennikäiset, Mörököllit, Peikot ja muut Pahalaiset kuuluvat. Niitä esiintyy saduissa ja leikeissä, tv-ohjelmissa ja peleissä. Vaikka silloin kun minä olin lapsi, niin Afrikan tähti ja Musta Pekka -kortit olivat ainoat pelit ja tv-tarjontaan kuului Niksulan TV ja "Onni klouni" (Onni-konni omassa ääntämyksessäni) sekä joku "fakiiri Krunplum" tai jotakin sinne päin:))) Luin itse ja minulle luettiin paljon. Siitä varmaankin johtuu, että mielikuvitus lentää vielä tänäkin päivänä.
, minusta taas ei ole mitään ihanampaa, kuin kuvaamasi lainen kuusimetsä, minusta se on kuin satumaahan menisi..tai tulisi..:)
- Emilia
Pirrejuupas kirjoitti:
, minusta taas ei ole mitään ihanampaa, kuin kuvaamasi lainen kuusimetsä, minusta se on kuin satumaahan menisi..tai tulisi..:)
kyllä minäkin siellä vanhassa kuusimetsässä leikin. Aurinkoisena päivänäkin oli sellainen hämärän hyssy. Valo siivilöityi vain sieltä täältä. Neulasmatto tuntui pehmeälle paljaan jalkapohjan alla, havuntuoksun voin vielä nytkin tätä kirjoittaessani tuntea...nuuh! Siellä sananjalkojen alla asusti toki myös Hyväläisiä, kuten keijukaisia ja pieniä tonttuja. Mutta kun ilta alkoi hämärtyä (ja hyttyset lisääntyä), niin teki mieli juosta aukealla paikalla olevalle isolle kivelle nautiskelemaan ilta-auringon hellästä lämmöstä.
- Pirre*
Emilia kirjoitti:
kyllä minäkin siellä vanhassa kuusimetsässä leikin. Aurinkoisena päivänäkin oli sellainen hämärän hyssy. Valo siivilöityi vain sieltä täältä. Neulasmatto tuntui pehmeälle paljaan jalkapohjan alla, havuntuoksun voin vielä nytkin tätä kirjoittaessani tuntea...nuuh! Siellä sananjalkojen alla asusti toki myös Hyväläisiä, kuten keijukaisia ja pieniä tonttuja. Mutta kun ilta alkoi hämärtyä (ja hyttyset lisääntyä), niin teki mieli juosta aukealla paikalla olevalle isolle kivelle nautiskelemaan ilta-auringon hellästä lämmöstä.
,ihan istuin siellä kuusten alla sammalikossa..:)
Olen minäkin pelännyt pimeää, lapsena juoksin ulkohuussiin ja takas, ja pelekäsin kovasti - liekö ollut vain liian vilkas mielikuvitus. asiaan?
Minun peloissani niillä oli oma osuutensa. Nuorena aikuisena ihmiset ihmettelivät, että voin katuvalojen alueella liikkua melko huolettomasti melkein missä vaan, mutta autapa, jos piti mennä hämärissä tai pimeässä metsään. Yksin en sinne olisi itseäni pienellä pakollakaan saanut. Muistan aviomieheni lisäksi muittenkin nuorten miesten laskeneen leikkiä meidän tyttöjen kustannuksella ja naureskelleen, kun piti pimeässä lähteä "katsomaan" kun vaimot lähtivät iltapissille mökkimaisemissa.
Pimeän metsän pelosta olen vuosien varrella sitkeällä harjoituksella ja positiivisten kokemusten avulla päässyt vähitellen eroon. Niinkuin useimmista lapsena istutetuista peloista. Se on yksi "suurimmista riemun ja itsetyytyväisyyden" aiheistani.- Einott
optimisti-orvokki kirjoitti:
asiaan?
Minun peloissani niillä oli oma osuutensa. Nuorena aikuisena ihmiset ihmettelivät, että voin katuvalojen alueella liikkua melko huolettomasti melkein missä vaan, mutta autapa, jos piti mennä hämärissä tai pimeässä metsään. Yksin en sinne olisi itseäni pienellä pakollakaan saanut. Muistan aviomieheni lisäksi muittenkin nuorten miesten laskeneen leikkiä meidän tyttöjen kustannuksella ja naureskelleen, kun piti pimeässä lähteä "katsomaan" kun vaimot lähtivät iltapissille mökkimaisemissa.
Pimeän metsän pelosta olen vuosien varrella sitkeällä harjoituksella ja positiivisten kokemusten avulla päässyt vähitellen eroon. Niinkuin useimmista lapsena istutetuista peloista. Se on yksi "suurimmista riemun ja itsetyytyväisyyden" aiheistani.Vähän villiä kakaraa peloiteltiin kaikenlaisilla möröillä ja joulupukeilla:-)))
Kuis ollakkaan yksin pimeässä ne heti tuli mieleen.
Satukirjoista silloin ollut halaistua haisua.
- animattiN
Kellareita tuli penskana pelättyä, kun niissä on ne valokatkaisijat, jotka sammuu itestään. Varsinkin sen jälkeen kun olin nähnyt erään kauhuleffan jossa oltiin nimen omaan kellarissa.
Siinä leffas oli joku sydän tai muu elin joka oli elävänä isossa lasipurkissa. Meilläkin kun oli vielä sellainen kylmäkellari missä voi säilyttää viileässä esim perunoita. Ei paljoa huvittanut sen leffan jälkeen hakea perunoita sieltä.kun vanhemmat hyvässä tarkoituksessa kertoivat lähistöllä tapahtuneesta julmasta pikku-tytön murhasta. Kertoivat namusedän houkutelleen tytön kellariin katsomaan muka uutta potkukelkkaa ja oli sitten paloitellut lapsen muitten hirveitten tekojensa päätteeksi. Luultavasti asia oli todella tapahtunut, mutta pikku-tytölle se oli liikaa. Kellariin illalla myöhään meneminen pelotti joskus vielä noin 10 vuotta sitten. En voi olla ihan varma, etteikö se vieläkin muhisi jossain alitajunnassa, vaikka luulenkin päässeeni siitä eroon.
- että Matti
alkaisi lähettämään mulle tekstareita ja joutuisin
median hampaisiin.- että se Matti
ei enää lähetä mulle niitä tekstiviestejään!!!!
- Arkipäiväinen
Työelämässä ollessani "pelkäsi" = otin huomioon että maantiellä jokaisen vastaan tulevan suuren auton (linuri, kuormuri) takaa saattaa joku törppö lähteä ohittamaan ja tulla nokkaan.
Vuosia sitten olin takaa katsojana ko. tilanteessa.
Suoralla tiellä, noin 300m edessäni, tapahtui moinen nokkakolari.
Ohittamaan lähtenyt auto ei antanut vastaantulijalle mitään mahdollisuutta väistää edes metsään.
Tälläsi kärsään juuri kohdalla.
100:n alueella. Jälki sen mukaista. - nitroniisku
teräviä hampaita. Olen pelännyt aina koiria jotka haukkuvat ja kissoja kun ne naukuvat, koolla ei ole ollut väliä. Aloin itse ihmettelemään miksi en pelkää kaikkia koiria. Olen aina karttanut vieraita koiria, kai vaistomaisesti odotin että milloinka ne avaavat suunsa. Tälle pelolle ei mahda mitään. Se ei edes liity siihen että pelkäisin eläimen purevan. En ole kyllä kuullut että kissa olisi purrut. Jotkut koirat eivät vain hauku ja niitten avulla sitten huomasin että ne on hampaat jotka saa viluväreet kulkemaan selässä ja sydämen nousemaan kurkkuun. Nykyisin on helpompaa kun tiedän mikä niissä saa pelon heräämään.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saana airola ja. muusikko spekulaatiota
Saara airolan kirja muusikko mies. Oisko redrama tai lauri tähkä? Saana oli 13 v vuonna 2014 Tekoäly sanoo : tähkä Julki131334Mitäs peitsarissa on tapahtunut eilen illalla
Mikkelissä iso poliisioperaatio https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/39ef020c-2d81-4d72-b720-651f458ba3e2511279- 1051085
Jos saisit palata takaisin johonkin vuoteen
Mikä vuosi se olisi? Ja mitä siinä hetkessä tapahtuisi?115999- 52636
Miksi ETTE suostu selvittämään . . . . . ...
Asioita jotka jääneet selvittämättä toisen osapuolen kanssa? Kertoisitteko miksi ette suostu? Vaikka teidän mielestä142599- 52552
Wille Rydman on kansalaisten mielestä huonoiten onnistunut ministeri
Onneksi olkoo Wille kärkipaikasta! Oletkin sen eteen tehnyt hartiavoimin töitä. "Ministeri Wille Rydman (ps) on kansala368538Tajuan kyllä
että molemmilla on omat elämänsä ja kuvionsa ja rakkaansa. En odota mitään enkä ole tunkemassa mihinkään. Kai silti saa52495- 71473