Juuri sain kemian yo-kirjoitukset ja muutkin alta pois, ja nyt piti alkaa lukea pääsykokeisiin. Vastaan tuli ongelma.
Lukiossa opetettiin nyrkkisääntönä, että metalli epämetalli -> ionisidos, epämetalli epämetalli -> kovalentti sidos ja metalleilla keskenään metallisidoksia. Nyt kuitenkin törmäsin tietoon, että BaS ja PbO2 olisi rakentuneet kovalenttisin sidoksin. Miksi? Mistä tiedän, milloin tulee kovalentti ja milloin ionisidos?
Ja miten puolimetallit sitoutuu?
kemialliset sidokset
neiti halla
5
3406
Vastaukset
- keemikko
On hieman liian laaja kysymys. Kirjastosta voisi löytyä joku kirja tuohon. Ehkä jopa joku toisen kirjasarjan lukion kirja?
MAOL:in taulukkokirjan avulla voi laskennallisesti selvittää sidoksen ionisuutta. s. 134 on "elektronegatiivisuus"-taulukko, ja "sidoksen ioniluonne" -taulukko. Taulukkoarvoilla voidaan ensin laskea aineiden eneg. ero (Esim hiilidioksidille se olisi 1) ja verrata eneg. eroa alempaan taulukkoon, jossa on lukema, jonka mukaan sidoksen ioniluonne prosentteina olisi 22%. alle 50% lasketaan kovalenttiseksi sidokseksi, yli 50 % ionisidokseksi.
Kun eneg. ero on 0, atomien välinen sidos on puhdas kovalenttinen sidos, eneg. eron kasvaessa kasvaa sidoksen poolisuus, kunnes sidos muuttuu ionisidokseksi. Lukion matematiikassa jätetään käsittelemättä poolisen kovalenttisen ja ionisidoksen väliin tulevat "vääristyneet atomit". Se ei varsinaisesti olekaan sidostyyppi, mutta auttaa selvittämään, toivottavasti.
Tämä on vain laskennallinen vippaskonsti selvittää sidoksen luonnetta, mutta tarpeeksi oikeaan sillä usein osuu. Lukion kemiassa ei opeteta tarpeeksi hyvin eri sidoksista, ei ainakaan mielestäni minun aikanani opetettu.- neiti halla
Siis kaikki on kuitenkin viime kädessä kiinni elektronegatiivisuudesta?
Kiitos tuhannesti! - keemikko
neiti halla kirjoitti:
Siis kaikki on kuitenkin viime kädessä kiinni elektronegatiivisuudesta?
Kiitos tuhannesti!Ionisidoksen syntyyn vaikuttavat esim. ionisaatioenergia, elektroniaffiniteetti ja oktetin muodostus.
Esim. natriumilla on pieni ionisaatioenergia (3s elektroni), joten siltä on helppo "ryöstää" elektroni. Kloorilla on suuri elektroniaffiniteetti, joten se mielellään "ryöstää" elektronin. Elektronin vaihdon jälkeen kumpikin atomi saa oktetin, joten ne eivät enää halua muodostaa kovalenttista sidosta (eivät halua lisää elektroneja). Sen sijaan niiden erimerkkiset varaukset vetävät niitä puoleensa, samalla kun lähietäisyydellä niiden elektroniverhojen samanmerkkiset varaukset hylkivät toisiaan.
Karkeasti voisi sanoa, että ionisidoksia muodostavat alkuaineet, joilla esiintyy positiivinen tai negatiivinen stabiili ioni, jolla on jalokaasun elektronikonfiguraatio. Tällaisia alkuaineita ovat "positiiviset" I ja II ryhmäläiset, eka siirtymämetallien ryhmä, sekä alumiini, ja "negatiiviset" V, VI ja VII ryhmäläiset. Poikkeuksia tietysti on.
Elektronegatiivisuuksista voi päätellä mm. kovalenttisen sidoksen dipolia. - keemikko
keemikko kirjoitti:
Ionisidoksen syntyyn vaikuttavat esim. ionisaatioenergia, elektroniaffiniteetti ja oktetin muodostus.
Esim. natriumilla on pieni ionisaatioenergia (3s elektroni), joten siltä on helppo "ryöstää" elektroni. Kloorilla on suuri elektroniaffiniteetti, joten se mielellään "ryöstää" elektronin. Elektronin vaihdon jälkeen kumpikin atomi saa oktetin, joten ne eivät enää halua muodostaa kovalenttista sidosta (eivät halua lisää elektroneja). Sen sijaan niiden erimerkkiset varaukset vetävät niitä puoleensa, samalla kun lähietäisyydellä niiden elektroniverhojen samanmerkkiset varaukset hylkivät toisiaan.
Karkeasti voisi sanoa, että ionisidoksia muodostavat alkuaineet, joilla esiintyy positiivinen tai negatiivinen stabiili ioni, jolla on jalokaasun elektronikonfiguraatio. Tällaisia alkuaineita ovat "positiiviset" I ja II ryhmäläiset, eka siirtymämetallien ryhmä, sekä alumiini, ja "negatiiviset" V, VI ja VII ryhmäläiset. Poikkeuksia tietysti on.
Elektronegatiivisuuksista voi päätellä mm. kovalenttisen sidoksen dipolia.Luin uudelleen edellisen viestini. Siitä voi saada sen käsityksen, että elektronegatiivisuudesta ei voi päätellä ionisidoksesta mitään.
Tarkoitin siis, että _pelkkä_ elektronegatiivisuuseron tarkastelu ei _aina_ riitä (tosin riittänee pääsykoetasolla, eli rupesin halkomaan hiuksia). Jos halutaan puhua "nyrkkisäännöistä", tuommoinen 1,7-2,0 yksikön ero elektronegatiivisuudessa tarkoittaa yleensä ionisidosta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2004353
Kamalaa! Ketä tappoi vanhempansa Huittisissa? Ketkä tapettiin?
Kamalaa! Ketä tappoi vanhempansa Huittisissa? Ketkä tapettiin? Shokki!421996- 611657
Ymmärrätköhän nainen
Etten halua että ottaisit sitä suuhusi. Minusta se on ällöttävää, vaikka kivalta se kai tuntuisi, mutta vain minusta. Mi1331353Martina on käynyt puhumassa viisauksia
Iltalehden artikkelissa Martinan viisaudet.3581337Ajattelen sinua iltaisin, aamulla, päivittäin
Ehkä siinä jo pientä vinkkiä. Oot jäänyt pahasti mieleen. Sun katse on niin syvä ja oot niin lempeä. Hyvä olla sun kanss93959SDP:läinen lähettiläs Titta Maja-Luoto RAIVOAA lähetystössä -?
SDP:n puolueen Maja-Luoto on Portugalissa noussut Median otsikoihin, koska RAIVOAA työntekijöille ja pitää Heitä lähinnä26913Mitä alkoholijuomaa on myyty sekä Linda Lampeniuksen että Matti Nykäsen nimellä? Testaa tietosi!
Mikähän alkoholijuoma se mahtoi olla…? Tule pelaamaan kivaa Testerin Juomavisaa! Kuinka monta saat oikein? Tästä pääse10889Sinkkujen lapset ja kesäloman pituus
Tuli mieleeni kysyä oletteko huolissanne lasten ja nuorten tulevaisuudesta, tai siitä mitä he nyt joutuvat kokemaan yhte170818Voiko vauva uskoa ?
Lohkoissa väitetään ettei vauva voi uskoa. Tässä näet vauvan uskon. https://youtube.com/shorts/QhFbPSdjpnA?si=Zb2BCRST9186696