Mitä tehdä että mies haluaisi seksiä taas?

Olemme seurustelleet vajaan vuoden. Seksi on aina ollut todella ihanaa tämän miehen kanssa.
Aluksi oli molemminpuolista, molemmat tekivät aloitteita jne.
Nyt on jostain syystä mies lopettanut kokonaan aloitteiden tekemisen ja hän on muutenkin muuttunut passiivisemmaksi rakastelemisessa. Ei ole kuitenkaan kieltäytynyt jos olen tehnyt aloitteen (vielä). Olen myös yrittänyt olla tekemättä aloitteita ja odottanut että mies innostuisi mutta näin ei ole käynyt.

Itse kärsin tilanteesta kun haluaisin että olisimme useammin kuin kerran viikossa ja jos haluan saada edes kerran viikossa pitää taas itse tehdä siihen aloite. Jatkuva aloitteen tekeminen syö itsetuntoani ja jos tämä on pysyvä tilanne en edes tiedä haluanko enää jatkaa seurustelua. Haluaisin että homma olisi molemminpuolista ja haluaisin myös tuntea itseni halutuksi jne.

Olen yrittänyt puhua asiasta mutta syytä mies ei ole osannut kertoa tähän. Lisäksi minua loukkasi hänen esittämänsä vastakysymys "pitäisikö sitten aina n...kun on tilaisuus?". Koko ihanasta asiasta meni tavallaan ilo tuon sanan mukana ja tunsin itseni nöyryytetyksi.

Enkä kuitenkaan haluaisi että mies tekisi vastoin halujaan aloitteita tietenkään.

Onko minun ymmärrettävä että kiinnostus on hänen puoleltaan hiipumassa/loppunut? Vai tuleeko miehille tällaisia vaiheita ja menevätkö ne sitten ohitse? Pitääkö nyt vain elää selibaatissa kunnes miehen halut mahd.palaavat, ettei mies tunne että häntä painostetaan?

Kun mies on vielä kyvytön puhumaan tunteistaan niin tavallaan tämä asia pahentaa tilannetta entisestään kun tulee olo että mies ei rakasta eikä halua minua enää.
Rakastan miestä ja olen yrittänyt ymmärtää tilannetta hänen kannaltaan mutta kärsin kovasti jos tilanne jatkuu tällaisena. On ihanaa muistella miten vastavuoroista oli aikaisemmin. Kumpa tämä olisi vain joku ohimenevä välivaihe.

Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
142131
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Meillä on pitkä avioliitto takana ja alkuvaiheessa vaimo oli aktiivisempi tekemään itsekin aloitteita. Nyt hän tekee sen ehkä kerran kuussa ja kun yritän tehdä aloitetta edes kerran viikossa, niin pakit tulee. Henkilökohtaisesti suosittelen katsomaan kumppanin, jonka kanssa myös seksuaaliset tarpeet ovat lähelle samat, sillä tällainen elämä ei ole pidemmän päälle kovinkaan antoisaa. Ei paljon auta hienot autot, talot, lomaosakkeet yms. jos tietää vaimon suurimman huvin ulkomaillakin olla auringossa löhöilyn.. kuherruskuukausi näyttää olevan joillekin hetki, jolloin seksielämästä voi luopua.

Äänestä
  • yleensä alussa seksielämä on aina enemmän antoisaa...täytyykö sitä muka aina lähteä vetämään siinä vaiheessa kun seksin taso laskee ja kerrat harvenee? Mun nykyinen mieheni oli alussa just sellainen, että ajattelin löytäneeni seksuaalisesti tasavertaisen itseni kanssa...ettei tarvitse enää elää puutteessa parisuhteessa jne. No miten kävi, vuoden aikana jo...sellaiset miehet, jotka elävät pihtaavien naisten kanssa, haaveilevat antoisasta ja aktiivisesta seksielämästä. Mut jos löytää naisen, joka haluaa samaa, ei miestä enää huvitakaan. Yhtäkkiä kaivataankin jalat ristissä istuvaa naista, jolta saa kerjätä seksiä onnistuen ehkä kerran kuussa. Näin on nähty jo monesti.

    Äänestä

Mutta en todellakaan tiedä, mitä tilanteelle pitäisi tehdä. Kuuteen vuoteen ei ole puoliso minuun koskenut, eikä halua keskustella asiasta.

Äänestä

syykin selvisi,nimittäin yllätin kaverin runkkaamassa seksivideon tahtiin.

Äänestä

Miehetkin haluaa kokea että heitä himoitaan ja halutaan, mutta harvoin sitä kokevat jos koskaan.

Samanlaisia kokemuksia on sillä erolla että vaimo ei ole himoinnut minua koskaan eikä tehnyt aloitetta milloinkaan, vai voisiko sanoa sitä aloitteeksi kun hän toteaa "tuu sisään siitä sit".

Tervetuloa maailmaan. Seurustelulle ja avioliitoille pitäisi määrätä enimmäispituus
esim. 1 - 2,5 vuotta.

Äänestä

niin tärkeää sitten, että kokosuhteen kannattaa lopettaa, jos mies ei enää tee aloitteita niin paljon, kuulostaa ainakin hullulta.
ja onko suhdekkaan kovin syvällinen jos sen voi tuon takia lopettaa.

Äänestä

Keskustelet sen miehen kanssa vielä kerran. Tällä kertaa pistät vaan aikarajan. Sanot että jos vaikka 4-6 kuukauden aikana ei ole mitään muutosta tapahtunut, niin et voi muuta kuin jättää hänet ja jatkaa elämääsi.

Äänestä
  • Japa85 veti kyllä taskustaan viikon tyhmimmän idean. Totta kai se solmu miehen päässä aukeaa kun pannaan kello käyntiin!

    Tuolla konstilla saat (siis alkuperäinen kysyjä) korkeintaan keskinkertaisen tekosyyn jättää miehen. "Ei se mun mies muuttunut vaikka laitoin Japa85:n käskystä 4kk aikarajan. Jatkoin sitten elämääni."

    Mainitun ajan kuluttua tänne palstalle ilmestyy kysymys: "aikaraja on pian täynnä ja ehkä vähän muutosta havaittavissa. Mitä mä teen?"

    Jos haluat lähteä suhteesta, koska kärsit siinä enemmän kuin sen ulkopuolella, tee se. Saattaa olla täysin oikea ratkaisu. Lähdet tai jäät, kanna vastuu päätösestäsi.Mutta älä kuseta itseäsi keinotekoisilla aikarajoilla.

    Äänestä

  • Japa85 veti kyllä taskustaan viikon tyhmimmän idean. Totta kai se solmu miehen päässä aukeaa kun pannaan kello käyntiin!

    Tuolla konstilla saat (siis alkuperäinen kysyjä) korkeintaan keskinkertaisen tekosyyn jättää miehen. "Ei se mun mies muuttunut vaikka laitoin Japa85:n käskystä 4kk aikarajan. Jatkoin sitten elämääni."

    Mainitun ajan kuluttua tänne palstalle ilmestyy kysymys: "aikaraja on pian täynnä ja ehkä vähän muutosta havaittavissa. Mitä mä teen?"

    Jos haluat lähteä suhteesta, koska kärsit siinä enemmän kuin sen ulkopuolella, tee se. Saattaa olla täysin oikea ratkaisu. Lähdet tai jäät, kanna vastuu päätösestäsi.Mutta älä kuseta itseäsi keinotekoisilla aikarajoilla.

    Äänestä

Välillä kun pitää yksinkertaisesti taukoa niin se jeesaa. Ei ole haluttomuudesta kokemusta, mutta pakosta kun jouduttiin olee erossa pidempi aika niin se oli taas kahta kiihkeempää joten kaipa se toimii samanlailla tässäkin asiassa. Koitappa olla puhumatta asiasta ja sitten jokupäivä laitat jonkun seksiasun päälles tai jotain muuta semmosta ni kokeilet reaktiota. Jollei ehdota asua uudelleen tai osota huomiota sulle, ilman että sen kummempaa alotetta oletkaan tehnyt niin jo on kumma. (Mun ukko aina sanoo että kun "oot nii seksikäs" ym. vaikka on joku kauhtunu yöpaita niin sillon tiiän sen vaa haluuvan reikää...sama varmaa mikä rölli siin olis, kyllä naisen täytyy tuntee ittensä seksikkääks jotta sitä vois olla.)

Äänestä

kirjoitin tuonne seksi-puolelle vähän samasta ongelmasta...tämä tuntuu mun suhteissa olevan ikuisuusjuttu, alussa ihanaa, sitten hiipuu eikä muuksi muutu. Pitääköhän etsiä vikaa itsestäni...mielestäni en kyllä painosta mitenkään seksiin. Tuntuu vaan, että mulle seksi on paljon tärkeämpää kuin miehelle.

Äänestä

Tämä on kuin omasta suhteestani sillä erotuksella, että olen mies ja elän naisen kanssa joka vain ei halua yhtä paljon kuin minä. No, tämä taitaa olla näin päin paljon yleisempää.

Olen aivan täysin samaa mieltä, kärsin siitä että seksiä on niin harvoin. Onneksi sentään edes joskus, mutta vain minun aloitteestani ja tuntuu että nainen ei siitä saa juuri mitään. Se on todellakin itsetuntoa syövää, rasittavaa, ja syitä haen niin itsestäni kuin toisesta. Vaikka siitä ei mitään hyötyä juuri olekaan. Hassua vain, että aikaisemman tyttöystäväni kanssa tilanne oli aivan päinvastainen. Ihmiset vain ovat niin erilaisia!

Periaatteessa, täydellistä suhdetta haettaessa, tulisi valita kumppani jonka kanssa seksuaaliset halut kohtaa ja molemmat nauttivat siitä yhtä paljon. Olkoon se yhtä paljon sitten ei ollenkaan tai kolmesti päivässä. Tai jollain muulla asteikolla mitaten.

Harmi vain, kun sitä täydellistä suhdetta ei sitten millään löydy! Jos yhdistäisin entisen ja nykyisen tyttöystäväni, valitsisin entisestä seksin ja jotain pieniä yksityiskohtia, ja nykyisestä kaiken muun! Mutta silti, seksillä vain tuntuu olevan niin suuri merkitys ainakin minulle, ja juuri sen takia siitä kärsin. En edes haluaisi kuvitella, että voisin opetella elämään ilman erotiikkaa ja seksiä, vaikka muuten kaikki asiat olisivatkin ok.

Mutta vastauksia en tiedä minäkään, oikeastaan tässäkin herää vain enemmän kysymyksiä :) elämä toisen kanssa vain on niin rasittavaa, mutta silti niin ihanaa. Erilaisia asioita on vaikea asettaa puntariin ja kertoa, painaako esimerkiksi suhteen avoimuus, taloudellinen tilanne tai muu asia vaakakupissa enemmän kuin seksi ja tunteet.

Eli et ole yksin, meitä muitakin on vaikka kuinka paljon. Harmi vain että ainakaan minua se ei juuri lohduta; elämän yksi osa-alue on kuin kiellettyä herkkua. Tarjolla sitä on, mutta vain kosketeltavaksi asti. Olo on kuin lapsella karkkikaupan ikkunan takana sulkemisajan jälkeen; siellä sitä on, mutta käsiksi siihen ei pääse sitten mitenkään. Neuvotteleminenkaan ei silloin auta. No, huomenna on taas uusi päivä, ehkä kaikki muuttuu vielä joskus valoisammaksi tämänkin osalta. Tai sitten homma menee vain käteen.. onhan se omankin käden oikeus olemassa, mutta siihen on jo niin tottunut, eikä se kyllä lähellekään ole sama asia.

Tsemppiä kuitenkin! Aaikka olenkin joskus kyyninen, niin silti jaksan uskoa aina huomiseen.

Äänestä

Valitettavasti minulla ei ole sinulle vastauksia..
Ajattelin kuitenkin kertoa oman kokemukseni.
Mieheni kanssa ollaan oltu yli pari vuotta nyt yhdessä. Noin vuosi sitte seksielämämme muuttui. Kerrat vähenivät, saattoi mennä parikin viikkoa, ettei mitään. Hellyyttä kyllä oli, halailua ja silittelyä, muttei seksuaalisesti.
Minua asia ahdisti kovastikin välillä. Ei tuollaisessa tilanteessa voi välttää tuntemasta itseään ei-haluttavaksi ym. Aina välillä yritin tehdä aloitetta, mutta nekin jäivät kun toinen kieltäytyi mm. väsymykseen vedoten.
Miehelläni on ollut masennusta ja paniikkihäiröitä. Olemmekin keskustelleet tästä seksittömyydestä, ja hän kertoi minulle, että hänellä ei yksinkertaisesti ole haluja. Hän ei edes käyttänyt oman käden oikeuttaan. Tämä lohdutti edes vähän, ongelma ei johtunut minusta. Ajan mittaan myös minun haluni vähenivät.
Pikkuhiljaa olemme saaneet seksielämää takaisin mallilleen keskustelemalla. Miestäni auttaa kun hän saa puhua asiasta. Päätimmekin sekstailla vaikka väkisin =D Se on auttanut, pikkuhiljaa pääsee rytmiin takaisin ja itsellä ainakin ovat halut palanneet. Mieskin jopa välillä tulee raahaamaan minut nyt sänkyyn.. =)
Teillä tilanne on hankala, jos ette voi edes puhua asiasta =/

Äänestä
  • Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 9 vuotta, kuinka voisi alussa tietää, kun on sitä huumaa, ovatko halut samalla aaltopituudella? tuskin voi, sillä tämäkin hullaantunut, vaikka tuntisi itsensä ja halunsa ei sitä tietenkään tunnusta!!
    Toinen on ikäero, vaikka hivelee, kun on itseään 11 vuotta nuorempi puoliso, uskokaat kun nainen on parhaimmillaan 30v. Mies käy jo yli 40 -lähestyy keski-ikää. tarpeet ja toiveet eivät kohtaa! tyytyäkö tähän? nimim.kylmäsydän

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tuskastunut kirjoitti:

Olemme seurustelleet vajaan vuoden. Seksi on aina ollut todella ihanaa tämän miehen kanssa.
Aluksi oli molemminpuolista, molemmat tekivät aloitteita jne.
Nyt on jostain syystä mies lopettanut kokonaan aloitteiden tekemisen ja hän on muutenkin muuttunut passiivisemmaksi rakastelemisessa. Ei ole kuitenkaan kieltäytynyt jos olen tehnyt aloitteen (vielä). Olen myös yrittänyt olla tekemättä aloitteita ja odottanut että mies innostuisi mutta näin ei ole käynyt.

Itse kärsin tilanteesta kun haluaisin että olisimme useammin kuin kerran viikossa ja jos haluan saada edes kerran viikossa pitää taas itse tehdä siihen aloite. Jatkuva aloitteen tekeminen syö itsetuntoani ja jos tämä on pysyvä tilanne en edes tiedä haluanko enää jatkaa seurustelua. Haluaisin että homma olisi molemminpuolista ja haluaisin myös tuntea itseni halutuksi jne.

Olen yrittänyt puhua asiasta mutta syytä mies ei ole osannut kertoa tähän. Lisäksi minua loukkasi hänen esittämänsä vastakysymys "pitäisikö sitten aina n...kun on tilaisuus?". Koko ihanasta asiasta meni tavallaan ilo tuon sanan mukana ja tunsin itseni nöyryytetyksi.

Enkä kuitenkaan haluaisi että mies tekisi vastoin halujaan aloitteita tietenkään.

Onko minun ymmärrettävä että kiinnostus on hänen puoleltaan hiipumassa/loppunut? Vai tuleeko miehille tällaisia vaiheita ja menevätkö ne sitten ohitse? Pitääkö nyt vain elää selibaatissa kunnes miehen halut mahd.palaavat, ettei mies tunne että häntä painostetaan?

Kun mies on vielä kyvytön puhumaan tunteistaan niin tavallaan tämä asia pahentaa tilannetta entisestään kun tulee olo että mies ei rakasta eikä halua minua enää.
Rakastan miestä ja olen yrittänyt ymmärtää tilannetta hänen kannaltaan mutta kärsin kovasti jos tilanne jatkuu tällaisena. On ihanaa muistella miten vastavuoroista oli aikaisemmin. Kumpa tämä olisi vain joku ohimenevä välivaihe.

Onko muilla samanlaisia kokemuksia?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu