Onko neitsyt nykyään arvossaan? Täytyisikö sinun tulevan kumppanisi (sen puolisosi) olla neitsyt. Tämä siis koskien sekä miehiä että naisia. Itse olen mies, enkä ole neitsyt.
ämä ei ole mikään provo, vaan vilpitön gallup! Halutaan tietää miten porukka ajattelee.
Kerro myös oletko mies vai nainen. kerro vähän taustaasi ja myös perusteluja mielipiteellesi.
Kiitos :)
ämä ei ole mikään provo, vaan vilpitön gallup! Halutaan tietää miten porukka ajattelee.
Kerro myös oletko mies vai nainen. kerro vähän taustaasi ja myös perusteluja mielipiteellesi.
Kiitos :)
Vastaukset 42
Vanhimmat
En ole koskaan, missään, milloinkaan kuullut yhdenkään SUOMALAISEN miehen vaimonvalintakriteereihin olleen listattuna immenkalvoa.
Allah akbar!
Vastaus:
Olen neitsyt mutten vaadi miehen olevan neitsyt. Kunhan ei ole mikään kukasta kukkaan tyyppiä lentelevä äijä (seksipartnereita
Neitsyt 23v omasta valinnasta. Puolisotoiveista semmonen, että jos ei oo neitsyt niin ei se mitään. Sekin on vaihtoehto, että mies on jossain vaiheessa tullut toisiin ajatuksiin ja päättänyt pidättäytyä avioliittoon asti.
Juu herjatkaa vaan ja kettuilkaa, mutta meitä on vielä paljon jotka ajattelemme näin. Ja miulla on kai toki oikeus mielipiteeseeni?
Pitää aina perustella miksi on vielä neitsyt. Uskoisin että miehillä tuo asia tekee enemmän kipeää. Ne vasta joutuukin selittelemään, miksi ei ole saanut naista!
Pidetään me vaan kiinni omista mielipiteistämme ilman että ollaan muka "kummallisia" enemmistön silmissä.
Tosi alhaista alkaa masinoimaan noita viestejä. Miten saat unta jumalas kanssa?
Siis tota noin. Varmaan joskus viime vuossadan alussa, kun oli tapana mennä naimisiin jotain 16vee. Tai siis friidut ainakin. Silloinhan se oli ihan jees sääntö toi että tulis olla neitsyt. Siis ihan friidun boltsinki vuoks. Mut hei c'mon! Nyt ollaan jossain muussa ajassa kuulkaa te kaikki ristijalat! Eikse oo väh toinen juttu oottaa juma kaksvitoseks että joku käy säälistä puhkomas? Sehän kasvaa umpeen ja homehtuu koko torttu.
...mielestäni olisi todella kiva jos minun tuleva vaimoni olisi neitsyt kun tapaamme. En ole kovin nuori ( 25, mutta ei paljoo), mutta kaipa sitä saa toivoa.
Perustelut:
Olisi todella hienoa, että löytyisi joku niin maltillinen, joka olisi oottanut sitä oikeaa.... Eli ei siis niinkään kyse ole siitä "fyysisestä" neitsyydestä, vaan ehkä sellaisesta vanhanaikaisesta fatalistisesta "siihen oikeaan" uskomisesta, sellaisella suloisen naivilla tavalla. En oo itse mikään helevetin ruma, joka on jäänyt ilman vain tällaisten ajatusten takia. Mutta kyllähän toi fyysisyyskin kertoo jotain, joo...
Ps. mitä sinä "pullopersesika" jo täällä väijyt, eikö sinulla ole parempaa tekemistä.
Pss. no taitaa olla itekkin tullu väijyttyä täällä kertana jos muutamana :) Syytä en tiedä edes ite.
Psss. Mutta... mitä sitten!
Hehe, vanha kaukotiedustelumies iskee just silloin kun sitä vähiten odotat!
Väijytään vaan molemmat edelleenkin. Nämä palstat tarttee meitä!
aasi? Taidat olla peräkammarin poika kun tollasia kyselet
Olen nuori nainen (22v)ja minulla on takana kolme seurustelu (ja seksi) suhdetta, joista kaksi useamman vuoden mittaisia. Toivoisin, että tulevalla miehelläni olisi jotakuinkin samanlainen historia. Ei siis täysin neitsyt, muttei myöskään kukasta kukkaan lentelijä.
mutta sellaisen sain.
En ymmärrä neitsyyttä ehdottomana vaatimuksena, mutta mielestäni on se on arvostettavaa. Ihana on olla naimisissa, kun ei ole entisiä suhteita painolaisteina eikä mitään vertailua. Saa tuntea olevansa ihana ja ainutlaatuinen ja pitää toistakin sellaisena.
Olen aina ajatellut, että miehen ei tarvitse olla neitsyt, aloittaessani suhteen hänen kanssaan.
Nyt kuitenkin olen vakituisessa parisuhteessa (asumme yhdessä, olemme kihloissa) ja miehelläni on muutama kokemus ennen minua. Tiedän, että se on vähän, mutta kyllä olen joskus ajatellut (myönnän!), että vertaako hän minua edellisiinsä. Siksi, että minulla ei ole kokemusta miehistä ennen häntä. Osaanko tehdä asioita oikein. Mutta, hyvin on kuitenkin mennyt, kun tässä ollaan :)
kannattaisi hakea sitä kokemusta ennemmin, ei myöhemmin. Mielestäni vähän säälittävä tilanne, mutta tokkopa sääliäni kaipaat. kaikkihan voi silti mennä ihan hyvin. Onnea vaan! :)
Ainakin itse arvostan enemmän osaamista sängyssä, neitsyillä on tapana olla kauhusta jäykkänä kun kokemusta asioista ei ole. Lisäksi näillä suhde omaan seksuaalisuuteen on vasta kehittymässä, estoisuutta saattaa esiintyä jne..
mulla ei ollu mitään ongelmia ekan kerran kanssa tai muutenkaan. Varsin aktiivinen ja kokeilunhaluinen olen ollut mieheni kanssa alusta asti. Se on aika paljon miehestäkin kiinni..
älä missään nimessä ala mitään suhdetta olet joko tosi tyhmä tai idioootti
Tapasimme mieheni kanssa ollessani 25 ja hän 27. Eipä tullut mieleenkään, että hän olisi neitsyt, tai pitäisi olla... tosin hänellä oli jo lapsikin, joten aika mahdoton yhtälö :) Pidän hyvänä sitä, että hän oli kokenut ja osaava kanssani alusta asti (en millään jaksaisikaan opettaa pikkupoikia). En ole ikinä kokenut minään uhkana hänen ehtisiä suhteitaan.
Itsekkään en mikään neitsyt ollut tavatessamme. Onneksi mieheni on niin suuri (henkisesti), ettei ole koskaan vaattinut minua olemaan muuta kuin olen, tai kokenut itseään uhatuksi menneisyyteni vuoksi. Ah, nyt taas täynnä rakkautta ja kunnioitusta; hän on parasta mitä minulle on tapahtunut sitten ikinä :)
Elän nyt ensimmäisessä (ja viimeisessä) parisuhteessani ja suuntana on avioliitto. Olin suhteemme alkaessa neitsyt. Miehellä oli takana 4-5 kumppania. Enpä koskaan ajatellut että asialla olisi väliä, enkä usko että miehenikään sille suurta painoarvoa on laittanut...
neitsyt, miehen seksikumppaneiden määrällä ei ole väliä.
Pääasia: Silloin kun ollaan mun kanssa siloin ollaan vaan mun kanssa eikä kenenkään muun.
Kiitos vastauksistanne tähän saakka!
MIEHET!! Ottakaa kantaa. Tämä uhkaa mennä naisvoittoiseksi.. mistä tulikin mieleeni, että Kunnollnen tyttö vois kyllä jo rajoittaa "sananvapauttaan". Äänestystulos vääristyy. Vaalivilppi on moraalitonta. ;)
Itse olen mies. Olen ylittänyt 35-vuoden rajapyykin. Elän onnellisessa avoliitossa, jossa on kaksi lasta. Molla on ollut aika "vilkas" nuoruus ja aikuisuuskin. Seksikumppaneita siinä ehti olla useita kymmeniä, tainnut ylittyä kolminumeroinenkin. En pidä sitä kerskailun aiheena. Se nyt vain on fakta. Tosiasioita ei tarvitse, eikä pidä piilotellakaan. Puolisoni on minua 8 vuotta nuorempi, ja tuntee hyvin taustani. Hän näkee siinä vain positiivisia puolia. Arvostaa turvallisuuttani ja kokeneisuuttani, sekä myös osaamistani. Niin hän sanoo. Mulla ei kuulemma ole keskenkasvuisia ajatuksia eikä vinkeitä, eikä tarvitse pelätä, että lähtisi vaikkapa 5-kymppisenä "mopo käsistä". Juuri tänä aamuna keskustelimme tästä, kun kysyin vielä varmuuden vuoksi ja muistin virkistykseksi hänen mielipidettään asiaan.
Avopuolisonikin oli jo enne suhdettamme varsin kokenut ihminen, myös seksin suhteen. En pidä sitä lainkaan huonona asiana. Päinvastoin. Hän on estoton, todella osaava ja osaa nauttia todella upeasti seksista. Rakkausseksi on parasta. Sen me molemmat olemme aina tienneet.
Olimme kohdanneet ennen liittoammekin pari kertaa ja harrastaneet seksiä. Nyt kun olemme jälkeen päin puhuneet niistä kerroista, niin molemmat "tiesivät" jo silloin, että tässä on jotain Paljon enemmän kuin kaikissa muissa. Periaatteessa toivoin häntä puolisokseni jo joskus 7 vuotta sitten, kun ensikertaa tapasimme - myös seksin merkeissä.
Ikävä ajatuksenakin, että mulla tai munpuolisolla ei olisi tätä kokeneisuutta. Tuskinpa oltaisiin yhdessä. Olisi varmaan tullut otettua joku "sika säkissä". :)
Lainasin vähän tekstistäsi
"Ikävä ajatuksenakin, että mulla tai munpuolisolla ei olisi tätä kokeneisuutta. Tuskinpa oltaisiin yhdessä." Hetkinen... Menittekö yhteen tosi rakkauden vai hyvän seksin takia? Mielenkiintoista, jos (avo)vaimosi olisi ollut neitsyt, et siis olisi mennyt hänen kanssaan asumaan saman katon alle? Tuollaisen käsityksen tekstistäsi sai.
Tosi rakkautta vai? Sen takia jotkut ovat valmiita kestämään pienet "menetykset" nuoruudessa. Joillekin se ei ole edes menetys kun sen korvaa Se Eka Kerta Tosi Rakkautensa kanssa. Hauku ja kettuile (sinä ja muut erimieltä olevat) ihan vapaasti mutta minä seison aina mielipiteitteni takana.
ja sen kyllä huomaa =D
Sun tulkinnat on perin omituisia. Sanoin, että olisi ikävä ajatella ettei vaimollani olisi sitä kokeneisuutta, mikä hänellä on. Ilman sitä tuskin olisimme koskaan tavanneet. En ymmärrä miten sait siitä väännettyä että olen ryhtynyt seurustelemaan hänen kanssaan *pelkästään* hyvän seksin takia?!?
Silmäsi tuntuvat pomppivan tekstissä aika mielivaltaisesti. Jäikö sinulla lukematta kohhdat:
"Rakkausseksi on parasta. Sen me molemmat olemme aina tienneet." ja "molemmat tiesimme jo silloin, että tässä on jotain Paljon enemmän kuin kaikissa muissa".
Olet juuttunut tuohon seksiin. Se on toki tärkeä osa, muttei niin tärkeä että impensä suojekusta kannattaisi tehdä elämäntehtävää. Fiksummpaa olis sunkin hankkia kokemusta siitä miten erilaista se voi eri ihmisten kanssa ja mitä KAIKKEA MUUTA siihen liittyykään. Eihän sun kanssas voi edes keskustella aiheesta, kun et tiedä edes mistä puhut.
Olisit ilmaissut asian vähän paremmin. Minä en tunne sinua, joten tulkitsen vain sen mukaan mitä tänne kirjoittelet.
Kuule seksikokemusten hankkiminen ei ole minulle tarpeen. Minä en päde niiden kautta. Olisi varmaan siistiä herätä joku aamu jonkun vieraan äijän kainalosta ja yrittää arvailla sen nimeä. Taidan kieltäytyä tarjouksesta. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että rakkausseksi on parasta. Ja sinä sen hienosti totesit.:)
Sulla on toi *Minä* kauheesti keskiössä sun juuissa koko ajan. Siis oma napa. Huomaaksä ite? Tarkkaileppa.
pitäskö sitä sit sanoo, että toi naapurin pertti on sitä mieltä että..
Tottakai jokainen kirjoittaa omia mielipiteitään.
Ehkä olen se mies siitä MTV3:n Minä minä minä- mainoksesta. ;) Voisit harjoittaa sivullisena salapoliisin hommaa.. Kerrothan meille kaikille millaiseen tutkimustulokseen päädyit.
Nimetön hei, loppuko sinulta argumentit kesken kun tuollaiseen vielä takerrut? Laskepa kuinka monta kertaa sinä käytit MINÄ-pronominia Miesten logiikka palstalla. Keksitään yhdessä joku toinen pronomini korvaamaan se.JookoS?:)
Tämähän käykin mielenkiintoiseksi. Onko sulla pitkään ollut harhoja? Siihen on nykyään ihan päteviä hoitoja olemassa. :) Mun ei tarvitse vaihtaa nimimerkkiä, jos mulla on sulle jotain asiaa. Varmasti käytän minä-pronominiä yhtä ansiokkaasti kuin sinäkin. Ainosataan halventavia ja luokittelevia nimikkeitä (kuten pukki) en ihmisistä käytä yhtä rohkeasti kuin sinä. Itse asiassa en lainkaan :) Mut seksi oli taas eilen illalla ja tänä aamuna aivan erinomaista ;)
Yllättävän paljon neitsyitä täällä. Liekö niin että tuo otsikko pistää silmään ja valikoi? Vähän vaikea uskoa muuten, ja oman elämänkokemuksen perusteella. Mulla on ollut varmaankin jokunen kymmen seksikumppaneita. Siis naisia. Oon 32vee äijä. Nyt seurustelen toista vuotta. Itse asiassa tilanne muistuttaa aika paljonkin tuota a.p.n jälkikirjoitusta. Paitsi että lapsia ei vielä ole, mutta toivottavasti tulee!
Mun on ainakin vaikea kuvitella, että olisin voinut ryhtyä vakavaan suhteeseen neitsyen tai hyvin kokemattoman naisen kanssa. Eihän siitä varmaankaan mitään tulisi. Ja iso riski että kokematon haluaisi sitten hankkia sen kokemuksen jossain vaiheessa elämää. Mut eipä sitä koskaan tiedä kun onhan se sopivuus muustakin kiinni kuin vain seksikokemuksesta.
Miten joku voi valikoida rakkaansa jonku sänkykokemusten perusteella?? Tokko olette koskaan ketään rakastaneetkaan! Tai ehkä asia on niin että neitsyet ja kokemattomat tietävät arvonsa ja välttyvät sekaantumasta kaiken maailman konkareihin? Varmaan ottaaki päähän kun ei neitsyttä saa!
Kuka on väittänyt, että joku olisi valinnut rakkaansa sänkykokemuksen perusteella? En mä ainakaan. Ihan muut asiat sen ratkaisi. Mut hyvä oli tietää että sängyssäkin sujuu. Ja luojan kiitos ei ollut enää neitsyt! =D
Eikös se nimenomaan ole rakkaan valitsemista sänkykokemusten perusteella, jos ei huoli kuin neitsyen? Puhuitpas itsesi pussiin ;)
Aikas näppärä pointti muuten! =)
En alkais neitsyen kanssa mihinkään. Opettaa nyt aikusta ihmistä sänkytavoille. No way.
Kokenut ja vakiintumista hakeva on paljon kiinnostavampi vaihtoehto.
Minulla itselläni on ollut aiemmin yksi seksikumppani, miehellä ei ketään kun tavattiin. Hän siis oli neitsyt. Arvostan sitä, minusta se on tosi hieno juttu! En tiedä, voisinko seurustella jos kumppaneita olisikin ollut vaikka 7. Luultavasti se häiritsisi minua, en tiedä... Onneksi minun ei tarvitse tietääkään. Näin on just hyvä, seksi on ollut alusta asti hyvää. Opettelemista se on jokaisen kohdalla, kaikki pitävät eri asioista. Ei minun ole tarvinut olla "opettaja", mutta tokihan minun on pitänyt kertoa, mistä pidän. Ei sitä kukaan voi tietää itsestään.
Ei ole välttämättömyys että mies olisi neitsyt. Saa olla pari kumppania, riippuu vähän... Mutta ehdottomasti arvostan sitä, jos ei ole useita kumppaneita. Olen kai jotenki vanhanaikainen... :) Tulee mieleen, että sellainen ihminen, jolla on useita kumppaneita, haluaa vain seksiä ja on "kukasta kukkaan lentävää" tyyppiä, joka myös pettää helposti. Minulle uskollisuus on ehdottoman tärkeää.
Sanoisin, että se riippuu myös omasta "lukumäärästä", haluaako neitsyen vai ei...
Kokemus ei kuitenkaan mielestäni tarkoita seksikumppanien määrää, vaan ennemminkin laatua, oli sitten 10 tai 1 aikaisempaa. Erilaisia asioita, kokemusta voi kartuttaa myös en yhden ja ainoan kanssa.
En halua että mies on neitsyt.
Toisaalta jos rakastan häntä niin ei se sitten haittaa. Mutta paras olisi jos hänellä olisi ollut jonkin verran seksikokemuksia ennen minua. Itse menetin neitsyyteni elämäni rakkaudelle joten voin olla onnekas.
Huomaa kyllä kuinka arka paikka on näille neitsyt tai melkeinneitsyt tytsyille tai poitsuille toi juttu. Mut mikä sen parempi, kuin että kokemusta ja osaamista löytyy hei, vai voiko olla? Miks sen tavaran pitäs olla jotain mihin muut ei o koskenu, häh? Ei mee mun jakeluun ainakaa.
No mut mää oonki vaa tällain tyhmä horoperse huora joka ei tiedä mitään Tosi Rakkaudesta, enkä koskaan muista kenen vierestä herään. ;-)
Eikse lue raamatussaki? Mä oon sitä vaan koettanu aina noudattaa. -o-
Itse olin täyttänyt juuri 20-vuotta, kun menetin neitsyyteni ensimmäisen poikaystäväni kanssa, joka ei ollut neitsyt, vaan oli seurustellut jo aiemmin vakavasti jonkun kanssa. Oli kyllä ihan hyvä, että silloinen poikaystäväni oli kokenut, koska hän osasi olla juuri oikein ja tehdä oikeat asiat. Jos meitä olisi ollut kaksi yhtä hönöä neitsyttä, niin eihän hommasta olisi tullut mitään.
En itse koskaan ajatellut mitenkään erikoisesti siitä, että 'olen neitsyt ja annan kukkani vain tarkan harkinnan jälkeen'. Minusta se oli ihan luonnollista, että joskus ehkä löydän poikaystävän, jonka kanssa harrastan seksiä. En mitenkään yliarvostanut itseäni ja sitä, että olin neitsyt.
Se, että ei ole neitsyt, ei suinkaan ole sen merkki, että hyppisi sängystä sänkyyn ja jakelisi senkuin kerkeäisi. Joidenkin teksteistä kun paistaa ajatus, että jos et ole neitsyt, olet suurinpiirtein mieletön jakorasia.
Sittemmin poikaystäväni kanssa erottiin, mutta olin kyllä hyvin tyytyväinen, että ensimmmäiset kokemukseni olivat niin miellyttäviä ja nimenomaan hänen käyttäytymisensä vuoksi.
Nykyinen mieheni ei ollut neitsyt tavatessamme ja mielestäni se on vain hyvä asia. En näe tällä asialla sinänsä mitään merkitystä enää nykyihmisen elämässä. Eri juttu joskus, kun tytöt naitettiin 15-vuotiaana vanhemmille miehille. Silloin sillä varmasti oli tyttöjen elämässä suuri merkitys, ettei tullut leimatuksi 'huonoksi tytöksi'.
sitä enemmän ymmärrystä. mitä enemmän ymmärrystä sen turvallisempaa. mitä enemmän turvallista sen vapaampaa. mitä vapaampaa sen antoisampaa. mitä antoisampaa sitä ihanampi elämä :)
N27
Itse menetin neitsyyteni poikakaverilleni, joka myös oli neitsyt. Eipä siinä.. Oli ihan mukavaa opetella yhdessä. Olin silloin itse jo melkein 19, mutta olin ajatellut odottaa siihen asti, että asia tuntuu mukavalta. Eli minulla ei ollut kiirettä päästä neitsyydestä eroon.
Seuraavassa poikakaverissa oli häiritsevää se, että hänellä oli ollut ainakin 20 kumppania. Itselläni siis oli vain tämä yksi.
Nykyään seurustelen miehen kanssa, jolla on kokemuksia aika lailla yhtä paljon kuin minullakin (vähän päälle 10). Mielestäni kokemuksia saa olla, mutta ei liikaa.. Tottahan kumppanien määrä lisääntyy mitä vanhemmaksi elää, jos ei ole löytänyt "sitä oikeaa". Asia joka täytyy ymmärtää.
Mutta jos seuraavalla miehelläni (jota ei tule, toivottavasti) olisi ollut melkein 100 seksikumppania, asia vaivaisi minua todella. En voisi sille mitään.
Mitä väliä sillä on, onko nitä seksikumppaneita ollut 10, 20 vai 90? Missä se näkyy/tuntuu? Osaatko kertoa?
Ei se todellakaan näy missään, mutta jos tietäisin asiasta, se ei voisi olla vaivaamatta minua. Asia jolle en voi mitään valitettavasti.