Mikä siinä on niin vaikeaa kun ei yhtä sanaa saa suustansa ulos? Pitääkö aina olla niin kova gimma tai kundi ettei pysty yhtä pientä nöyrää elettä ilmaisemaan? Tuntuu, että hyvin harvojen ihmisten sanavarastoon kuuluu sana "anteeksi". Jos käy vaikka baarissa ja joku sattuu tönäisemään tai itse tönäisee, niin sieltä saa pelkästään keskisormea tai murinaa... anteeksipyyntöä on turha odottaa. Itse tällaisessa tilanteessa pyydän aina anteeksi vaikka se ei olisi ollut minun vikani, ihan vain kohteliaana eleenä.
Tässä pari esimerkkiä tuttavapiiristäni.
Eräs naispuolinen henkilö ei ikinä, siis todellakaan ikinä, myönnä olevansa väärässä missään asiassa eikä koskaan pyydä anteeksi. On ollut sellaisiakin tapauksia kun tämä nainen on lähtenyt väittelemään päivän selvästä asiasta ja useampi ihminen on ollut hänen kanssaan erimieltä niin ei...hän on oikeassa. Joskus jopa hän kääntää asiat päälaelleen, kunhan ei tarvitse anteeski sanoa. Tämä samainen nainen on myös minulle tullut "opettamaan", että pitää olla nöyrä. Onhan se hyvä sellaista asiaa opettaa toiselle mistä itse ei tiedä mitään.
Toinen hullunkurinen tapaus on eräs mies. Lainasin hänelle yhtä kallisarvoista tavaraani ja sanoin vielä hänelle puoliksi leikilläni, että nirhaan sut jos se menee rikki. Se tavarahan meni sitten rikki ja tietenkin suutuin siitä. Tähän mies vaan totesi "Noh, ala nirhaamaan sitten". Ei se tavara niinkään alkanut vituttamaan vaan se, että ei osata anteeksi pyytää, kohautetaan vaan olkia.
Oletteko te huomanneet saman asian vai olenko törmännyt sattumalta äkäisiin ja koppaviin ihmisiin? Onkohan tämä vielä oikein korostunut pääkaupunkiseudulla kun muualla Suomessa tuntuu ihmiset olevan paljon mukavempia ja kohteliaampia kuin täällä?
Tässä pari esimerkkiä tuttavapiiristäni.
Eräs naispuolinen henkilö ei ikinä, siis todellakaan ikinä, myönnä olevansa väärässä missään asiassa eikä koskaan pyydä anteeksi. On ollut sellaisiakin tapauksia kun tämä nainen on lähtenyt väittelemään päivän selvästä asiasta ja useampi ihminen on ollut hänen kanssaan erimieltä niin ei...hän on oikeassa. Joskus jopa hän kääntää asiat päälaelleen, kunhan ei tarvitse anteeski sanoa. Tämä samainen nainen on myös minulle tullut "opettamaan", että pitää olla nöyrä. Onhan se hyvä sellaista asiaa opettaa toiselle mistä itse ei tiedä mitään.
Toinen hullunkurinen tapaus on eräs mies. Lainasin hänelle yhtä kallisarvoista tavaraani ja sanoin vielä hänelle puoliksi leikilläni, että nirhaan sut jos se menee rikki. Se tavarahan meni sitten rikki ja tietenkin suutuin siitä. Tähän mies vaan totesi "Noh, ala nirhaamaan sitten". Ei se tavara niinkään alkanut vituttamaan vaan se, että ei osata anteeksi pyytää, kohautetaan vaan olkia.
Oletteko te huomanneet saman asian vai olenko törmännyt sattumalta äkäisiin ja koppaviin ihmisiin? Onkohan tämä vielä oikein korostunut pääkaupunkiseudulla kun muualla Suomessa tuntuu ihmiset olevan paljon mukavempia ja kohteliaampia kuin täällä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
pikku opetukset tehoa..oon kyllä niitä saanut mutta en usko...
Jaahas, osuipa arkaan hermoon kun itsekin joskus olen kaikkitietävä ja pälätän itsevarmasti..Mutta toivon ihmisiltä tarpeeksi rohkeutta ilmaista myös pettymyksensä. Kiittäisin paljon sellaista henkilöä.Huomautit päivänselvistä säännöistä, mä tajusin yhtäkkiä jotain.
Oon huomannu että joidenkin ihmisten on helvetin vaikeeta pyytää anteeksi. Eräs kaverini on sellanen, ettei anteeks pyyetä vaikka ois mikä. Pari kertaa oon hänen kanssaan ollu riidoissa, ja toki vikaa on ollu minussakin ja olen pyytänyt anteeksi, mutta hän ei sitä tee. Hokee ainoastaan: " Se oli sun syy " jne... Hänen poikakaverinsa totes mulle kerran että sanotaan vaikka Mirjalta on turha odottaa anteeks pyyntöä, ja että tää jätkä myös joutuu anteeksi pyytämään vaikka syy ei olis ollu hänessä. En tajua mikä piru noita ihmisiä vaivaa ettei todella osata myöntää virheitä eikä anteeks pyytää. Noh, mä olen kyl tottunu jo tähän "Mirjaan" niin että paskanko väliä. Kyllä se vielä joskus oppii sen yhden pienen sanan, se on varma.
tää nyt ei niinkään liity anteeks pyytämiseen mut kohteliaisuuteen kyllä. monesti kaupassa päästän ihmisiä mun edelle kassajonossa, jos niillä on vähemmän tavaraa ku mulla. alkaa vaan tympimään ku mua ei IKINÄ päästetä vaik olisin tenavien kanssa ja olis vaan yks tavara kädessä. en tiiä miten kauan aion olla ystävällinen muille ihmisille, ku en ite saa samanlaista kohtelua keltään! avaan oven monesti nuoremmillekin mut ei kiitosta kuulu. harva on hyvän kasvatuksen käytöksensä perusteella saanu..