Miksi jatkan suhteessa jossa mikään ei pelaa. Emme rakastele no joskus kun miestä sattuu huvittamaan. Olen todella tunteellinen ihminen joka kaipaa läheisyyttä ja rakastelua haluaisin tuotaa miehelleni mielihyvää mutta minut on torjuttu niin monta kertaa etten uskalla tehdä enää aloitetta. Nykyisin kun mieheni innostuu koskettamaan minua se tekee minulle pahaa se ei tunnu enää hyvältä.
Minun on paha olla en tiedä rakastaako kumpikaan meistä toistaan vai ollanko yhdessä jostakin ihme syystä.
Minusta tuntuu että vähitellen katoan pois ja elän jossain ihme koomassa. Ahdistaa ja on paha olla. Onko kukan kokenut samanlaista kaivannut rakkautta ja läheisyyttä parisuhteessa ja miten olet ratkaissut tilanteen.
Olen nyt yksinäisempi kuin yksinollessani kun kaipaan mieheni rakkautta.
Minun on paha olla en tiedä rakastaako kumpikaan meistä toistaan vai ollanko yhdessä jostakin ihme syystä.
Minusta tuntuu että vähitellen katoan pois ja elän jossain ihme koomassa. Ahdistaa ja on paha olla. Onko kukan kokenut samanlaista kaivannut rakkautta ja läheisyyttä parisuhteessa ja miten olet ratkaissut tilanteen.
Olen nyt yksinäisempi kuin yksinollessani kun kaipaan mieheni rakkautta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tiedän tarkalleen mistä puhut, jatkoin itse samanlaista menoa monta kuukautta, kunnes molemmilla oli niin paha olla, että suhde loppui viimeiseen riitaan kuin itsestään. Meillä se johtui todennäköisesti siitä, että olimme täysin erilaisia ihmisiä, jonka takia emme ymmärtäneet toisiamme ja päädyimme vaan satuttamaan toisia yhä raaemmin.
Kun rakastaa, ei ole helppoa luopua, mutta on hyvä miettiä missä raja tulee vastaan.Voimia sinne!
aivan samanlaista minulla. Tosin tiedän että mieheni pettää minua,siksi minä en enään kiinnosta. Silloinen paras ystäväni kertoi minulle sen ja mieheni suhteesta. Kaikki tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta mutta moni asia selkeytyi kertaheitolla. Nyt suhteita on ollut hänellä jo useita ja olen hakemassa eroa,toivottavasti jaksan loppuun asti! Sinulle hyvää jatkoa!! ja toivottavasti asianne siitä paranee.Heippa!
Kaikista tunteista pitää puhua kumppanille, vaikka se tuntuisikin vaikealta. älä ainakaan lähden puhumatta, kerro miltä sinusta tuntuu ja kysy hänen tunteistaan myös. Ehkä hänestä tuntuu samalta myös... Kokeilkaa ja jos suhteesta silti mielestäsi puuttuu jotain, silloin on parempi erota, ainakin vähäksi aikaa. Jaksamisia!
Elän itse parhaillaan aivan samankaltaisessa suhteessa, paitsi että meillä roolit on toisin päin. Olemme seurustelleet kaksi vuotta ja olleet kihloissa tasan vuoden (8.4) eli tänään on vuosipäivä ja kuinka ollakkaan istun kotona yksin kun tyttöystäni haluaa mieluummin olla jossain muualla, (ilmeisesti juomassa. Meilläkin kuten ilmeisesti teillä meni alkuun hyvin, seksi oli mahtavaa, läheisyyttä löytyi ja muutenkin kaikki oli niinkuin voi vain haaveilla olevan. Pikku hiljaa olen huomannut asioiden vähentyvän, ei enään yhdessä olemista, ei rakastelua, ei juurikaan mitään. Mä myös olen yrittänyt tehdä aloitetta toistuvasti huonolla menestyksellä, niin usein tulee pakit että tulee itselle sellainen säälittävä olo. En ymmärrä mikä on voinut kaiken niin pahasti muuttaa. En jaksa uskoa siihen että olisin niin huono rakastaja, koska aikaisemmin kun tein hänelle asioita, hän oli "seitsemännessä taivaassa" mutta nykyään en saa siihen edes mahdollisuutta. Joskus hän on lähtenyt mukaan kun olen yrittänyt mutta seksi on ollut sitä että hän on kiivennyt päälleni ja rynkyttänyt siinä hetken verran kuin hullu ja siinä se sitten oli, sen jälkeen taas viikkojen tauko. En haluaisi pettää häntä koska olen niin sanotusti yhden naisen mies, mahdollisuuksia on kyllä tullut) mutta alkaa tuntumaan siltä etten enään oikein jaksaisi. Aina kun yritän asiasta jutella hän alkaa käyttäytymään oudosti jaselittää että haluaa olla enemmän kavereiden kanssa ja ettei vain huvita. Paskamaista tästä tekee se etten tahtoisi lähteä pois koska rakastan häntä ja toisekseen en tiedä löydänkö ketään jonka kanssa jaksaisin taas alkaa kaikkea alusta.