Onkohan kukaan huomannut, kuinka ristiriitaisia kommentteja tällä palstalla jatkuvasti viljellään ykkösiä ja kakkosia koskevissa ketjuissa?
Kronologisesti tarkasteltuna ensimmäinen lienee ne "syyt" uskottomuudelle. Suurin osa "kakkosista" esittää täällä totena sen, että "syyt" uskottomuudelle on huonossa suhteessa tai jopa petetyn kumppanin ulkomuodossa. "Syyllisyys" aspektin tullessa esiin "kakkoset" hyökkäävät petettyjen kimppuun syyttäen heitä pettävän kumppanin puolustelusta ja "kakkosten" syyllistämisestä.
"Kakkonen" siis ehti tähän kohtaan tultaessa unohtaa omat selittelynsä: "kakkonenhan" nimenomaan puolustelee pettäjää selittämällä tämän käytöstä/tekoa olosuhteilla ja muilla ihmisillä. Petettykö ei saa näin tehdä, miksi?
Ratkaisua kun sitten pitäisi alkaa tilanteeseen miettimään, niin yleisin ohje petetylle on se, että jättää vain pettäjän ja arvostaa itseään vaatimalla itselleen paremman elämän ja -kumppanin. Haluaako "kakkonen" näin ilmaista sen, että ei itseään pidä arvokkaana, tai että ei oleta hänelle kuuluvan häntä arvostavan kumppanin? Ajatus tulee siitä, että "kakkonen" ei ole valmis suhteesta luopumaan; perustelee sitä sitten millä tahansa - yleensä "sopii elämäntilanteeseeni nyt". Toinen yleinen ajatus on se, että ei pettävä kumppani omaa puolisoaan rakasta, koska kykenee tätä pettämään. Mutta "kakkosta" kohtaan on syviä ja aitoja tunteita, vaikka pettäjä usein elää sen puolisonsa kanssa normaalia suhdetta, mukaan lukien siihen seksin. Tällöin "kakkonen" selittää sen "pakoksi", ettei petetty aavista toista suhdetta; että kuitenkin tälle puolisostaan välittämättömälle pettäjälle on tärkeämpää saada olemassa oleva suhde pidettyä kuin lähteä sen suuren rakkauden mukaan. Jos ei todellakaan välitä jostain ihmisestä tai kokee elämän tämän kanssa huonoksi, niin miksi kukaan alentaisi itseään seksiin tällaisen ihmisen kanssa? Tai miksi kiduttaa itseään huonossa suhteessa ja pakottaa siinä samalla mahdolliset lapsetkin kärsimään omasta pahastalostaan?
Miksi "kakkonen" vierittää vastuun erosta petetylle? Eikö sen kuulu hakea eroa tai lähteä pois, jolla on paha olla suhteessa? Tai jolle on omasta valinnasta huolimatta "järkätty" väärä kumppani? Pettäjällähän on ne kaikki "kakkosten" hyväksymät syyt uskottomuudelle; siis samat syyt ovat mielestäni monen eron taustalla..
Ja sekin on kummastuttanut, että kun petetyt ovat enimmäkseen kritisoineet "kakkosen" suhdetta varattuun, niin se on tulkittu kakkosen "syyllistämiseksi" pettämisestä, tai perheen hajottamisesta. Miksi se kääntyy näin? Eikö "kakkonen" ole suhteessa vaattuun ja "kakkosen" on ymmärrettävä se, että paljastumisella on taatusti seurauksensa. Ja onhan "kakkonen" syyllinen rinnakkaissuhteeseen siinä missä pettäjäkin. Tässä voi palata taas siihen, että "kakkonen" perusteli pettäjän tekoa huonolla suhteella jne. Petetty voi siis perustella "kakkosen" kimppuun hyökkäämistä "kakkosen" suhteella varattuun; ja perustella suhteen huononemista lisää "kakkosen" olemassa ololla. Petetyn käytöksen ymmärtää tunteiden kautta - "kakkonenkin" oikeuttaa tunteet omalle teolleen. Ja tässä kohtaa "kakkoset" eivät enää painota ulkoisia avujaan suhteessa petettyyn, vaan yllättäen ne tunteet ovatkin pettäjää ohjaavia.
Miksi pettäjää eivät tunteet sitten ohjaa eroamaan ja lähtemään "sen oikean rakkauden ja rakkaan luokse"? Vai ohjaako pettäjää sittenkin tunteet, kun hän jää perheensä/puolisonsa luokse? Tietääkö pettäjä, että valheelle rakennettu suhde ei kestä? Että se rakkauskin voi olla valhetta? Tietääkö pettäjä sen, että arki tulee jokaisessa suhteessa vastaan? Ja että olosuhteista riippumatta jokaisen asian voi ratkaista monella tapaa? Ehkä pettäjä tietää parhaiten sen, että uskottomuuden ainoa syy on hänen oma tapa kohdata vaikeuksia; liittyivätpä ne sitten omaan itseen tai suhteeseen?
Mutta ihmetyttämään jää ehkä eniten "kakkosten" tarve saada petetty tuntemaan itsensä huonoksi ja epäonnistuneeksi joka asiassa. Miksi? Siksikö, ettei oma arvottomuuden tunne olisi niin sietämätön? Siksikö, että vain nujerrettu petetty on lyötävissä, voitettavissa? Siksikö, että täällä anonyymisti on helppo olla ilkeä, mitä tuskin kukaan "kakkonen" live-elämässä on koskaan ollut?
Mutta mistä tarve satuttaa? Miksi tahallaan ja tietoisesti pahentaa toisen oloa? Halutaanko tällä palstalla vallalla oleva ajattelu ja toimintatapa siirtää arkielämään? Olemmeko sitten tyytyväisiä, kun vain revimme toisiamme ja kilpailemme siitä, kuka osaakaan sanoa toiselle pahiten?
Kronologisesti tarkasteltuna ensimmäinen lienee ne "syyt" uskottomuudelle. Suurin osa "kakkosista" esittää täällä totena sen, että "syyt" uskottomuudelle on huonossa suhteessa tai jopa petetyn kumppanin ulkomuodossa. "Syyllisyys" aspektin tullessa esiin "kakkoset" hyökkäävät petettyjen kimppuun syyttäen heitä pettävän kumppanin puolustelusta ja "kakkosten" syyllistämisestä.
"Kakkonen" siis ehti tähän kohtaan tultaessa unohtaa omat selittelynsä: "kakkonenhan" nimenomaan puolustelee pettäjää selittämällä tämän käytöstä/tekoa olosuhteilla ja muilla ihmisillä. Petettykö ei saa näin tehdä, miksi?
Ratkaisua kun sitten pitäisi alkaa tilanteeseen miettimään, niin yleisin ohje petetylle on se, että jättää vain pettäjän ja arvostaa itseään vaatimalla itselleen paremman elämän ja -kumppanin. Haluaako "kakkonen" näin ilmaista sen, että ei itseään pidä arvokkaana, tai että ei oleta hänelle kuuluvan häntä arvostavan kumppanin? Ajatus tulee siitä, että "kakkonen" ei ole valmis suhteesta luopumaan; perustelee sitä sitten millä tahansa - yleensä "sopii elämäntilanteeseeni nyt". Toinen yleinen ajatus on se, että ei pettävä kumppani omaa puolisoaan rakasta, koska kykenee tätä pettämään. Mutta "kakkosta" kohtaan on syviä ja aitoja tunteita, vaikka pettäjä usein elää sen puolisonsa kanssa normaalia suhdetta, mukaan lukien siihen seksin. Tällöin "kakkonen" selittää sen "pakoksi", ettei petetty aavista toista suhdetta; että kuitenkin tälle puolisostaan välittämättömälle pettäjälle on tärkeämpää saada olemassa oleva suhde pidettyä kuin lähteä sen suuren rakkauden mukaan. Jos ei todellakaan välitä jostain ihmisestä tai kokee elämän tämän kanssa huonoksi, niin miksi kukaan alentaisi itseään seksiin tällaisen ihmisen kanssa? Tai miksi kiduttaa itseään huonossa suhteessa ja pakottaa siinä samalla mahdolliset lapsetkin kärsimään omasta pahastalostaan?
Miksi "kakkonen" vierittää vastuun erosta petetylle? Eikö sen kuulu hakea eroa tai lähteä pois, jolla on paha olla suhteessa? Tai jolle on omasta valinnasta huolimatta "järkätty" väärä kumppani? Pettäjällähän on ne kaikki "kakkosten" hyväksymät syyt uskottomuudelle; siis samat syyt ovat mielestäni monen eron taustalla..
Ja sekin on kummastuttanut, että kun petetyt ovat enimmäkseen kritisoineet "kakkosen" suhdetta varattuun, niin se on tulkittu kakkosen "syyllistämiseksi" pettämisestä, tai perheen hajottamisesta. Miksi se kääntyy näin? Eikö "kakkonen" ole suhteessa vaattuun ja "kakkosen" on ymmärrettävä se, että paljastumisella on taatusti seurauksensa. Ja onhan "kakkonen" syyllinen rinnakkaissuhteeseen siinä missä pettäjäkin. Tässä voi palata taas siihen, että "kakkonen" perusteli pettäjän tekoa huonolla suhteella jne. Petetty voi siis perustella "kakkosen" kimppuun hyökkäämistä "kakkosen" suhteella varattuun; ja perustella suhteen huononemista lisää "kakkosen" olemassa ololla. Petetyn käytöksen ymmärtää tunteiden kautta - "kakkonenkin" oikeuttaa tunteet omalle teolleen. Ja tässä kohtaa "kakkoset" eivät enää painota ulkoisia avujaan suhteessa petettyyn, vaan yllättäen ne tunteet ovatkin pettäjää ohjaavia.
Miksi pettäjää eivät tunteet sitten ohjaa eroamaan ja lähtemään "sen oikean rakkauden ja rakkaan luokse"? Vai ohjaako pettäjää sittenkin tunteet, kun hän jää perheensä/puolisonsa luokse? Tietääkö pettäjä, että valheelle rakennettu suhde ei kestä? Että se rakkauskin voi olla valhetta? Tietääkö pettäjä sen, että arki tulee jokaisessa suhteessa vastaan? Ja että olosuhteista riippumatta jokaisen asian voi ratkaista monella tapaa? Ehkä pettäjä tietää parhaiten sen, että uskottomuuden ainoa syy on hänen oma tapa kohdata vaikeuksia; liittyivätpä ne sitten omaan itseen tai suhteeseen?
Mutta ihmetyttämään jää ehkä eniten "kakkosten" tarve saada petetty tuntemaan itsensä huonoksi ja epäonnistuneeksi joka asiassa. Miksi? Siksikö, ettei oma arvottomuuden tunne olisi niin sietämätön? Siksikö, että vain nujerrettu petetty on lyötävissä, voitettavissa? Siksikö, että täällä anonyymisti on helppo olla ilkeä, mitä tuskin kukaan "kakkonen" live-elämässä on koskaan ollut?
Mutta mistä tarve satuttaa? Miksi tahallaan ja tietoisesti pahentaa toisen oloa? Halutaanko tällä palstalla vallalla oleva ajattelu ja toimintatapa siirtää arkielämään? Olemmeko sitten tyytyväisiä, kun vain revimme toisiamme ja kilpailemme siitä, kuka osaakaan sanoa toiselle pahiten?
Vastaukset 59
Vanhimmat
Kyllä viestisi olisi tullut lyhyemmässäkin mittakaavassa sanotuksi. Eihän tuollaista romaania jaksa lukea elävä erkkikään!
No, kyllä pitää todeta, että ei ole naivimpaa naista kuin tuo petetty "ykkönen" :).
Näitä juttuja kun lukee, niin ei tarvitse edes ihmetellä, miksi itsekunkin mies on pettänyt!?
Jos mies on yhtään fiksu, niin hän lähtee etsimään henkisesti samantasoista seuraa itselleen ihan varmasti...
... Eipä tuottanut mitään vaikeutta lukea yhtä a4:sta. Mutta jaksan jopa lukea romaanejakin.
No mitäs nää petetyt "ykköset" mahtaa täällä tehdä? Haukkuvat "kakkosia" huoriksi ja perheenrikkojiksi. Miksette voisi painaa pieniin päihinne sitä tosiasiaa, että se on teidän oma miehenne joka tekee valinnan pettämällä teitä.
Jokin on vialla jos ukkonne teitä pettää. Tuskimpa "kakkonen" on aloitetta tehnyt.
Ja kyllä, arki tulee vastaan jokaisessa suhteessa jossain vaiheessa, mutta ei se sitä tarkoita että silloin hypätään vieraaseen sänkyyn. Kunnollinen parisuhde kun kestää sen arjen ilman vierasta pillua.
Tappelette siitä, ketä pettävä mies rakastaa. Uskoisin ettei ketään muuta kuin itseään, jos edes näin. On ainakin varmaan helvetin tyytyväinen itseensä ja saavutuksiinsa kun kaksi naista palvoo maata jalkojen alla.
"Tuskinta kakkonen on aloitetta tehnyt", sinä sanot.
Joskus aloitteen tekijänä on kakkonen, mutta parisuhteen sitoutuneellahan on päätösvalta ja -vastuu. Joka kerta kun menen ravintolaan, saan ehdotuksia miehiltä viimeistään ennen aamuyön epätoivoisia tunteja. En kuitenkaan koe tarvetta pettää miestäni, ja niinpä ilmoitan, että ei kiitos. Ei mua ole vielä tähän päivään mennessä kukaan väkisin pannut!
En mäkään todellakaan ihmettele, miten nuo kakkosia haukkuvat ovat joutuneet petetyksi. Jos on noin köyhä järjeltään, ettei pysty näkemään miehessään mitään vikaa, niin varmasti tyhmyys ilmenee myös muilla elämän alueilla. Sillä on vastuu, jolla parisuhde!
No mitäs nää "kakkoset" mahtaa täällä tehdä? Haukkuvat "ykkösiä" rumiksi ja kykenettömiksi hoitaa suhdettaan. Miksette voisi painaa pieniin päihinne sitä tosiasiaa, että pettäjä tekee valinnan pettämällä "ykköstään" ja tekemällä jostain naisesta kakkosen. Tai siis oikeastaan: KAKKONEN tekee ITSE ITSESTÄÄN KAKKOSEN! Siis oma vika, jos vähän sitten paskaa sataa niskaan. Ite on soppansa keittänyt.. Kuten pettäjäkin.
Jokin on vialla ihmisessä, joka rakkaudesta huolimatta vain "kakkoseksi" kelpaa ukkomiehelle. Pitäs katsoa "kakkosen" peiliin ja miettiä, miksi se rakkaus ei riitäkkään, tai se oletettu "parempi ulkonäkö"? Tuskin kukaan "ykkönen" on vastuussa kakkosen elämästä. "Kakkosen" pieneen päähän ei mahdu ajatustakaan siitä, että joku ratkoo asioita rinnakkaissuhteilla, joillekin ne on vain harrastus. Mutta jollain tapaahan "kakkosen" on oletettava olevansa parempi kuin ykkönen. Eikä siihen ole muuta keinoa kuin "ykkösen" polkeminen.
Kaikki tietävät, että arki tulee vastaan jokaisessa suhteessa jossain vaiheessa. Onko olemassa siis joukko ihmisiä, "kakkosia", jotka tietävät etteivät muuten saa suhdetta kuin arkieen törmäänneen pettäjän kanssa. Oikeuttaako siis jonkun huono suhde tai elämäntilanne ryhtymisen "kakkoseksi"? Onko "kakkonen" ikään kuin terapeutti ja tietää sen itsekin, että ennemmin tai myöhemmin hoitosuhde päättyy? Ja siinäkö se syy, että "kakkosen" on saatava "ykkönen" romahtamaan, jotta varattu ei hoidon päätyttyä jatkakkaan petetyn "ykkösen" kanssa? Kunnollinen ihminen kun ymmärtää sen, että vierasta pillua hoitomuotona ei KELA korvaa ja itseasiassa sen "lääkinnälliset haittavaikutukset" ovat vielä isompia ongelmia kuin mitä ne oletetut suhteen murheet olivat koskaan olleet.
Tappelette siitä, ketä pettävä mies rakastaa. Uskoisin ettei ketään muuta kuin itseään, jos edes näin. On ainakin varmaan helvetin tyytyväinen itseensä ja saavutuksiinsa kun kaksi naista palvoo maata jalkojen alla. Mutta harva pettäjä on ollut tyytyväinen saavutuksiinsa käryn käydessä. Vielä harvempi on oma-aloitteisesti "kakkosen" luokse mennyt. Tosin, nythän onkin jo sitten ajatus "kakkosella" muuttunut, että kuka sitä nyt pettävää miestä haluaisi.. Mutta "kakkonenhan" ihan ensimmäisenä ja ihan oikeasti halusi nimenomaan pettävää miestä! Vai oliko joukossa joku niin tyhmä, ettei tiedä varatun ihmisen pettävän kumppaniaan olemalla suhteessa "kakkosen" kanssa??!!
Niinpä niin.. Sinäkin jatkoit niitä samoja latteuksa ja kliseitä, joista ap kirjoitti. Yhteenkään ap:n miettimisen arvoiseen kysymykseen lopussa et osannut/uskaltanut/kyennyt ottaa kantaa. Mutta ymmärretäänhän me: se koira älähtää johon kalikka kalahtaa..
Katsos, ihminen on itsekäs olento. Minä en ryhtyisi kakkoseksi. Vastapainoksi tiedän liudan kuntosalille ja työllensä eläviä sinkkunaisia, jotka haluavat suhteelta vain satunnaista kivaa ja seksiä. Yritä ymmärtää, etteivät kaikki halua suhteeltaan sormuksia, kultaista noutajaa, farmariautoa ja Älvsby-taloa.
Eikä tämä ollut mikään kakkosten puolustuspuhe: yritin vaan valottaa, etteivät kaikilla ole tarvetta vakaaseen ja uskolliseen suhteeseen. Ihmiset ovat erilaisia, niin kliseistä kuin se onkin.
Eikös "kakkonen" juuri aloita sen perustelun kaikella muulla kuin pettäjällä itsellään?! Siitähän ap kirjoitti.. Mutta tuo lauseesi sopii kyllä "kakkosiinkin": ei ihme, että joutuu "kakkoseksi", kun ei siinä pettäjässä näe vikaa vaan sen kumppanissa ja suhteessa. Se samainen tyhmyys ilmenee myös muilla elämän osa-alueilla, ja siitä seuraa taas se, että vain vedättävälle pettäjälle panoksi kelpaa.
Vain panoksi ? Eipäs aliarvioida panemista: seksihän on jo itsessään oikein mukavaa puuhaa! :) Ei kaikki ihmiset kaipaa ruumiin tarpeiden tyydyttämiseen syvempää selitystä.
Kun kirjoitin, etten ryhtyisi kakkoseksi, niin enpäs olekaan aivan varma. Jos eroasisin, niin tuskin jaksaisin perustaa kenenkään kanssa uutta kotia, enkä lapsia ainakaan alkaisi tekemään. Siispä voisin hankkia itselleni aikuisen, luotettavan ja satunnaisen seuralaisen. Oma on vikansa, jos haluaa pettää vaimoansa. Kunhan on minulle hyvä ja laadukas rakastaja silloin harvoin kun nähdään. Lasten isään en kyllä sekaantuisi.
Anteeksi, kun provoilen, mutta te vaahtoavat ihmiset olette niin suloisia. Kunpa vielä kerran elämässäni jaksaisin itsekin vaahdota jostakin asiasta oikein sydämeni pohjasta.
HUOM!
Asiassa on vissi ero: haluta varattua miestä tai haluta varattua miestä vakituiseen parisuhteeseen!
Olen huvikseni (huvittuneena) lukenut näitä sivuja, enkä voi kuin nauraa tätä "ykkössotaa". Samat ykköset ovat jossain aikaisemmissa teksteissään tunnustaneet olleensa kakkosia joskus elämässään, yleensä nuorena.
Toki he tietävät, mistä kirjoittavat, kun ovat asian omakohtaisesti kokeneet. Silti häpeäisin sitä täällä julkisesti tunnustaa, varsinkin kakkosten parjaamisen yhteydessä.
Omistan koiran. Asun omakotitalossa, mutta autoni ei ole frmari. Käyn salilla säännöllisesti ja olen tietyllä tavalla omistautunut työlleni. Haluan myös seksiä ja kivaa yhdessäoloa ihmisten kanssa, mutta ei pieneen mieleenikään tulisi suhteilla varatun kanssa! Järki kun sanoo, että tasapainoinen ihminen ei voi nauttia 100% asiasta, jonka tietää aiheuttavan jollekin kärsimystä. Tämä ajatus on ihmiskäsityksen perusta, ei mikään moralisointi.
Kaikilla ei ehkä ole tarvetta vakituiseen parisuhteeseen, mutta suurimalla osalla uskoisin olevan elämntilanteesta riippumatta tarve vakaaseen elämään ja myös luottamukseen siitä, että sinulle ei tahallaan tehdä pahaa.
Tämä oli ihmisyyden ja inhimillisyyden "toive"puhe. Ja toive meidän "hulvattomien" sinkkunaisten puolesta: meissä on onneksi monia, jotka löytävät sinkkumiehistä sen hauskuuden, eivätkä varatuista. Sait aika ilkeämielisen yleistyksen aikaiseksi. Sinä et ymmärrtänyt sitä, että joku tahtoo sinun vähättelemiä asioita ja toivoo, että vaikka joku ei niitä samoja asioita haluaisikaan, niin voisi edes kunnioittaa toisen elämää, unelmaa.
Sanoit jossain viestissä jotain älystä.. Älykkään ihmisen ei luulisi kirjoittavan yleistävää tai vähättelevää tekstiä. Pidätkö itseäsi älykkäänä?
Minä haluan omakotitalon, aviomiehen ja lapsikin on tuloillaan. Farmariauto on luonnollinen valinta tässä vaiheessa. Haluan siis elää siten, mikä yleisesti keskiluokkaiseksi määritellään. Mielestäni en vähättele elämäntapaani ollenkaan. Ymmärrän kuitenkin sen, ettei kaikilla ole samat päämäärät. Ystävissäni on esim. naisia, jotka eivät halua lapsia.
Miten sinä määrittelet vakaan elämän? Tiedän itsekin sen, ettei kukaan halua kärsimystä, mutta nyt mietinkin asiaa kakkosen näkökulmasta. Vaimot ovat siis täysin poissuljettuja tästä kappaleesta. Kaikki naiset eivät kärsi siitä, että tapaavat rakastettuaan pelkän seksin merkeissä kerran, pari kuussa. Hehän saavat miehestä parhaat palat päältä: yllätyslahjoja, hyvää seksiä jne. Joku muu pesee paidat.
Mitä petetyn osaan tulee, niin se on aivan eri keskustelun aihe. Jos miehelläni olisi tällä hetkellä suhde, niin toivoisin, että hän lopettaisi sen heti eikä keventäisi omaatuntoaan minun kustannuksellani. Minä en ole koskaan pettänyt miestäni. Toisaalta, kaikille sivusuhde ei ole kärsimys. On yllättävän paljon suhteita, jossa vieraissa käyminen on sanaton sopimus. Yllättävän moni vaimo tuntee miehensä konnankoukut, mutta jää silti lasten ja omaisuuden takia.
Kuulostaa aika hurskastelulta, kun sanot, ettet halua aiheuttaa valintojesi johdosta kärsimystä kenellekään. Tiedätkö muita tapoja aiheuttaa kärsimystä toiselle kuin pettäminen? Toivottavasti huomioit ihmisten hyvinvoinnin ja mahdollisesti sen maksimoinnin esimerkiksi kulutustottumuksissasi.
Kuulostaa siltä, että miehen puuttuminen on sinulle pohjimmiltaan katkera pala ja parisuhde on arvomaailmassasi noussut aikamoiselle jalustalle. No, ymmärränhän minä sen. En luopuisi mistään hinnasta rakkaasta aviomiehestäni ja tulevasta vauvastani. Toivottavasti sinä saat kokea tämän saman joskus! Ja kyllä, pidän itseäni suhteellisen älykkäänä ja keskustelujen eri tasot tunnistavana ihmisenä.
"Oikeuttaako siis jonkun huono suhde tai elämäntilanne ryhtymisen "kakkoseksi"?"
Ei tähän mitään oikeutusta tarvita. Jokainen meistä on vastuussa omasta elämästään, ihan yhtä lailla koko kolmikko, siis ykkönen kakkonen ja pettäjä tekevät omat valintansa.
Jos siis sanon kuinka minä en halua/tule elämään, niin se on hurskastelua. Eikö hurskastelua ole oikeaan ja hyvään elämään pyrkiminen - sekä itsen että muiden kannalta? Syyttämällä siis minua hurskastelusta myönnät suhteet varattuihin olevan väärin. Huomasitko?
Minusta on myös hauskaa se kuinka kuvailet minun elämääni. Olettamukset ja kuvitelmat ovat peilauksia omista tunteista, arvoista ja asenteista. Eli se mistä itse olet ennen nykyistä elämääsi kärsinyt saa sinut kuvittelemaan, että kaikille muillekin naisille se olisi sama tuska. Ja kuitenkin koetit avarakatseisesti selittää, että kaikki naiset eivät halua perhettä jne.. Paitsi siis minä, joka satuin sanomaan suoraan, että minulle jokaisen parisuhde on kunnioittamisen arvoinen asia - myös sinun, vaikka käytöksesi antaisi luvan muuhun. Ei siis parisuhde ole arvoasteikollani korkeimmalla, vaan ihmisyys.
Olit myös kovin kärkäs pitämään tietyt rajaukset kappaleissasi, mutta minun suhtautumista ihmisten kärsimyksiin vaaditkin sitten laajentamaan kulutustottumuksiinikin. Arvaappa, miltä vastauksesi minulle kuulostavat..?
Onko sinusta parhaat palat ihmisestä todella yllätyslahjat ja hyvä seksi jne.? Oletko kertonut miehellesi, tulevalle lapsesi isälle kuinka asian ajattelet? Että sinä olet se välttämätön paha, paidan pesijä ja kodin siivoaja.. Anteeksi vaan, ettei kuulosta kovin onnellisen, raskaana olevan naisen jutuilta..
P.S. Onko sinulla tässä lauseessa sattunut kömmähdys? Mietin vain sen suhteen, mitä olet muutoin kirjoittanut.. ;)
"Mutta "kakkonenhan" ihan ensimmäisenä ja ihan oikeasti halusi nimenomaan pettävää miestä!"
Kakkonenhan ei välttämättä halunnut tästä miehestä muuta kuin seksiä. Pettäjät hakevat kakkosista usean mielipiteen mukaan pelkästään seksiä, miksihän oletatte kakkosten haluavan jotain muuta?
Asioilla on monta puolta, tilanteita on erilaisia ja joskus näissä jutuissa käy kyllä niinkin, että mies loppujenlopuksi valitsee kakkosen.
vain "kakkonen" vetäisee vastuun rajan tekoon. Kaikki muut ihmiset joutuvat ottamaan vastuun myös tekojensa seurauksista.
Jokainen on tosiaan vastuussa omasta elämästään, mutta miksi sitten "kakkonen" puuttuu jonkun toisen elämään? Hänellä ei ole siihen mitään oikeutta ja siksi petetty saa tehdä mitä huvittaa kakkoselle, koska hänkin on vastuussa vain omasta elämästään, eiköstä juu ;)
petetty saa mun puolestain ihan rauhassa itkeä kotona ja haukkua kakkosia täällä, kun ei niistä muuhun tunnu olevan. Tai mun oven taakse ei ole oman tarinani "ykkönen" vielä uskaltautunut;)
Naisia on siis mielestäsi kolmen laisia:
1) kaltaisiasi, jotka ovat avioliitossa
2) salille ja työlleen omistautuneita varattujen kanssa suhteilevista
3) hän, joka ei ollut kumpaakaan, on katkera
Mikä tuossa oli älykkään ja keskustelutaitoisen NAISEN ajatuksia?! Mielestäni ei yksikään.
Ja ilmottaudun itsekin tähän kolmanteen luokkaa. Olen sinkku, mutta minunkaan mieleen ei tulisi suhteilla varattujen kanssa. Sinkkumiehissä on enemmän vapautta rakastavia yksilöitä kuin naisissa. Siksi on ihmeen ontuvan esim. se selitys, että varattu ei ainakaan jää roikkumaan tai halua sitoutua. Itsekin oletit näin, että ei varattuja miehiä harrastava nainen on tyytymätön, kun ei ole miestä..
Viet perusteluja vain pois siltä, miksi suhteet varattuihin olisivat "ymmärrettäviä".
Tietynlaiset ja tietyn näköiset naiset pidetään visusti salarakkaina ;) Ei niitä kehtaa edes kavereille esitellä. Että ei taatusti mies ole niin huolimaton että sinun antaisi tulla julki! Pysy sinäkin vaan visusti siellä kolossasi. Ykkönen tietää, että "kakkonen" vain omaa kurjuuttaan täälläkin laukoo. "Ykkönen" tietää senkin, että ei siitä "kakkosesta" ole muuksi kuin "kakkoseksi". Ja sinunkin tapauksessas se mieskin onneksi sen on huomannut ;)
Siis kiukkuinen "kakkonen".. Jaahas. Oottelee nyt sitten, että mies eroaisi. Aika pitkään vastauksissasi välttelit tunnustautumista "kakkoseksi".. Siksikö, että nyt kitkerät sanasi petetyille saivat uuden "syyn"..?
mitä se "kakkosena" oleminen ihmiselle teettää!!!
Tässä jos missä on katkera nainen. Kaikki hänen vastaukset samaa vihaa "ykköstä" kohtaan täynnä. Kovin yrittää peitellä sitä piikittelyn ja itsevarmuuden taakse, mutta rivien välistä voi lukea enemmän.
Tiedäthän, että sanoilla voidaan feikata vaikka kuinka paljon. Ei siis se, mitä sanot, ole merkityksellistä, vaan se mitä jätät sanomatta..
ykkönen on täysin tietoinen mun olemassa olosta, ja miehen kaverit tuntevat minut paremmin kuin ykkösen. Anteeksi hirveästi..ei nyt menny sulla ihan nappiin;)
Kiitoksia, no nyt valkeni mullekin miten tää palsta toimii.. ei saa lukea mitä toinen on kirjoittanut vaan pitää muokata asia sellaiseen muotoon että se sopii omaan ahtaaseen pääkoppaan.
Olet anopin kanssa parhaat kaverit ja appikin käy sun luona salaa anopilta..
Sairasta tekstiä suollat julkisuudestasi huolimatta. Mutta suotakoon sinulle se, kun ei näemmä paljoa muuta iloa elämässä ole ;)
tarkastellaan, niin näinhän sinä olet toiminut koko ajan. Ensimmäisestä viestistäsi asti.
On se kummma, kun toisessa näkee nekin virheet, joita ei itsessään voi myöntää millään olevan! Ei ihme, että olet kakkonen..
en odottele että eroaa, ykkönen saa pitää kultansa, mä haluan vaan välillä munaa;)
Jees ja olen muuten muissa ketjuissa kyllä jo useampaan otteeseen kertonut olevani kakkonen..en mä sitä pimitä.
mä olen sen lisäksi myös ykkönen
Minun mielestäni suhteet varattuihin eivät ole absoluuttisesti väärin eikä oikein. Ihmiset elävät eri elämäntilanteissa ja ihmisillä on omat syynsä toimia, miten he toimivat. Joku ei halua missään tapauksessa suhdetta varattuun. Toinen ei sitä haluaisi, mutta ajautuu siihen. Kolmas hakee nimen omaan varattua seuraa, ettei tarvitse sitoutua.
En menisi ketään tuomitsemaan täysin sen perusteella, kuinka hän parisuhdeasiansa hoitaa. Ja tiedän esimerkiksi erään pariskunnan, jossa aviomies on jättänyt ex-vaimonsa nykyisensä takia. Tätä tietysti edelsi suhde. No, he ovat olleet naimisissa 30 vuotta. Joskus avioliitossa menee vaan huonosti, eikä ihminen sekopäissään ymmärrä loukkaavansa puolisoa hakeutumalla vieraisiin.
Minä en luokittele ihmisiä mihinkään kategorioihin. Käytän vaan kärkkäitä vertauksia, jotta ihmiset ymmärtäisivät, mitä tarkoitan. Esimerkiksi minun mielestäni on typerää kailottaa, että järkevä ihminen ei halua aiheuttaa kärsimystä toiselle missään tapauksessa. Hyvänen aika, jokainen loukkaa joskus toista ihmistä: olipa kyse sitten pettämisestä tai mistä tahansa. Itse en missään tapauksessa osta lapsityövoimalla tehtyjä tuotteita - joku toinen tekee niin, oma on asiansa.
Siteerasit lausettani, joka on kieltämättä epätarkka. Minulla on siis aviomies, vauva vatsassa sekä muut tylsät keskiluokkaisuuden tunnuspiirteet. Meidän suhteessa ei muisteta edes syntymäpäiviä, mutta tiedän, että jotkut naiset pitävät äärettömän tärkeinä yllätyslahjoja ja ylenpalttista hemmottelua. Sitähän ne kakkossuhteet legendojen mukaan sisältävät. Minä puolestani arvostan liitossani moniarvoisuutta, asioiden käsittelyä ilman niiden arvottamista (paras, hyvä, huono), hyväksymistä ja kumppanuutta. Mieheni ei ole itse asiassa koskaan edes pessyt pyykkiä: joten jos hänellä olisi joku salarakas, niin samanlainen pyykinpesijä kai se minäkin olisin.
Et taida ymmärtää, että minähän tässä koko ajan pistän ehdolle oman tylsän ja yleisesti hyväksytyn elämäntyylini. Minä en halua osoittaa arvostelua muita kuin toisen tuomitsijoita kohtaan tyyliin "sinä absoluuttisen paha perkele, kun sekaannut vieraisiin". Tuollaista tekstiä lukiessani minä alan haukkua moralisaattoria. Tiedän, että monen on vaikeaa ymmärtää sitä, että jollakin on vahvuutta katsoa omaa elämäänsä kriittisin ja sarkastisin silmin. Sarkastinen sävyni ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö seisoisi valintojeni takana ja pitäisi kynsin hampain kiinni perheestäni.
Anteeksi, mutta epistolasi antaa sinusta aika katkeran kuvan. "Minun sinkkuuteni ja parisuhdeajatteluni edustaa maailman aatelia", vaikuttaa viestisi sisällöltä. Se ajaa minut vetämään rajuja johtopäätöksiä sinusta.
Kun elät elämääsi, tulet huomaamaan, että asioita voi ymmärtää ja hyväksyä, vaikka niitä ei itse sattuisi harrastamaankaan. En ole itse ollut kakkonen, mutta ymmärrän jotenkin ihmisiä, jotka sellaiseen ajautuvat.
Mielestäni on pelottavaa, kuinka ihmiset ymmärtävät vain niitä pikku paheita, joita itse sattuvat harrastamaan. Sellaiset asiat, joista ei ole kokemusta tai jotka tuntuvat vierailta, ovat suoraan perkeleestä. Hymyilyttää jo valmiiksi, kun joku pian tulee väittämään minulle, että sinä siis olet kakkonen. Sovitaan sitten, että ehdin olla vielä kakkosena ison mahani ja mieheni pyykkien pesemisen ohella. :)
Minulla on monta ystävää, jotka eivät harrasta mitään suhteita. Heillä on mennyt monta vuotta siten, ettei heillä ole ollut edes sukupuolielämää. Siltikään heidän ei tarvitse päivätyökseen haukkua ihmisiä heidän erilaisista rikkeistään tai kohtaloistaan. Sitä kutsutaan oman elämän hankkimiseksi ja ylläpitämiseksi.
Asioihin voi suhtautua muutenkin kuin
1. osoittamalla suurta suosiota
2. tuomitsemalla ne alimpaan helvettiin.
Kuten mustan ja valkoisen välillä on harmaan sävyjä, erilaisiin tilanteisiinkin voi suhtautua ymmärtäväisesti ja neutraalisti.
"anoppi" on se jonka kanssa en ole tekemisissä... mut onneks sen poika on jo sen verran iso ettei äidiltään lupia kysele:)
Ottaako päähän, kun toinen odottaa vauvaa ja on tasapainoisesti naimisissa?! Ja mistä päätellen tasapainoisesti?! Eipä hänellä ole tarvetta täällä mainostaa et ostakaa autot ja talot ja hankkikaa lapsia, ja sitten vasta elämänne on oikeaa. Toivon oikeasti, ettei kaltaisesi räkättirastasämmä tule saamaan tässä maailmassa yhtään lasta. Varmaan olet jo siihen ihan liian vanhakin. Mene ja steriloi itsesi maailman hyväksi. Se on oikein! Kuvittele nyt miten aiheutat kärsimystä tuottamalla tänne lisää hapannaamapaskoja...
Minkä vuoksi naisen pitäisi puhua miehelleen jokaisesta mielipiteestä? Toivotko salaa, että onnelliselle naiselle tulisi ero ja sinä voisit hommata kultaisen noutajan "murjotun" ukon kanssa..
Olen kanssasi samaa mieltä ja toi fraasi mitä täällä harjoitetaan että kakkonen kelpaa vain pelkäksi panoksi alkaa tuntumaan jo tyhjältä, koittakaa nyt uskoa että kyllä siihen kakkoseenkin voidaan rakastua ei muuten olisi niitä avioerojakaan, missä mies jättää toisen naisen takia.
Oikeassa olet, että elän tasapainoisessa liitossa. Vauvantulo on niin ihana asia, että toivon jokaiselle tätä haluavalle saman onnen. (Olettaen tietysti, että raskaus menee loppuun saakka hyvin.) Aika hurjaa siis toivoa toiselle lapsettomuutta. Eli miettikää vähän, mitä suustanne päästelette.
Äläkä sinäkään huoli miehelleni kertomisesta ja kertomatta jättämisestä: keskustelemme hyvin avoimesti, ja hän varmasti tietää, mikä on mielestäni suhteemme perusta. Jos minulla suhteessani olisi tärkeintä kukkaset ja oliiviöljyhieronnat, niin olisin laittanut eropaperit vetämään jo ajat sitten.
"vielä harvempi on oma-aloitteisesti kakkosen luokse mennyt", johan oli paksua....Kyllä se pettäjä näissä tilanteissa sen tahdin määrää,missä tavataan,milloin tavataan ja koska tavataan. Ja pettäjä lähtee alunperinkin tietoisesti pettämään kun sen toisen naisen matkaan lähtee, tuskimpa ketään on väkisin koskaan pettämään raahattu, päätäntävalta on tässäkin asiassa sillä pettäjällä ja uusinta kierrosta hakemalla pettäjä tekee taas tietoisen valinnan ja näin kierre on valmis ainakin siihen asti kunnes käry käy!!!!
Arvostelethan itseäsi, koska tuomitset kanssasi "kesksustelleen" ja nimen omaan asioiden arvottamista omista mielipiteistäsi käsin.
Olen seurannut ajatustenvaihtoanne tämän edellise kanssa ja ihmetyttää samoin se, että toisessa näet kyllä vaikka mitä ikäviä piirteitä, mutta vaikka itse viljelet niitä koko ajan, niin pidät itseäsi moniarvoisena ihmisenä, joka keskustelee asioista arvottamatta.
Mutta etkös jo arvottanut edellisen ajatukset ja elämänkuvan? Eikö moniarvoisuutesi tulekaan esiin hänen kanssaan keskustellessasi? Onko sinun moniarvoisuutesi ja asioiden arvottamisen välttäminen juuri tätä ilmenevää; eli kun sinusta siltä tuntuu niin toimit sanomallasi tavalla, mutta pidät itseäsi sellaisena koko ajan..?
Tämä muuten sopii sinuun itseesi parhaiten..
nainen parhaimmillaan..
Edellinen otti oikeaan asiaan kantaa ja siitä sinä suutuit, et mistään muusta.
Sairas olet, kun tuollaisia joudut täysin tuntemattomalle toivottelemaan. Mutta hyvä että toimit niin, niin nähtiin ennen kaikkea sinun oikea luonne.
Edellisen ei tarvinnut mennä yhtään henkilökohtaisuuksiin. Hän keskuteli esitetyistä asioista, sinä käänsit keskustelun henkilökohtaiseksi. Muista: asiat voivat riidellä, ei ihmiset.
Minun itseisarvoni on suvaitsevaisuus. Ja täytyy kyllä myöntää, että silloin älähdän, jos joku tuomitsee automaattisesti toisen tavan elää. Olipa kyseessä sitten ykkönen tai kakkonen.
Perustele, kuinka olen hehkuttanut oman elämäntapani erinomaisuutta? Millä perusteella arvostelen toisen sinkkuutta ja elämäntapaa? Minun mielestäni hänellä on oikeus omiin arvoihin ja ajatuksiin, mutta toisten valintoja ei pidä arvostella. Itsehän tässä asetan oman keskiluokkaisuuteni naurunalaiseksi, sillä settihän on täydellisen konservatiivinen: avioliitto, lapsi, farmariauto jne.
Jos olet huomannut, niin olen keskustelukumppanini kanssa pääasian suhteen samanlainen: kumpikaan meistä ole / harkitse kakkosena olemista. Tietysti, never say never, elämästään ei koskaan tiedä 100-prosenttisesti.
Sitoutuneella ei ole yhtään sen enempää päätäntävaltaa kuin vastuutakaan verrattuna kakkoseen. Kuka ihmeessä sen on keksinyt? Joku vastuuton kakkonen, kaiketi ;)?
Eikö pelin henki ole selvä: Oli ihmissuhde mikä tahansa kahden ihmisen välinen suhde, niin vastuu ja päätäntävalta on 50/50. Jos on kyse varatun ja kakkosen suhteesta, niin ei tuo suhdeluku mihinkään muutu.
Jännä vaan, että kiistely siitä, kumpi (nainen) on parempi käydään aina naisten kesken. Miehiäkin (sinkku) kun on kakkosena pilvin pimein.. Naisena kantani on, etten ryhtyisi toista naista haukkumaan, jos sellainen miehelläni olisi. Pikemminkin kiinnostaisi kuka voi MUKAMAS olla parempi kuin minä, edes jossain asiassa :D.
Onko kukaan muuten koskaan kuullut riitelevistä, toisiaan sättivistä aviomiehestä ja kakkosmiehestä? Minä en ainakaan. Niin se vaan menee, että miehet ovat miesten puolella ja naiset ovat myös miesten puolella. Hyväveliverkosto toimii. Pikkuriikkinen annos naisille lisää hyvää itsetuntoa ja elämänhallintaa, niin ei tarvitse ketään sättiä. Se on nimittäin hukkaanheitettyä aikaa ja energiaa. Samoin kuin kakkosena eläminen, mikäli pitää tasapainoa tavoittelemisen arvoisena.
Mitä on sinusta suvaitsevaisuus? Mitä on sinusta se, ettei asioita arvota, vaan on ”moniarvoinen” ihminen?
Putosin muutaman kerran kärryiltä ajatustesi vaihdellessa, vaikka käsiteltävä aihe pysyi samana. Siksi pyytäisin tarkennusta: miten siis oikeasti asioista ajattelet? Erityisesti kommentit nimimerkille ”ei kakkonen” olivat ristiriidassa sekä omien mielipiteidesi että käsityksesi itsestä kanssa.
Tästä alkoi ”itsesi ja arvomaailmasi” esittely. Aluksi olet selkeästi sitä mieltä, että tarve pettää lähtee jokaisesta itsestään. Kumoat kuitenkin ajatuksesi samassa viestissä. Et hämmästelekään enää pettämistä, jos toinen on vaikka järjeltään köyhä. Ymmärsinkö oikein, että jokin ominaisuus tai teko määrittää sen, kuinka toista kohdellaan? Että emme sinällään itse päätäkään siitä, mitä teemme? Eräässä toisessa viestissä sitten jälleen muutat tämän ajatuksen..
Kerroit OMISTA ajatuksistasi ja unelmistasi: mitä elämältä haluat ja odotat, millaisia valintoja olet valmis tekemään. Tässä kohden vielä omia ystäviäsi ja tuttujasi esimerkkeinä käyttäen kerroit ymmärtäväsi eritavalla ajattelevia ja elämää arvottavia ihmisiä.
Mutta sitten muuttui.
Viestin alkuosassa ymmärtämys erilaisia valintoja kohtaan oli vielä olemassa. Ja muistit korostaa sitä, ettet arvota asioita, vaan olet moniarvoinen. Loppuosassa sitten kategorioit sinulle vastanneen ja ajattelit hänessä olevan sinun kuvittelemia tuntemuksia elämäntilanteestaan johtuen. Siis enääkö ei erilainen elämäntapa ollutkaan hyväksyttävää, vaan katkera pala? Miten muuten jonkun luokittelu katkeraksi istuu yhteen ajatusten ”moniarvoinen” ja ”arvottamattoman” kanssa? Käsittääkseni sinun on täytynyt luokitella mielessäsi asioita, jotka kenties saattavat olla esim. mainitsemasi katkeruuden syynä. Peilaat sitä omaa elämäntilannettasi vasten, joten kyseessä ei enää ole moniarvoinen ajattelu.
Samaa oman ajattelutapasi korostamista jatkat, mutta samalla arvotat toisen ihmisen sanoja, tunteita ja mielipiteitä. Otat myös esiin arvostelun; siis muiden ihmisten arvostelun. Oletko omasta mielestäsi kirjoittanut vastauksesi arvostelematta muita?
Kyseenalaistat kaikkien muiden puolueettomuuden ja arvottamiset, mutta edelleen koet, että et siihen itse ainakaan syyllisty.
Niin.. Nyt elämänkokemus on tuonut sen erilaisuuden ymmärtämisen ja hyväksymisen takaisin. Aikaa elämänkokemuksen kasvuun kului sinulla kymmenisen minuuttia (ensimmäinen lainaus). Unohditko tässä välin jo sen, mitä olit edellisellä kerralla vastannut?
Tässä oli sitten jo kaikki jälleen kerran päälaellaan. ”Ei kakkonen” ei ollut missään vaiheessa edes harkinnut toiseksi naiseksi ryhtymistä. Ei edes vedoten sinun hänelle laittamaan katkeraan palaan ”miehettömyydestään”, toisin kuin sinä ajattelit, että mikäli SINUN elämäsi muuttuisi tietyllä tapaa, niin sitten todennäköisesti ryhtyisit mieluummin toiseksi naiseksi kuin perustaisit uuden perheen. Aika itsekäs maailmankuva. Tosin sinähän korostat sitä, että olet moniarvoinen ihminen. Pitää tässä kohden paikkansa. Mutta itsekkyys on arvottamista. Eli sinä arvotat asioita kuten kuka tahansa muukin.
Oikeus on siis jokaisella omiin arvoihin, ajatuksiin ja valintoihin. Outoa, ettei niitä sovi arvostella. Se ei ainakaan ole suvaitsevaisuutta. Ei ainakaan, jos mielipidepalstalla käy ajatustenvaihtoa erilaisista arvoista, asenteista, valinnoista jne. Muista, ettei arvostelu ole poissulkeva asia. Arvostelu voi olla opettavaa, kasvattavaa ja suvaitsevaisuutta kehittävää.
Meni palkokasvi syvälle sieraimiin kanssasi keskustelleelle (lue: inttäneelle) naiselle.
Epäilen myös, että se "tollo" kirjoittaja oli sama henkilö. Suuttui, kun käytit hänen omia ilmaisujaan häntä itseään vastaan.
Mutta samat asiat itseänikin ihmetytti ko. naisen jutuissa. Toisille se täydellisyyteen pyrkiminen on niin rankaa, että jos joku huomaa ristiriitaisuuksia ja huomauttaa niistä, niin johan huomauttaja kuulee kunniansa. Vaikka luulis ihmisen ittensä huomanneen, että hänen omia sanojaan siinä vain "tulkittiin"..
Omalta kohdaltani voin sanoa suoraan, että en todellakaan haluaisi tämän palstan "ilmapiiriä" tuonne live-elämään. Sen tiedän, että ne ilkeilyt mitä tällä palstalla on ollut, on kaikkea muuta kuin tasapainoisten ja onnellisten ihmisten sanoja. Petettyjen vihan, epttymyksen ja surun ymmärrän minäkin, mutta "kakkosten" jutut menee usein aivan ohi, ja tulkitsen niitä myös niin, että täytyy olla ihmisellä todella paha olla, jos moista sontaa suustaan suoltaa.
Tämän palstan petettyjen kannattaisi vastapainoksi lukea ihan ammattilaisten kirjoittamia artikkeleita pettämisestä, ja pettäjien haastatteluita. Annassa nro. 12 oli aiheesta juttu. Ammattilaisilla on huomattavasti enemmän asiantuntijuutta aiheesta kuin esim. tämän palstan "kakkosilla". Ammattilaisilla ei myöskään ole mitään tarvetta lyödä ihmistä heikoimpaan kohtaa, toisin kuin tämän palstan "kakkosilla".
Inhimillisyyttä voisi olla tälläkin palstalla huomattavasti enemmän. Näitä tekstejä ei ilmeisesti kukaan lue ennen julkaisemista. Yhdellä toisella sivustolla, jossa käsitellään niin ikään parisuhteita ja uskottomuuttakin, kaikki viestit luetaan ennen julkaisemista ja siellä on keskustelun taso aivan toinen. Siksi suosittelen petetyille vierailuja muilla vastaavilla keskustelupalstooilla.
Itse käynyt muillakin sivustoilla ja lukenut aiheesta tehtyjä tutkimuksia, haastatteluja ja artikkeleita. Täytyypä tuo Anna etsiä myös.
Totta on se, että tällä palstalla ollaan aika ilkeitä, kun taas muualla on huomattavasti asiallisempaa tekstiä. Mutta josko ihmiset tosiaan oivaltaisivat sen, että tasapainoisten ihmisten tekstejä täällä ei juurikaan näe. Pettettyjen "tasapainottomuuden" ymmärrän. Uskottomuus on yksi suurimmista kriiseistä parisuhteessa. "Kakkosten" ilkeilyjä on hiukan vaikea ymmärtää, kun ei heillä ole - ainakaan omien sanojensa mukaan! - mitää kriisiä tai ongelmaa elämässään. Siis ihan vaan satuttamisen ilosta kaikki? Kysyn, koska asia ihmetyttää.
No oliko tämä viesti nyt puolueeton ja humaani jokaista lukijaa kohtaan? Aikamoista arvottamista sinullakin.
sivusta seuraaja oman moniarvoisen maailmansa vanki!! Ja hän kun mainostaa, että keskustelee asioista arvottamatta mitään..
Paitsi täällä arvottaa ihmisiä; heidän asenteitaan, mielipiteitään, elämäntilanteitaan.
On kuule pikkuisen eri asia esittää kysymyksiä joihin kuka tahansa voi kertoa oman mielipiteensä kuin sinun tapasi olettaa ja luokitella ihmisiä. Etkö sinä jonkun jo laittanut miehen puutteen takia katkeraksikin..? Tutki nyt ensin omat sanomisesi, ennen kuin hutkit muita.
piiitkääästipä on jaksanu pohtia...mää näist asioista mitään tiedä, mut jotain avautu maailmasta ja parisuhteesta kun juttelin kerran kauan naimisis olleen pariskunnan kanssa ja kysyin ,että teillä sitten on rakkautta riitäny...Rouva virnisti ja sano,että mitä siitä rakkaudesta,me on vain TAHDOTTU
TARPEEKSI...et ,se siitä ykkösten ja kakkosten ja karanneiden ja petettyjen ja pettäjien ja eronneiden asiasta....sen jälkeen olen siirtynyt aivan listojen ulkopuolelle, josko löytyy viä joku ,jonka kanssa haluaa tahtoa riittävästi...
Ensinnäkin en usko kenenkään kuvittelevan petetyn ulkonäön olevan syy pettämiselle ja jos näin on, niin eikö se ole suurin solvaus sitä pettäjää kohtaan? Eli uskon, että ne kakkoset, jotka näin ovat väittäneet, ovat lähinnä päästelleet vihoissaan sammakoita suustaan kuten ykköset ja varmaan ehkä pettäjätkin täällä.
Myös uskon, että pettäjä usein hakee aktiivisimmin sitä salasuhdetta. Miksei siihen voisi olla vaikuttimena se, että suhde (joka kaipaa ei vaan petetyn vaan myös pettäjän panosta) on pettäjän mielestä epäantoisa. Ja huomaa, että koskaan syy ei ole oikeuttava sellainen.¨
Mutta minun on nyt hyvin vaikea lähteä kommentoimaan tekstiäsi sillä en tuntenut vihaa "ykköstä" kohtaan tai muuten omakohtaiseksi noita argumenttejasi. Sen voin sanoa, että minusta kenenkään - ei kakkosen, ei ykkösen - ole hyvä elää pettäjän kanssa. Nämä ovat vaikeita asioita, mutta toisaalta nyt on asiat hyvin. Minulla on oma elämäni ja parisuhteeni ja kannan oman osuuteni syyllisyttä kyllä, pettäjä on vaimonsa luona, mutta kantaa myös sen syyllisyyden taakan siitä mitä on salassa tehnyt minun ja muidenkin kanssa. Todella kurjaa elämää, mutta niinhän on pettäminenkin. Avovaimon osa onkin sitten hankalampi (en tiedä pettääkö mies nykyäänkin, varmasti jos vain saa tilaisuuden). Hän ei tiedä, mutta saa kuitenkin elää sitä normaalia arkea. Väärin on pimittää asia, mutta niin... Enkä muuten tarkoittanut, että miehen elämä olisi kurjaa koska hän ykkösen kanssa eläisi, vaan sen syyllisyyden ja valehtelun vuoksi.
Eiköhän tuo ykkösten ja kakkosten tarve palstalla satuttaa johdu siitä "satutetuksi" tulemisesta. Mutta huomioitava, että täällä ei käy saati kirjoita kaikki petetyt, kakkoset ja pettäjät. Usein myös ne kirjoitukset, joissa ei raivota jäävät niiden huorittelijoiden ja uhkailijoiden (petetty,pettäjä, 3. osapuoli) varjoon.
Mutta rakkaiden aviomiesten moraalissa ei ole mitään vikaa.. öhö, öhö. Ne on ne TOISET naiset kaiken pahan alku ja juuri... Ai niin, mut eihän se kikkeli osaa sanoa EI KIITOS....
Kertokaa miksi kakkosten olis otettava teidän tunteenne huomioon, kun edes omat miehenne eivät sitä tee?
itse esittäsin tämän vaatimuksen miehelleni, en jollekin kolmannelle osapuolelle.
Nyt on sitten suhde tullut julki ja melkoinen soppa siitä syntyi. Tapauksessani riehaantui juuri tämä "kakkonen" kuvailemallasi tavalla.
Ihmettelen sitä, koska en kertaakaan sanonut mitään hälle avioliitostani tai vaimostani. Enkä ole koskaan kuullut, että kukaan mies olis hoidolleen puhunut suhteestaan tai vaimostaan. Ei ainakaan pahaa! Ei miehet vaimojaan hauku edes keskenään. Eihän sitä kehtaa tunnustaa, että huonosti menis. Kyllä ne jutut on naisten päiväkahvikeskusteluja.
Yllätyin tosiaan, kun hoitoni sanoi vaimolleni, että meillä menee huonosti. Sanoipa vaimoni ulkonäöstäkin jotain, vaikka ei ollut siihen mennessä edes häntä tavannut.
Omassa tapauksessani ja mitä tiedän muita, niin nimenomaan nämä salasuhteen naiset kehittävät omassa päässään teorioita siitä, miksi joku pettää. Pettämisen syy kun sattuu ainoastaan olemaan pettäjän omassa päässä.
Olen näitä "kakkosten" kommentteja siis selaillut tällä palstalla, jotta saisin jotain tolkkua omaan tilanteeseeni. Ainakin nyt olen tajunnut sen, miten sairasta tekstiä nämä salapanot vaimoille heittelee. En ollut ensin uskoa, kun vaimoni kertoi hoitoni soitoista ja mitä tämä oli sanonut. Niissä ei ole mitään järkeä enkä ole tajunnut edes niiden tarkoitusta. Tajuukohan kukaan muukaan?
Pettäjänä voin vastata joihinkin kysymyksiisi. Voihan niistä olla jollekin petetylle vaimolle apua. Mun ei ollut missään vaiheessa tarkoitus jättää vaimoani, en siis siksi pettänyt. Meillä ei ole lapsia eikä talolainaa, joten ei nekään olis ollu syy jäädä, jos en olis sitä halunnut. Tai siis nyt on paha mennä sanomaan, että jäisin, kun vaimohan siitä nyt päättää. Mutta ei avioliittoon voida jäädä vain velvollisuudentunteista. Pitäishän se tajuta kaikkien, sillä silloinhan sen saman velvollisuuden tunteen ois pitänyt estää se pettäminen.
Vaatii pirusti tunteita vaimolta pitää liitto kasassa. Tai että ylipäätänsä meikäläisen lätty vielä kiehtoo muussakin kuin lyömisen takia. Mutta tosiaan: mikä hiton hinku naisilla on täällä käydä petettyjen vaimojen kimppuun? Se, että on tullut petetyksi, ei tee kenestäkään arvotonta, päinvastoin! Paskiaisia ollaan me pettäjät ja ne, jotka täällä sitä paskaa heittää!
Haista paska! Samanlainen valehtelija olet kuin kaikki, jotka oikeasti pettävät. Tekstisi takaa paljastuu katkera vaimo. Tiesitkö, että myös netissä valehteleminen on valehtelemista?
Mutta tosiaan: mikä hiton hinku naisilla on täällä käydä petettyjen vaimojen kimppuun?
___________________________________________
Ihan sama hinku kuin petetyillä vaimoilla käydä kakkosten kimppuun. Metsä vastaa kun sinne huudetaan, pätee puolin ja toisin.
Niin ja kyllä vaan miehet puhuu vaimoistaan paskaa.
Kahdelle edelliselle.
Se asenne näkyy mistä aloittajakin jo sanoi. Ei ole muuta tehtävää kuin sitä petettyä VAIMOA haukkua. Hyvä, että osoitatte näin todeksi esitetyt väitteet salapanoista.
Nooh, kaikilla on oma tapansa suhtautua. Esimerkiksi itse pystyn ymmärtämään osaa petetyistä ja toisista naisista/miehistä mutta en pettäjiä. Uskon kuitenkin, että sun kohdalle on osunut, jos tarinasi paikkaansa pitää, yksinkertaisesti päästään vialla oleva yksilö tai tälläinen vainoaja. Niitähän löytyy kaikilta sektoreilta.
Kovasti täällä halutaan luokitella kaikki osapuolet yhteen sektoriin. Petetyt ovat sössineet muka parisuhteensa, kakkoset ovat pelkkiä pahantahtoisia huoria. Mutta uskon ettei näin ihmisten kanssa asia mene. Myös löytyy erilaisia pettäjiä. Sinä haluat pääasiassa sitä seksiä ja hoidon etkä vain pysty näkemään miten osapuolia loukkaat. Joillakin voi olla tunteita pelissä. Ja sitten löytyy vielä niitä, jotka valehtelevat tai ovat rehellisiä kakkosille.
Niin, tuohan on sitä nykymuotia että koko ajan pitää olla suuria tunteita ja jos ei niitä liitossa ole niin ero vain heti kehiin. Onhan se hyvä että tunteita kaivataan, mutta kai vielä löytyy niitä "käytännön" ihmisiä, joista ei löydy nelikymppisenä asuntolainojen, lapsien saamisen ja kasvatuksen jne jälkeen aloittamaan kaikkea alusta. Monet myös näkevät sen, miten hankalaa se elämä voi olla jos lapsia on tullut ja lähtisi toisen mukaan. Katkeroituisiko lapsetkin? Kaikki ei siis ajattele vain peniksellään ja sydämellään. Pahaltahan se kuulostaa, mutta maailmassa on muutakin kuin se naisen ja miehen välinen rakkaus. Joten ei kumma tai pahakaan asia, jos mies silti jää vaimonsa luokse.
No mutta mitä sitä turhaan horisemaan, ei täällä asiat miksikään muutu. Kuulostaa vain niin hassulta tuo kuinka paasataan kaikkien toisten naisten haluavan vain pahaa. Itse toivon että mies ja hänen vaimonsa olisivat onnellisia, siksihän suhteesta itse lähdin.
Jos nyt oikeasti olet MIES, niin älä yleistä täällä muutaman sekopään kommentin perusteella, että kaikki "kakkoset" ovat yhdestä muotista tehtyjä. Tiedän tapauksia, joissa ei todellakaan rakastajatarta kiinnosta tietää miehen yksityiselämästä kuin pääpiirteittäin. Nämä ovat harvoja poikkeuksia heidän joukossaan, jotka suhteen loputtua käräyttävät rakastajansa ja ALENTUVAT keskustelemaan aiheesta pikkuvaimon kanssa. (heillä kyllä tuntuu aika yleisesti tuo kuuluvan ohjelmaan, kun haluavat itseään ja miestään kiduttaa asialla vielä lisää..sairasta)
Lukiessani tätä palstaa olen aina huomioinut, että juuri nämä petetyt pikkuvaimot (jollainen taidat itsekin oikeasti olla, vaikka yritätkin puhua miehesi suulla) täällä riehuvat ja todella irvokkaasti sekä rumasti haukkuvat salarakkaat. Tekstit ja kirjoitusvirheet paljastavat, että monelta on jäänyt koulu kesken..eli todellasivistymätöntä porukkaa näillä palstoilla tosiasiassa liikkuu ja kirjoitteleekin.
On se kumma, kun ihminen joutuu menemään ihan henkilökohtaisuuksiin, kun ei se koulun loppuun vieminenkään näemmä kaikilla mahdollistanut älyn kehittymistä loppuun.
Argumentteja luulisi ihmisen osaavan esittää asiastaan kiihkottomasti, jos on vara arvostella muita "riehumisesta" jonkin asian tiimoilta.
Ovat myös sanat aika lopussa, jos rivitilaa joutuu käyttämään omiin olettamuksiin kirjoittajasta. Eikö älykäs ihminen osaa pidättäytyä keskusteltavassa asiassa, eikä mene noin lapsellisiin juttuihin..?
Ilmoittauduit siis itsekin tuohon porukkaan. Sen verran kirjoitusvirheitä - ja naurettavia sellaisia! - sinun viestissäsi oli.
itsellä on paha olo, haluaa satuttaa myös toisia. Tasapainoinen ihminen ei tee niin. Siinä vastaus koko ongelmaan...
Lisäyksenä se, että harmoninenkin vakikumppani saattaa reagoida hyvin voimakkaasti asiaan, koska SE järkyttää juuri HÄNEN tasapainoaan. Miten juuri aloitettu seurustelusuhde varattuun voisi järkyttää kakkosen mieltä? Vai alkaisivatko nämä kakkosten suhteet aina yllättäen,ilman omaa tahtoa ;)?
Kyllä on omasta elämästäkin huomattu se, että kun on kaikki hyvin - sisäisesti että ulkoisesti - niin eipä ole mielessä pahoja ajatuksia eikä siten ilkeitä sanoja tarjolla kenellekään. Sitten kun taas on mieli itsellä mustaakin mustempi, niin johan muuttuu ajattelu ja sanatkin. Ainakin me naiset tiedetään ne iki-ihanat PMS-oireet.. ;)
Petetyn mieli on taatusti mustaakin mustempi, joten sanat ja teotkin on sen mukaiset. Tässäkin ketjussa on otettu esiin se oikeutus, että metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Siis jos minä suhteilisin varatun kanssa ja tämän puoliso saisi asian selville ja kippaisi niskaani MINUNKIN TEKONI aiheuttamaa shittiä, niin siinä toteutuu ajatus "metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan". Mutta että minä nälvisin petettyä, niin se osoittaisi sitten aivojeni olevan tyhjää täynnä. Petetty ei ole todellakaan tehnyt minulle mitään pahaa. Sanonut vain sen, mitä kenties ajattelee toiminnastani, teostani.
Niin, miksi siis "kakkonen" järkyttyy niin, että hyökkääkin petetyn kimppuun? Miksi nyt se varattu ei olekaan enää syyllinen siihen, että on tehnyt puolisostaan petetyn ja jostakin toisesta "kakkosen". Tätä aloin itse ap:n tavoin miettiä.
Itseä jää edelleen ihmetyttämään se, että kovin on "kakkosille" vaikeaa tämä heidän ajattelun/suhtaustumistavan pohtiminen tällä palstalla. Ei tämä ollut ensimmäinen kirjoitus, joka sai "kakkoset" takajaloilleen. Mutta miksi ihmeessä? Aika moni on sitä mieltä, että jokainen päättää omasta elämästään ja jos jotain tekee, niin kai se tekijä sen itse edes hyväksyy. Eli jos "kakkosena" olemisessa ei "kakkosten" itsensä mielestä ole mitään väärää tai pahaa, niin miksi sitten hermostua koko aiheesta? Tai ylipäätänsä, jos rinnakkaissuhteet eivät ole "väärin", niin miksi niitä pitää salailla? Kieltolain aikana oli salakapakoita, koska viinaa ei saanut käyttää. Siksi homma hoidettiin salassa. Samat lait pätee kaikkiin hävettäviin tai kiellettyihin asioihin. Miksi "kakkoset" piilottelevat, jos kerta ovat sitä mieltä, että heidän teko/toiminta ei ole väärin? Ovatko he sen varatun vietävissä, joka ei salli heidän astua esiin?
Joku sanoi tässä ketjussa hyvin sen, että voimme sanoilla feikata vaikka miten. Olen samaa mieltä ja itse huomannut sen, että sanoja enemmän shtautumisesta asiaan kuin asiaan kertoo ihmisen omat teot.
Kuulun niihin "kakkosiin", jotka ovat sinut tilanteensa kanssa. Ykkösten, kakkosten, petettyjen ja pettäjien välinen taistelu enemminkin huvittaa, vaikka pitäisi kai itseasiassa itkettää.
Omaa suhdettani voidaan kutsua salasuhteeksi siitä syystä, että mies ei halua sille julkisuutta. Eli ei halua vaimonsa tietävän. Miksi, en tiedä. Ilmeisesti vaimo ei hyväksyisi.
Omaa tilannettani en häpeä ja läheisimmät ystäväni tietävät monivuotisen suhteeni. Suurin osa todennäköisesti ei hyväksy, ovathan monet itsekin naimisissa tai vakisuhteessa, ja aihe on ikävä. Mielestäni heillä on kuitenkin "oikeus" tietää mikä olen naisiani. Mutta sen suurempaan julkisuuteen ei ole tarvetta. Kunniotan myös miehen tilannetta.
Itse seurailen palstaa lähinnä löytääkseni vastauksia, joita mieheltä en saa. Miksi täydellisen onnellinen ja vaimoonsa sitoutunut mies pettää systemaattisesti vuosikausia. Sitä on vaikea ymmärtää.
se on helppoa.