Ensimmäisen kerran, kun menin paikkareihin, sain pois 12 kg. Sen jälkeen, kun astui mukaan vuorotyö, jäi säännölliset kokoukset ja kappas, vuodessa tuli takaisin... Nyt olen jo pariin kertaan yrittänyt mennä paikkareihin, aina on jäänyt muutamaan viikkoon.
Kehtaanko mennä enää samaan ryhmään? Ei viitsisi paikkaakaan vaihtaa, kun kyseinen kodin lähellä.
Toinen vaihtoehto olis kirjekurssi, mutta jelppaako se? Kokemuksia?
Kaveria ei ole paikkareihin, eli jos jotakin innostaa lähteä Tikkurilan ryhmään, niin ota yhteyttä!
Kehtaanko mennä enää samaan ryhmään? Ei viitsisi paikkaakaan vaihtaa, kun kyseinen kodin lähellä.
Toinen vaihtoehto olis kirjekurssi, mutta jelppaako se? Kokemuksia?
Kaveria ei ole paikkareihin, eli jos jotakin innostaa lähteä Tikkurilan ryhmään, niin ota yhteyttä!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sulla vaan taitaa olla itsekurin puutetta, jos paino tuli heti, tai siis vuodessa, takaisin lopetettuasi ryhmässä käynnin, ja tiesit kuitenkin paikkareiden pisteet ja sapuskamäärät?! Et sinä voi käydä loppuikääsi ryhmässä, tai miksi ei, mutta eihän siinä ole mitään järkeä! Ei se laihdutus onnistu, jos ei tuonne korvien väliin iskosta sitä elämäntapamuutosta. Ryhmä voi tukea ja motivoida, mutta mitäs sitten kun olet saavuttanut ihannepainosi? Et enää käy kokoontumisissa, ja taasko alkaa painonnousu?
Sori, taitaa tulla tiukanpuoleista tekstiä, ei ole tarkoitus mollata vaan herättää ajatuksia...
Näinhän se on, on tuo itsekurin puute kyllä pahasti puraissut meikäläistä. Ja työpaikan vaihdoksen takia myös liikunnan puute.
Tuntuu vaan nololta mennä sinne taas, mutta jos otan sen niin, että viimistä kertaa viedään ja lopullisesti?!
Löytyyhän sieltä hieman päättäväisyyttäkin, eli viimeistä kertaa ja lopullisesti....hyvä hyvä.
Mukaan vaan ryhmään, on siellä kuule monia jotka eivät ole ensimmäistä kertaa painoaan tiputtamassa, mutta ole sinä siellä viimeistä kertaa!
Ja muista nyt tällä kertaa, että sen elämäntavan on todellakin iskostuttava sinne korvien väliin. Ajattele sitä kauppareissullasi kun nappaat kärryyn safkaa mitä valitset, töissä tauoilla mitä vedät napaasi, kotona tehdessäsi ruokaa, vapaa-aikanasi kun meinaat pullan ja etenkin sen toisen pistellä poskeesi... ensin asiaa joutuu miettimään kokoajan, mutta usko pois kyllä siihen tottuu ja saa uuden kaavan elämäänsä.
Voisiko perheessäsi tai töissä joku alkaa tukihenkilöksi, tavallaan sellaiseksi "kyttääjäksi" ja innostajaksi, muistuttajaksi?
Itse en ole tuon painon kanssa joutunut taistelemaan kuin kerran yhden ylimääräisen viitosen kanssa, mutta seitsemäntoista vuoden savuttelun jälkeen päätin olla kertakaikkiaan tupakoimatta. En mitään lakkoa aloittanut vaan lopetin kertakaikkiaan.
Kyllä on kuule joutunut taistelemaan, eilenkin kapakassa yritin kaveriltani ruinata edes yhtä savua miltä se maistuu , mutta ei kaveri siihen lankaan mennyt. Onneksi kotona mies ja töissä kaikki sekä koko ystäväverkosto ovat olleet mulle loistavana tukena. Jaksavat vieläkin kuunnella jos tekee tiukkaa, mutta aina tsemppaaja löytyy.
Mutta menes mukaan ja matkaan heti ensiviikolla, aloitat alusta ja onnistut. Ei se sen vaikeampaa ole...:)
Et ole varmasti ensimmäinen etkä myöskään viimeinen, joka aloittaa ryhmässä uudelleen ja uudelleen. Mene mukaan vaan, jos siltä tuntuu.