Ex-mieheni on patologinen valehtelija. Näin jälkeen päin sattuu ihan v**usti, kun kuulen kaikki ne valheet mitä hän suustaan päästi. Hän valehteli minkä sylki suuhun toi niin taitavasti että sokeana rakkaudesta uskoin sen. (tosin uskoisit sinäkin jos kuulisit sen taidon puhua...) Mies on puhunut minusta paljon paskaa, pettänyt, keksinyt naurettavia syytöksiä ja suunnitelmia. Ja kun sain hänet kiinni näistä kaikista eromme jälkeen, hän vain pokkana väittää edelleen vastaan vaikka minulla on todisteitakin. len järkyttynyt siitä kuinka sokea saatoin olla ja tunsin erittäin suurta vihaa tätä miestä kohtaan. Varsinkin kun häneltä ei vielä koskaan ole löytynyt lainkaan sympatiaa sille kuinka hän leikki tunteillani. Mutta kun selvisi kuinka hän keksii valheita jokaisesta mahdollisesta asiasta, alan jopa sääliä häntä. Hän sitten valitti vielä kuinka paljon paskaa hänestä kaupungilla puhutaan, mutta onko koskaan tullut miettineeksi miksi? Oiskohan siksi, että hän itse puhuu kaikista muista vielä enemmän samaa paskaa... En enää tiedä tajuaako hän enää itsekään mikä on totta ja mikä valhetta hänen elämässään. Sattuu vaan niin prkl:sti se kaikki ja luottamus miehiin on mennyt (anteeksi yleistäminen) ainakin hetkeksi. Miten voisin itseäni auttaa saamaan elämäni takaisin ilman tätä miestä? (vaikken häntä enää takaisin halua)
sairas ex-mies
typykkä__
4636
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
... vaatii ja et ihan äkkiä opi luottamaan uusiin ihmisiin. Erosin puoltoista vuotta sitten samanlaisesta ihmisisestä ja vielä tänä päivänäkin etsin tahtomattani samoja piirteitä ihmisistä. Ikävä kyllä olen satuttanut sillä montaa ihmistä ja nyt vielä ihmistä johon todella ihastuin. Lue ihmessä kirjotuksia narsistista, sieltä löydät miehesi. Mua helpotti, kun luin ja luin, opin tajuamaan, että vika ei ole minussa itsessäni. Sitä kun joskus jo ajatteli, että omassa päässä on vikaa ja kuvitteli vain toisen valheet ja tekemiset. Narsisti kaivertaa syvältä ja jättää ikuisen arven, ikävä kyllä. Olen nyt paljon vahvempi ja kovempi ihminen kuin ennen, mutta en ole tyytyväinen itseeni siinä suhteessa. En halua olla kova, mutta sellaset kokemukset kovettaa. Pääset kyllä hänestä eroon, mutta aikaa se vie ja hän tulee aina muistuttamaan itsestään tavalla tai toisella. Tsemppiä ja koita jaksaa, onnex on kevät tulossa :)))
...just tällaisesta tapauksesta. Päinvastoin. Uppoan koko ajan syvemmälle,vaikka päätin, etten anna huijata itseäni. Ja mä olen tiennyt koko ajan, millaisen kanssa olen, eli itseäni vaan voin syyttää. Mutta sattuu muakin...
Narskun jäljiltä ihan olen hajalla vieläkin,vaikka jokunen viikko sitten jo erottu.Itku puristaa luomen takana,oli missä vaan tai teki mitä vaan,aina se on läsnä.Ne on hirviöitä loppupeleissä,loukkaavat ja panettelevat takanapäin,eikä mikään ole niille pyhää.Jatkavat eteenpäin elämäänsä uusia uhreja metsästäen ja jälkeensä tuhoa jättäen.Kantsii tosiaan lukea narsismista,ymmärtää paremmin.JA JUOSTA PAKOON!
Mulla on samanlainen mieskokemus takana. Olen nyt kahden vuoden jälkeen vasta täysin irti hänestä, vaikka helpotus oli jo se, että lähdin luotaan.
Kuvailemasi miestyyppi nauttii vallasta, ja siitä, että saa sinut pidettyä kontrollissaan. Täysi välinpitämättömyyteni "juttujaan" kohtaan on viimein lannistanut uskomattoman yrityshalunsa.
Keskity omaan elämääsi, älä anna miehen sanella, mitä voit ja saat tehdä, kenen kanssa pitää yhteyksiä. Sulje korvasi häneltä, sairaalta ihmiseltä, keskity olennaiseen, ja nauti elämästä!