Viikonloppuna meni sitten lopulta 3 vuoden suhde poikki. Ja olen aivan paskana. Ei siis minun aloitteestani, mies vaan tunsi että oli hyvin epävarma suhteessa. Oli kuulemma tunteita, mutta ei tarpeeksi. Ei tiennyt että rakastaako ja mietti koko ajan että oliko tämä hänen juttunsa... Jesh. Nyt vaan mietin että miten kestän kun hänellä tulee uusia tyttöjä ja tulen varmaan törmäämään heihin, yms. Ja miten jatkan omaa elämääni tämän kaiken jälkeen! Olen aivan hajalla. saisinko kokemuksia ihmisitä jotka ovat käyneet tämän saman läpi...miten olette pärjänneet? miten unohtaneet? kolme vuotta on kuitenkin pitkä aika... *Kyynel*
eron vaikeudesta...neuvoja kokeneilta!
kyynel
3728
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No juu. Itsellä 9 vuoden suhde, joka vedettiin kans pytystä alas noin vaan. Aikaa on kulunut yli vuosi ja kaikki tuntuu melkein eiliseltä.
En tiedä oikeesti miten näistä jutuista selviää. Itsellä oli ns. huono mies ja silti on näin rankkaa. Olen kirjallisuutta eroista kahlannut läpi ja se tuo sitä elämän viisautta ja opettaa jotakin, mutta ei se sitä kipua poista.
En tiedä, että onko nää rumat erojutut tarkoitettu joksikin opetukseksi, että ymmärtäis itse olla satuttamatta muita ihmisiä elämässä. Jotenkin alan oleen vahvasti sen kannalla.
Näillä keskustelupalstoilla on kohtalotovereita pilvinpimein ja lisää tulee joka päivä. Olen ainakin itse päättänyt sen, ettei ikuna minun toimestani kukaan tule elämään siinä ahdingossa mihin itse olen joutunut. Kohtalotovereita löytyy siis tukiasema.net ja ellit (soneraplaza) esim. Muitten kirjoituksia kun lukee niin ehkä jostakin päivästä voi selvitä. Seuraavana jos sitten lukee niitä kirjoja. Itse elelen viikko kerrallaan.
... tästä erosta voisi etsiä, niin ainakin se, että hän rehellisesti sen lopetti ja periaatteessa heti, kun tiesi mistä kiikastaa. Se vasta olisi ollut törkeää, jos hän olisi jatkanut suhdetta vielä toiset 3 vuotta tai enemmänkin, ikään kuin odottanut, että ne hänen tunteensa muuttuvat ja syvenevät vielä.. ja sitten jättänyt. 3 vuotta on pitkä aika tai suhteellisen lyhyt aika. Ns. rakastumisvaihehan kestää n. 2 vuotta, sitten alkaa arki suhteessa.
Itse pääsin eteenpäin kun aloin katsoa pienä kauniita asioita ympäriltäni ja elämästäni, nauttia niistä, keskityin aika lailla itseeni ja tein sellaisia pieniä asioita, joita olin aina halunnut tehdä mutta jotka siinä parisuhteessa jotenkin jäivät aina.. ruodin suhdetta joka kulmalta, itkin paljon, luin paljon. jne.
Tsemppiä sulle.
Eroon liittyvät tunteet on vain läpikäytävä. Itku ja aika parantaa.. ja jokainen on yksilö aikoja ei voi sanoa, joku kun voi päästä parissa kuukaudessa yli toiset miettii ja suree eroaan viisikin vuotta jotkut jopa lopun ikäänsä. Mut jos tuntuu siltä ettei yksin kestä niin hae ihmeessä apua ystäviltä, täältä kuten olet hakenutkin tai ammattiauttajilta (terveyskeskukset, kriisipuhelimet). Kyllä aurinkokin viel nousee usko mua Terkuin Kokenut Saman