Minulla on tosiaan on ikää jo 31v eikä minulla ole koskaan ollut yhtäkään suhdetta. Tästä asiasta on muodostunut minulle ylitsepääsemätön ongelma, itse itseään ruokkiva kierre joka pikkuhiljaa on tekemässä minusta hermorauniota. Tilanteeni on kutakuinkin toivoton. Mitä enemmän ja tarkemmin asiaa ajattelee niin selkeämmäksi käy se vääjäämätön tosiasia, että minulla ei tule koskaan olemaan yhtäkään suhdetta koko elämäni aikana. Niin huonosti ei sentään asiat ole että poikuus olisi vielä tallella mutta todennäköisesti edes yhden yön juttuja ei enää tule olemaan yhtäkään.
Tilanteeni kävi hyvin itselleni selväksi kun kävin chatin kautta tutustumani tytön kanssa treffeillä. No, hän sitten kyseli että kuinka paljon minulla on ollut suhteita tähän asti. Minun ei auttanut muu kuin alkaa säveltämään jotain satua. Kaikenmaailman liisaa ja pirjoa tuli keksittyä, siis sellaisia joita ei oikeasti ole olemassakaan. Sinänsä en pidä tuota edes valehteluna sillä kukaan ei ole tilivelvollinen tekemisistään tai tekemättä jättämisistään joten on aivan oma asia kertooko totuuden vai alkaako säveltää lööperiä. Tällaisessa tilanteessa puheet, että rehellisyys kannattaa aina ovat höpöä. Tähän ikään ehtineen ilman suhteita elänyt on auttamatta outo lintu, joka ei kenellekään kelpaa.
No, ei meidän kemiat sitten muutenkaan toimineet ja sen verran tuosta lorujen kertomisesta, että totuus ennemmin tai myöhemmin paljastuisi joka tapauksessa. Minun tilanteeni joka tapauksessa on se, että koska minulla ei ole koskaan ollut suhteita niin minulla ei voi suhteita ollakaan. Olen asian itsekseni pikkuhiljaa hyväksynyt. Minun elämääni eivät naiset kuulu. Kenties näin onkin parempi ainakin naisten itsensä kannalta.
En minä nyt ihan näin asioita ollut ajatellut mutta näin ne sitten menevät. No, kenties elämään on mahdollista löytää jokin muukin sisältö. Onneksi on työpaikka jossa tulee ihan hyvin rahaa jos se nyt jokin lohtu on.
Tilanteeni kävi hyvin itselleni selväksi kun kävin chatin kautta tutustumani tytön kanssa treffeillä. No, hän sitten kyseli että kuinka paljon minulla on ollut suhteita tähän asti. Minun ei auttanut muu kuin alkaa säveltämään jotain satua. Kaikenmaailman liisaa ja pirjoa tuli keksittyä, siis sellaisia joita ei oikeasti ole olemassakaan. Sinänsä en pidä tuota edes valehteluna sillä kukaan ei ole tilivelvollinen tekemisistään tai tekemättä jättämisistään joten on aivan oma asia kertooko totuuden vai alkaako säveltää lööperiä. Tällaisessa tilanteessa puheet, että rehellisyys kannattaa aina ovat höpöä. Tähän ikään ehtineen ilman suhteita elänyt on auttamatta outo lintu, joka ei kenellekään kelpaa.
No, ei meidän kemiat sitten muutenkaan toimineet ja sen verran tuosta lorujen kertomisesta, että totuus ennemmin tai myöhemmin paljastuisi joka tapauksessa. Minun tilanteeni joka tapauksessa on se, että koska minulla ei ole koskaan ollut suhteita niin minulla ei voi suhteita ollakaan. Olen asian itsekseni pikkuhiljaa hyväksynyt. Minun elämääni eivät naiset kuulu. Kenties näin onkin parempi ainakin naisten itsensä kannalta.
En minä nyt ihan näin asioita ollut ajatellut mutta näin ne sitten menevät. No, kenties elämään on mahdollista löytää jokin muukin sisältö. Onneksi on työpaikka jossa tulee ihan hyvin rahaa jos se nyt jokin lohtu on.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ihan hyvä että sait yhdet treffit aikaiseksi, mutta tunnut heittävän kirveen kaivoon kovin vähästä. Joudut luultavasti tapaamaan monia naisia, ehkä kymmeniä, ennenkuin mieluisa kandidaatti osuu kohdalle. Tee itsellesi rehellinen deitti-ilmoitus, jossa voit esittää toiveesi mahd. kumppanin ominaisuuksista niin se karsii patologiset tapaukset. Ota asia harrasteena ilman suurempia pakkomielteitä, vähä vähältä se kokemus karttuu ja pääset eroon turhasta arkuudesta. Yritä näyttää itsevarmalta ja määrätietoiselta, se vetoaa useimpiin naisiin. Asiaa auttaa myös jos sulla on jokin oma juttu, esim. mieluisa harrastus, jossa olet hyvä.
Yleensä 1. suhde menee tavalla tai toisella puihin mutta 2. voi onnistua jo paremmin. Avioliitto saa naisessa esiin pahimmat piirteet, vältä se peliruutu, jos voit.
ala runoilijaksi, siihen sinulla on edellytyksiä :-)
Kyllä kaikenmaailman taaperimannit sitten pillukkaa saa..
Saat lisää lohtua kun unohdat chatit ja nettitreffit. Sulje tietokone ja lähde ulos oikeaan elämään.
Mulla ikää jo 35 enkä ollut elänyt päivääkään kenenkään kanssa yhdessä ennen nykyisen avovaimoni tapaamista (2v sitten). Ja nainen ei tule kuunaan tietämään, että minäpoika olin ihan kokematon ihmissuhteissa ennen häntä.
Mäkin sepittelin ympäripyöreitä maijoista ja liisoista, eikä ne ole sen koommin naistani kiinnostaneet, nehän ovat menneitä ne.
Ei toiselle tarvitse kertoa kaikkea kaikesta tai tuntea olevansa kauhee petturi niin päättäessään. Pieni salamyhkäisyys kuuluukin elämään.
Pääasia, että itsetunto ja itseluottamus ovat kohdallaan, loppu seuraa automaattisesti perästä.
Eli chattaile ja treffaile vaan niin kauan, että oikea osuu kohdalle. Se ei ole koskaan liian myöhäistä! ; )
Hienoa jos sinulle on noin käynyt mutta mitä sä oikein luulet että minä tuosta kostun? Minulle ei noin koskaan tule käymään ja sillä siisti. Tuollaiset "ennen minäkin olin onneton mutta nyt olen onnellinen"-tarinat eivät lohduta tippaakaan vaan pikemminkin päinvastoin kun tietää 100% varmasti, että minulle ei noin koskaan tule käymään.
Ellei siinä sitten paljastunut syy kaikkeen.
Noin lapsellista tekstiä ei kolmekymppinen kirjoita.
Älä jauha paskaa! Kai minä nyt itse tiedän mitä minä uskon tai en usko. Itse olen aivan 100% varma, että minulla ei koskaan enää ole yhtäkään naista koko jäljelläolevan elämäni aikana. Haluutsä nähdä mun henkkarit jos et usko mun ikää? Saatanan tekopyhä pelle!
Kirjoitat kuin 13-vuotias.
"Itse olen aivan 100% varma, että minulla ei koskaan enää ole yhtäkään naista koko jäljelläolevan elämäni aikana."
Ei tuollaista tekstiä aikuiselta synny.
No, kenties minä olen jotenkin henkisesti jälkeenjäänyt. Tosin, olen opiskellut korkeakoulussakin ja lukiosta kirjoitin m:n paperit niin en ole asiaa noin ajatellut.
Luuletko sinä että tämä on minulle jotain iltahupia kirjoittaa tällaiselle palstalle, että minä en koskaan saa naista? Minä ihan oikeasti olen sitä mieltä, että minulla tuskin koko elämäni aikana tulee olemaan yhtäkään naista. Valitettavasti moisen mahdollisuuden realistisuus käy päivä päivältä entistä todennäköisemmäksi. Tähän ikään mennessä ei ole naisia ollut niin alkaa tässä jo toivo hiipumaan ja ei ole enää kovin varma siitä edes että haluaako edes itsekään. Olen luovuttamassa koko asian suhteen.
Ihan olen sen ikäinen kuin sanoinkin. No, ehkä naisetkin ovat huomanneet että onpa harvinaisen tampio tapaus joten olkoot ihan itsekseen.
Minä ainakaan en pitäisi huonona ominaisuutena tuota. Jos olisin sinusta kiinnostunut, ei vaikuttaisi pätkääkään, montako entistä sinulla on tai ei ole. (Eri asia on sellaiset vielä äidin kanssa asuvat yli kolmikymppiset, se on jo omituista).
Ja, jos minä ajattelen näin, niin moni muukin nainen ajattelee näin (yleensä mielipiteeni sijoittuvat aikalailla enemmistön mielipiteiden tasolle :-). Joten, eiköhän se oikea löydy, kun annat sille tilaisuuden. Miksei sen netistäkin voi löytyy, ainakin helpommin kuin baarista? Se voipi tulla vastaan ihan missä tahansa.
Ei se oikein noin mene minun kohdallani. Kenties minä olen jo luovuttanut aikoja sitten. Minulle on valjennut kristallinkirkkaana, että saattaa hyvinkin käydä niin, että minulla ei koskaan tule olemaan enää edes mitään yhden yönkään juttua mikäli oikein huonosti asiat menee. Se on kohdallani jo 100% varma asia, että mitään suhdetta minulla ei varmasti tule koskaan olemaan. Tuo on sellainen helposti itsensä toteuttava ennustus. Tuohan on todella karu tulevaisuudenvisio. Asian karuutta lieventää ainoastaan se, että kyseessähän on vain ja ainoastaan se, että asiat jatkuvat kuten aina ennenkin ilman mitään muutosta.
Itse asiassa kun ajattelen elämääni taaksepäin niin tulee helpostikin mieleen että näin asioiden on ollut määrä mennäkin. Nyttemmin tilanteeni on mielestäni jo niin toivoton, että olen sitä mieltä, että nainen joka minun kanssani suhteeseen alkaisi, täytyy olla vähän palikka tai jotain.
Sanoisin, että olen luovuttanut. Asia on jo vuosikausia ollut kannaltani jonkinlainen luonnonlaki. Jostain syystä tämä asia joskus silloin tällöin pulpahtaa mieleen mutta suurimman osan aikaa en hirveasti edes ajattele koko asiaa.
En minä varmasti ole edes ainoa vaan kohtalotovereita on pilvin pimein. Esim kaikenlaiset maaseudun poikamiehet. No, minulla ei moista tekosyytä ole kun asun suuressa kaupungissa mutta en varmasti ole ainoa tässä maassa jolla koko elämä menee läpi ilman ensimmäistäkään suhdetta. Minulla se aivan varmasti niin käy. Olen jo itsekin moisen tunnustanut.
...sinulle, Suhteeton, ei naista etsitä, eikä varsinkaan löydetä, se astelee elämääsi jossain vaiheessa, toivottavasti et ole liian väsyksissä pitääksesi silmiäsi auki silloin.
Älä jauha tuota "nainen astuu elämääsi"-soopaa. Ei oikein uppoa minuun. Satuikä on ohi.
Olen omalta osaltani tehnyt harvinaisen selväksi, että minulla ei tule olemaan yhtäkään naissuhdetta koko elämäni aikana. Se on 100% varma asia. Minun osaltani asia on loppuunkäsitelty. Vietän koko loppuelämäni yksin. Kenties niin on parempi kaikille osapuolille.
Mutta tuliko mieleesi että yritin piristää sinua?
Kuulostat nimittäin aika masentuneelta, mutta sehän onkin vissiin vaan sun netti-rooli, vai?
Olisikin vain jokin rooli. Valitettavasti tämä on totista totta. No, onneksi tämä tunne menee ajan kanssa ohi. Tiedän sen kokemuksesta. Tämä asia aina silloin tällöin pulpahtaa pintaan mutta sitten menee ohi ja jatkan elämääni kuten ennenkin yksinäisenä. On tässä aika monen vuoden kokemus takana joten mikä tässä hankalaa muka voisi olla?
Siihen asiaan ei todellakaan minun elämäni aikana tule mitään muutosta. Se on 100% varma asia.
Murehdi sitten aikas, en todellakaan halua kääntää päätäsi, mutta osaatko iloita?
Kyllä minä elän ihan normaalia elämää suurimman osan ajasta eli silloin kun en ajattele tätä nimenomaista asiaa. Se taitaa ollakin parasta kaiken kaikkiaan että yritän olla vaan ajattelematta koko asiaa. Kyllähän sitä joskus voi lohduttautuakin kun katsoo kun jollakin kaverilla on joku ei erityisen viehättävä vaimo, että onneksi ei sentään tuollaisen kanssa tarvitse elää. No, vertaus hieman ontuu sillä eihän kukaan sellaisen kanssa olekaan, josta ei itse pitäisi.
Mä yleensä mennä paukkaan pelaamaan jos
masentaa, suosittelen lämpimästi sinullekkin harrastusta, ei elämän pikkumurheet vaivaa sitten.