"Kivi"-talon

Turun tuomiokirkko isoltaosaltaan tiilestä muurattu.

Pitäisi nyt sen verran tietää että tiilisiä yli 100v rakennuksia on vaikka kuinka paljon.

Millehän tasolle yleissivistyksesi on jäänyt..

Ai niin Turunlinna on rakennettu siporexsistä lecaharkko sokkelinpäälle mikä lepää lammin valuharkko anturan päällä..

Todistukseksi kirjoitti:

Turun tuomiokirkko isoltaosaltaan tiilestä muurattu.

Pitäisi nyt sen verran tietää että tiilisiä yli 100v rakennuksia on vaikka kuinka paljon.

Millehän tasolle yleissivistyksesi on jäänyt..

Ai niin Turunlinna on rakennettu siporexsistä lecaharkko sokkelinpäälle mikä lepää lammin valuharkko anturan päällä..

Lue lisää

noilla muuta vertailukohtaa kuin nimike.

Eipä paljon ole kirjoitti:

noilla muuta vertailukohtaa kuin nimike.

sinun kivitalo numero 1. ??

jos kerran tiilen ominaisuuksista rutiset, niin laita parempi.

Eipä paljon ole kirjoitti:

noilla muuta vertailukohtaa kuin nimike.

että suurin osa kivitaloa haaveilleiden ykkös toive on tiilitalo, mutta harkkotalo firmat ovat mainonnalla, markkinoinnilla ja "paketoinnilla"
tehnyt sen näennäisen helpoksi ratkaisuksi saada "kivitalo"

Nykyajan ihminen on mukavuuden haluinen ja haluaa mennä siitä mistä ns. aita on matalin.

Mutta kyllä töitä silti riittää tehdään talo vaikka oljista, mutta mainonta se mielikuvat muokkaa helposta rakentamisesta.

Todistukseksi kirjoitti:

Turun tuomiokirkko isoltaosaltaan tiilestä muurattu.

Pitäisi nyt sen verran tietää että tiilisiä yli 100v rakennuksia on vaikka kuinka paljon.

Millehän tasolle yleissivistyksesi on jäänyt..

Ai niin Turunlinna on rakennettu siporexsistä lecaharkko sokkelinpäälle mikä lepää lammin valuharkko anturan päällä..

Lue lisää

tiilestä rakennettu jo 3000 v ,kyllä minä sen tiesin, mutta en minä sitä tiennyt että täällä pohjanmaalaisia lukijoita . (nyt ei taaskaan ymmärtänyt )

on sitten kirjoitti:

sinun kivitalo numero 1. ??

jos kerran tiilen ominaisuuksista rutiset, niin laita parempi.

Eihän sitä kukaan täysipäinen tosiaankaan halua asua niissä kaikuvissa kivipöntöissä. Kokemus oli aika kamala.

Onkin

En niinkään tarkoittanut lujuutta tms.

Vaan statusta, kyllä se niin on että edelleen esim myyntitilanteessa täystiilitalolla on verraton maine.

Kyllä tuolla autojen puolellakin on henkilöitä
jotka kovasti uskoo että Skoda on sama kuin Audi..
Ehkä teknisesti niin, mutta jokin puuttuu..

tjsp

Mutta ne mielikuvathan ovatkin tärkeämpiä kuin se saatu tuote.

yhtä paljon kuin Siposta ;D kirjoitti:

Mutta ne mielikuvathan ovatkin tärkeämpiä kuin se saatu tuote.

sillä jämeryydellä tarkoitat ??

Entä mihin sinä tarvitset jämeryyttä ?

Enpä usko että täystiilitalon muuraussaumat ilmaa päästää lävitseen, kun muurataan oikein niin laastia on joka puolella tiiltä, myös nokkalaasti, ja rasiatkin on helppo asentaa jälkikäteen tehtyihin uriin/koloihin jolloin ei tule läpireikiä tiiliin.

Tiilestä muurattu julkisivu maksaa töiden osalta n. 35€/neliö (muurausyöt, aputyöt ja telineet) tiilet riippuen tyypistä alkaen n. 25€/neliö rahteineen (poltettu MRT85 punatiili).

Eristykset tietysti tulee myös tehdä mikä tekee n. 12€/neliö villojen osalta (riippuen tietysti kuinka paksusti haluaa eristää ja laittaako tuulensuojan erikseen vai pelkän pehmeän villan kankaalla), villoitustyöt ehkä luokkaa 3-5€ per neliö, jos itse tekee niin eri juttu.

Rappauksen kestosta tiedetään että on luokkaa 50v betonipinnalla ja alkaa rapisemaan, paitsi siporex talojen kuiturappaus materiaaleista ei vielä tiedä kukaan varmuudella, voi olla että rapisee jo 25v päästä.

tykkäät viilata, niin luulisi sinunkin antavan sille arvoa, että TT-taloista on paaaljon pitempi kokemus kuin mistään harkko taloista.

TT-talon hyvät ja huonot puolet tiedetään jo varmuudella, itsekin niitä muutamia listasit.
Mutta valuharkko talon ominaisuuksista pitkältä ajalta ei vielä ole, näistäkin itse listasit aivan triviaaleja ominaisuuksia.

Ja kun olet näemmä mestari tietämään asioita, niin selitäppä mitä tämä pitää sisällään :

"lämmöneristyksen rakentaminen on altis monille samoille virheille kuin puutaloissakin"

??

Ei pitäisi olla lämmön eristyksen kiertäminen tiilirungon ympärille olevan mitään avaruusteknologiaa..

Luulen niin että jos tosiaan alkaa tuntumaan villoitustyöt ylivoimaiselta suoritukselta, sillon kyllä kannattaa vakavasti harkita rakennusprojektiin ryhtymiseltä..

Kannataisi avata silmät ja katsella kaupungilla ympärilleen ja laskea kuinka monta vanhaa TT-taloa ympärillään näkee, ja sitten muistaa ettei sillon pohdittu esim. :

"työläänpi tehdä ilmatiiviiksi (muuraussaumojen ilmanpitävyys, rasiankohdat yms.)"

En tiedä oletko lukenut liikaa kaupallista esitemateriaalia ja uskonut kaiken sen sanasta sanaan , vai puuttuko sinulta ns. maalais järki ja soveltamisen taito sekä kyky ymmärtää kokonaisuuksia ja jäädä jumittamaan johonkin merkityksettömään tekijään..


Kyllä se sinun valuharkkomökkisi kestää varmasti sinun elinikäsi ilman pohtimista kastepisteistä ja niiden sijainnista. Ei rakentamisesta kannata tehdä elämää suurempaa tiedettä, kun se ei sitä ole.

Ps.

TT-talo on statukseltaan edelleen ykkönen, kikkailet sitten harkkomökistäsi millaisen avaruustalon hyvänsä.

Tiili on tiili, siinä se.

pilkkua kirjoitti:

tykkäät viilata, niin luulisi sinunkin antavan sille arvoa, että TT-taloista on paaaljon pitempi kokemus kuin mistään harkko taloista.

TT-talon hyvät ja huonot puolet tiedetään jo varmuudella, itsekin niitä muutamia listasit.
Mutta valuharkko talon ominaisuuksista pitkältä ajalta ei vielä ole, näistäkin itse listasit aivan triviaaleja ominaisuuksia.

Ja kun olet näemmä mestari tietämään asioita, niin selitäppä mitä tämä pitää sisällään :

"lämmöneristyksen rakentaminen on altis monille samoille virheille kuin puutaloissakin"

??

Ei pitäisi olla lämmön eristyksen kiertäminen tiilirungon ympärille olevan mitään avaruusteknologiaa..

Luulen niin että jos tosiaan alkaa tuntumaan villoitustyöt ylivoimaiselta suoritukselta, sillon kyllä kannattaa vakavasti harkita rakennusprojektiin ryhtymiseltä..

Kannataisi avata silmät ja katsella kaupungilla ympärilleen ja laskea kuinka monta vanhaa TT-taloa ympärillään näkee, ja sitten muistaa ettei sillon pohdittu esim. :

"työläänpi tehdä ilmatiiviiksi (muuraussaumojen ilmanpitävyys, rasiankohdat yms.)"

En tiedä oletko lukenut liikaa kaupallista esitemateriaalia ja uskonut kaiken sen sanasta sanaan , vai puuttuko sinulta ns. maalais järki ja soveltamisen taito sekä kyky ymmärtää kokonaisuuksia ja jäädä jumittamaan johonkin merkityksettömään tekijään..


Kyllä se sinun valuharkkomökkisi kestää varmasti sinun elinikäsi ilman pohtimista kastepisteistä ja niiden sijainnista. Ei rakentamisesta kannata tehdä elämää suurempaa tiedettä, kun se ei sitä ole.

Ps.

TT-talo on statukseltaan edelleen ykkönen, kikkailet sitten harkkomökistäsi millaisen avaruustalon hyvänsä.

Tiili on tiili, siinä se.

Lue lisää

lausumaa, eikä siis voi olla väärässä. Onhan hän näperrellyt vuosia jossain susirajan takana sitä kivitaloaan ja soveltanut siihen kaikenlaisia omia hienoja tulkintoja ja kehitelmiä. Kyllä hän siis tietää ja taitaa.

pilkkua kirjoitti:

tykkäät viilata, niin luulisi sinunkin antavan sille arvoa, että TT-taloista on paaaljon pitempi kokemus kuin mistään harkko taloista.

TT-talon hyvät ja huonot puolet tiedetään jo varmuudella, itsekin niitä muutamia listasit.
Mutta valuharkko talon ominaisuuksista pitkältä ajalta ei vielä ole, näistäkin itse listasit aivan triviaaleja ominaisuuksia.

Ja kun olet näemmä mestari tietämään asioita, niin selitäppä mitä tämä pitää sisällään :

"lämmöneristyksen rakentaminen on altis monille samoille virheille kuin puutaloissakin"

??

Ei pitäisi olla lämmön eristyksen kiertäminen tiilirungon ympärille olevan mitään avaruusteknologiaa..

Luulen niin että jos tosiaan alkaa tuntumaan villoitustyöt ylivoimaiselta suoritukselta, sillon kyllä kannattaa vakavasti harkita rakennusprojektiin ryhtymiseltä..

Kannataisi avata silmät ja katsella kaupungilla ympärilleen ja laskea kuinka monta vanhaa TT-taloa ympärillään näkee, ja sitten muistaa ettei sillon pohdittu esim. :

"työläänpi tehdä ilmatiiviiksi (muuraussaumojen ilmanpitävyys, rasiankohdat yms.)"

En tiedä oletko lukenut liikaa kaupallista esitemateriaalia ja uskonut kaiken sen sanasta sanaan , vai puuttuko sinulta ns. maalais järki ja soveltamisen taito sekä kyky ymmärtää kokonaisuuksia ja jäädä jumittamaan johonkin merkityksettömään tekijään..


Kyllä se sinun valuharkkomökkisi kestää varmasti sinun elinikäsi ilman pohtimista kastepisteistä ja niiden sijainnista. Ei rakentamisesta kannata tehdä elämää suurempaa tiedettä, kun se ei sitä ole.

Ps.

TT-talo on statukseltaan edelleen ykkönen, kikkailet sitten harkkomökistäsi millaisen avaruustalon hyvänsä.

Tiili on tiili, siinä se.

Lue lisää

> tykkäät viilata, niin luulisi sinunkin antavan sille arvoa, että TT-taloista on paaaljon pitempi kokemus kuin mistään harkko taloista.

Jep. Siitä lisälussa tiilitalolle.

>Mutta valuharkko talon ominaisuuksista pitkältä ajalta ei vielä ole, näistäkin itse listasit aivan triviaaleja ominaisuuksia.

En siitä miinusta kuitenkaan ota, lussa tiilelle saa riittää.
Betonirakentamisesta on kuitenkin siitäkin satavuotiset kokemukset ja jotain on kuitenkin siinäkin opittu. Seisookos muuten ne vanhimmatkin tiilitalot betonipedillä?

>>"lämmöneristyksen rakentaminen on altis monille samoille virheille kuin puutaloissakin"
>??

Liian usein saa lukea kylmäsiltojen ja lämmöneristeen rakosten aiheuttamista kosteus ja lämpö-ongelmista puutaloissa. Kun niitä eristeitä käsipelillä sinne asennellaan pala palalta tiilisiteiden lomaan yms. niin virheiden mahdollisuuksia on enemmän. Vaikka valuharkkoseinän sisällä olisi lämmöneristeessä aukkoja, ne ei ihan niin paljoa haittaa koska se ilmatila on tuulettumaton, toisin kuin tiilitoteutuksessa.

Tiilirakentamisessa oman piirteensä antaa sitten laastipurseiden yms. vaikutus lämmöneristeen tasavahvuuteen, tiiveyteen tiilipintaa vasten (konvektion eliminoiminen) ja ilmaraon toimivuuteen.

(serkun mies purki tiilivuoratun talonsa ulkokuoren ja joidenkin sementtipurseiden kohdalla eristettä oli vain sentti tai pari, mutta nykyisin ei tietenkään niin huonosti tehdä, lämmöneristeet itsessäänkin on jämäkämpiä)

>Ei pitäisi olla lämmön eristyksen kiertäminen tiilirungon ympärille olevan mitään avaruusteknologiaa..

En ole väittänytkään. Toisaalta kun tietää kuinka paljon puutaloissa on ongelmia niin niissä se taitaa sittenkin olla avaruusteknologiaa???

>Luulen niin että jos tosiaan alkaa tuntumaan villoitustyöt ylivoimaiselta suoritukselta, sillon kyllä kannattaa vakavasti harkita rakennusprojektiin ryhtymiseltä..

No tokihan ne itse osaa tehdä. Mutta se on "turhaa lisätyötä" ja jos sen teettää niin ei suomalaisella työmoraalilla välttämättä saa VIIMISEN PÄÄLLE hyvin tehtyä jälkeä.

>Kannataisi avata silmät ja katsella kaupungilla ympärilleen ja laskea kuinka monta vanhaa TT-taloa ympärillään näkee, ja sitten muistaa ettei sillon pohdittu esim. :
>"työläänpi tehdä ilmatiiviiksi (muuraussaumojen ilmanpitävyys, rasiankohdat yms.)"

Niin mutta vanhoista virheistä on lupa ottaa oppia.

>En tiedä oletko lukenut liikaa kaupallista esitemateriaalia ja uskonut kaiken sen sanasta sanaan , vai puuttuko sinulta ns. maalais järki ja soveltamisen taito sekä kyky ymmärtää kokonaisuuksia ja jäädä jumittamaan johonkin merkityksettömään tekijään..

Oho. Sulla tais kuppi kaatua!
;-)

>Kyllä se sinun valuharkkomökkisi kestää varmasti sinun elinikäsi ilman pohtimista kastepisteistä ja niiden sijainnista. Ei rakentamisesta kannata tehdä elämää suurempaa tiedettä, kun se ei sitä ole.

Kukin saa rakentaa miten haluaa.
(Itse en jaksa ymmärtää että tähän taloon vieläkin väen vängällä halutaan tehdä mm. homemökkejä niiden ekologisuuden ja puunkäytön vuoksi. Pöh. Mutta rakentakoon.)


Luulin että tähän keskusteluun saisi laittaa omia mielipiteitään, mutta ...

Aivan kuin olisit ottanut kommenttini henkilökohtaisesti.

Etkö kestä kritiikkiä?

Oletko tiiliteollisuudella töissä?

raksaaja--sh kirjoitti:

> tykkäät viilata, niin luulisi sinunkin antavan sille arvoa, että TT-taloista on paaaljon pitempi kokemus kuin mistään harkko taloista.

Jep. Siitä lisälussa tiilitalolle.

>Mutta valuharkko talon ominaisuuksista pitkältä ajalta ei vielä ole, näistäkin itse listasit aivan triviaaleja ominaisuuksia.

En siitä miinusta kuitenkaan ota, lussa tiilelle saa riittää.
Betonirakentamisesta on kuitenkin siitäkin satavuotiset kokemukset ja jotain on kuitenkin siinäkin opittu. Seisookos muuten ne vanhimmatkin tiilitalot betonipedillä?

>>"lämmöneristyksen rakentaminen on altis monille samoille virheille kuin puutaloissakin"
>??

Liian usein saa lukea kylmäsiltojen ja lämmöneristeen rakosten aiheuttamista kosteus ja lämpö-ongelmista puutaloissa. Kun niitä eristeitä käsipelillä sinne asennellaan pala palalta tiilisiteiden lomaan yms. niin virheiden mahdollisuuksia on enemmän. Vaikka valuharkkoseinän sisällä olisi lämmöneristeessä aukkoja, ne ei ihan niin paljoa haittaa koska se ilmatila on tuulettumaton, toisin kuin tiilitoteutuksessa.

Tiilirakentamisessa oman piirteensä antaa sitten laastipurseiden yms. vaikutus lämmöneristeen tasavahvuuteen, tiiveyteen tiilipintaa vasten (konvektion eliminoiminen) ja ilmaraon toimivuuteen.

(serkun mies purki tiilivuoratun talonsa ulkokuoren ja joidenkin sementtipurseiden kohdalla eristettä oli vain sentti tai pari, mutta nykyisin ei tietenkään niin huonosti tehdä, lämmöneristeet itsessäänkin on jämäkämpiä)

>Ei pitäisi olla lämmön eristyksen kiertäminen tiilirungon ympärille olevan mitään avaruusteknologiaa..

En ole väittänytkään. Toisaalta kun tietää kuinka paljon puutaloissa on ongelmia niin niissä se taitaa sittenkin olla avaruusteknologiaa???

>Luulen niin että jos tosiaan alkaa tuntumaan villoitustyöt ylivoimaiselta suoritukselta, sillon kyllä kannattaa vakavasti harkita rakennusprojektiin ryhtymiseltä..

No tokihan ne itse osaa tehdä. Mutta se on "turhaa lisätyötä" ja jos sen teettää niin ei suomalaisella työmoraalilla välttämättä saa VIIMISEN PÄÄLLE hyvin tehtyä jälkeä.

>Kannataisi avata silmät ja katsella kaupungilla ympärilleen ja laskea kuinka monta vanhaa TT-taloa ympärillään näkee, ja sitten muistaa ettei sillon pohdittu esim. :
>"työläänpi tehdä ilmatiiviiksi (muuraussaumojen ilmanpitävyys, rasiankohdat yms.)"

Niin mutta vanhoista virheistä on lupa ottaa oppia.

>En tiedä oletko lukenut liikaa kaupallista esitemateriaalia ja uskonut kaiken sen sanasta sanaan , vai puuttuko sinulta ns. maalais järki ja soveltamisen taito sekä kyky ymmärtää kokonaisuuksia ja jäädä jumittamaan johonkin merkityksettömään tekijään..

Oho. Sulla tais kuppi kaatua!
;-)

>Kyllä se sinun valuharkkomökkisi kestää varmasti sinun elinikäsi ilman pohtimista kastepisteistä ja niiden sijainnista. Ei rakentamisesta kannata tehdä elämää suurempaa tiedettä, kun se ei sitä ole.

Kukin saa rakentaa miten haluaa.
(Itse en jaksa ymmärtää että tähän taloon vieläkin väen vängällä halutaan tehdä mm. homemökkejä niiden ekologisuuden ja puunkäytön vuoksi. Pöh. Mutta rakentakoon.)


Luulin että tähän keskusteluun saisi laittaa omia mielipiteitään, mutta ...

Aivan kuin olisit ottanut kommenttini henkilökohtaisesti.

Etkö kestä kritiikkiä?

Oletko tiiliteollisuudella töissä?

Lue lisää

Lisuke lämmöneristysosaan että:
Täystiilitalossakin maanpaineseinät jouduttaneen tekemään betonirakenteisena ja välipohjien kohdille tulee epäjatkuvuuskohtia kantaviin rakenneosiin ja lämmöneristeisiin. Sellaisilta välttyy kivitalossa.

Korjattu kommenttini:
(Itse en jaksa ymmärtää että tähän maahan vieläkin väen vängällä halutaan tehdä mm. homemökkejä niiden ekologisuuden ja puunkäytön vuoksi. Pöh. Mutta rakentakoon.)

raksaaja--sh kirjoitti:

Lisuke lämmöneristysosaan että:
Täystiilitalossakin maanpaineseinät jouduttaneen tekemään betonirakenteisena ja välipohjien kohdille tulee epäjatkuvuuskohtia kantaviin rakenneosiin ja lämmöneristeisiin. Sellaisilta välttyy kivitalossa.

Korjattu kommenttini:
(Itse en jaksa ymmärtää että tähän maahan vieläkin väen vängällä halutaan tehdä mm. homemökkejä niiden ekologisuuden ja puunkäytön vuoksi. Pöh. Mutta rakentakoon.)

Lue lisää

Että olet täysi amatööri rakennus hommissa.

Teksteissäsi vilisee kaikenlaista termiä kuten "epäjatkuvuuskohta" ym, suoraan esitemateriaaleista lainattua kökköä.

Ja sitten tällä palstalla "neuvot" ja latelet näitä muille kaltaisillesi ehdottomana totuutena.

Mielipitetä saa ja pitää olla, mutta että levittää tietona sellaista propagandaa jolla luot rakentamisesta niin suurta taidetta että jo tiilisiteetkin voi aiheuttaa tuhovan kosteusongelman tai että soukkelin ja senän liitoksessa voi olla jokin "epäjatkuvuuskohta" joka myöskin lahottaa tiili mökin..

Huh huh sun kanssa.. Pidä noi omana tietonasi mutta älä ryhdy muita harhauttamaan !!

Itse ainakin rohkaisen kaikkia omaa taloa suunnitelevia ja sanoisin ettei kannattaisi pienistä murehtia. Pääasia että projektissa on perusteet kunnossa. Nätä on mm riittävän korkea sokkeli ja pintavesien ohjaus pois rakennuksen ympäriltä ym suurempia asioita.



Et tosiaan taida tietää kuinka aito tt-talo rakennetaan..

Väitit:

"Liian usein saa lukea kylmäsiltojen ja lämmöneristeen rakosten aiheuttamista kosteus ja lämpö-ongelmista puutaloissa. Kun niitä eristeitä käsipelillä sinne asennellaan pala palalta tiilisiteiden lomaan yms. niin virheiden mahdollisuuksia on enemmän. Vaikka valuharkkoseinän sisällä olisi lämmöneristeessä aukkoja, ne ei ihan niin paljoa haittaa koska se ilmatila on tuulettumaton, toisin kuin tiilitoteutuksessa."

Aluksi puhut jotain puutalon ongelmista, nyt kyllä puhutaan tiilitalosta.
Toisekseen tiilisiteet kylläkin puhkaistaan villan läpi ja tuulensuoja pinta teipataan saumoista, villa kiertää koko rungon, myös nurkat ym.
Kolmanneksi tuuletus on juuri a ja on terveessä talossa. Kuvailemasi harkko rakenne on kuin kopi sandwitch-elementistä ja niissä jos jossain on ollut ongelmia, en edes puhuisi puutalojen ongelmista samana päivänä..

Ja mistä vanhoista virheistä tiilitalojen kohdalla pitää oppia ???

Oletko koskaan käynyt Helsingissä ?


Ehdottaisin että kuuntelisit enemmän ja opettaisit muita vähemmän kun näet luulo ei ole tiedon väärtti...



Ps. vanhat tiilitalot on rakennettu luonnokivi perustusten päälle yleensä graniittipaasia.

raksaaja--sh kirjoitti:

> tykkäät viilata, niin luulisi sinunkin antavan sille arvoa, että TT-taloista on paaaljon pitempi kokemus kuin mistään harkko taloista.

Jep. Siitä lisälussa tiilitalolle.

>Mutta valuharkko talon ominaisuuksista pitkältä ajalta ei vielä ole, näistäkin itse listasit aivan triviaaleja ominaisuuksia.

En siitä miinusta kuitenkaan ota, lussa tiilelle saa riittää.
Betonirakentamisesta on kuitenkin siitäkin satavuotiset kokemukset ja jotain on kuitenkin siinäkin opittu. Seisookos muuten ne vanhimmatkin tiilitalot betonipedillä?

>>"lämmöneristyksen rakentaminen on altis monille samoille virheille kuin puutaloissakin"
>??

Liian usein saa lukea kylmäsiltojen ja lämmöneristeen rakosten aiheuttamista kosteus ja lämpö-ongelmista puutaloissa. Kun niitä eristeitä käsipelillä sinne asennellaan pala palalta tiilisiteiden lomaan yms. niin virheiden mahdollisuuksia on enemmän. Vaikka valuharkkoseinän sisällä olisi lämmöneristeessä aukkoja, ne ei ihan niin paljoa haittaa koska se ilmatila on tuulettumaton, toisin kuin tiilitoteutuksessa.

Tiilirakentamisessa oman piirteensä antaa sitten laastipurseiden yms. vaikutus lämmöneristeen tasavahvuuteen, tiiveyteen tiilipintaa vasten (konvektion eliminoiminen) ja ilmaraon toimivuuteen.

(serkun mies purki tiilivuoratun talonsa ulkokuoren ja joidenkin sementtipurseiden kohdalla eristettä oli vain sentti tai pari, mutta nykyisin ei tietenkään niin huonosti tehdä, lämmöneristeet itsessäänkin on jämäkämpiä)

>Ei pitäisi olla lämmön eristyksen kiertäminen tiilirungon ympärille olevan mitään avaruusteknologiaa..

En ole väittänytkään. Toisaalta kun tietää kuinka paljon puutaloissa on ongelmia niin niissä se taitaa sittenkin olla avaruusteknologiaa???

>Luulen niin että jos tosiaan alkaa tuntumaan villoitustyöt ylivoimaiselta suoritukselta, sillon kyllä kannattaa vakavasti harkita rakennusprojektiin ryhtymiseltä..

No tokihan ne itse osaa tehdä. Mutta se on "turhaa lisätyötä" ja jos sen teettää niin ei suomalaisella työmoraalilla välttämättä saa VIIMISEN PÄÄLLE hyvin tehtyä jälkeä.

>Kannataisi avata silmät ja katsella kaupungilla ympärilleen ja laskea kuinka monta vanhaa TT-taloa ympärillään näkee, ja sitten muistaa ettei sillon pohdittu esim. :
>"työläänpi tehdä ilmatiiviiksi (muuraussaumojen ilmanpitävyys, rasiankohdat yms.)"

Niin mutta vanhoista virheistä on lupa ottaa oppia.

>En tiedä oletko lukenut liikaa kaupallista esitemateriaalia ja uskonut kaiken sen sanasta sanaan , vai puuttuko sinulta ns. maalais järki ja soveltamisen taito sekä kyky ymmärtää kokonaisuuksia ja jäädä jumittamaan johonkin merkityksettömään tekijään..

Oho. Sulla tais kuppi kaatua!
;-)

>Kyllä se sinun valuharkkomökkisi kestää varmasti sinun elinikäsi ilman pohtimista kastepisteistä ja niiden sijainnista. Ei rakentamisesta kannata tehdä elämää suurempaa tiedettä, kun se ei sitä ole.

Kukin saa rakentaa miten haluaa.
(Itse en jaksa ymmärtää että tähän taloon vieläkin väen vängällä halutaan tehdä mm. homemökkejä niiden ekologisuuden ja puunkäytön vuoksi. Pöh. Mutta rakentakoon.)


Luulin että tähän keskusteluun saisi laittaa omia mielipiteitään, mutta ...

Aivan kuin olisit ottanut kommenttini henkilökohtaisesti.

Etkö kestä kritiikkiä?

Oletko tiiliteollisuudella töissä?

Lue lisää

IT-nörtti, netistä tietonsa ammentanut taloaan rakentava, rahat loppu, kassavirtaa odotteleva, ensi vuosikymmenellä (ehkä)saunova "kaikkitietäjä". Vain hän, suuri ja mahtava rakennúsmies, tietää kaiken. Puutalot poltettava, vain keskeneräinen kivitalo on ainoa oikea asumismuoto.

"raksaaja" kirjoitti:

IT-nörtti, netistä tietonsa ammentanut taloaan rakentava, rahat loppu, kassavirtaa odotteleva, ensi vuosikymmenellä (ehkä)saunova "kaikkitietäjä". Vain hän, suuri ja mahtava rakennúsmies, tietää kaiken. Puutalot poltettava, vain keskeneräinen kivitalo on ainoa oikea asumismuoto.

Lue lisää

Vaikuttaa löytyvän vastaus jokaiseen ja vieläpä ehdotonta faktaa.

Kaveri ilmeisesti rakentamassa kaasutiivistä kammiota itselleen, niin paljon tuntuu pelkäävän kosteutta ja ilmavuotoja.

Ehdottaisin kaverille exkursiota olkiluodon ydinvoimalatyömaalle tutustumaan kuinka reaktori rakennus tehdään, saisi kaveri monta vinkkiä aiheeseen: "Kaasutiivis rakennus ja sen rakentaminen"

raksaaja--sh kirjoitti:

> tykkäät viilata, niin luulisi sinunkin antavan sille arvoa, että TT-taloista on paaaljon pitempi kokemus kuin mistään harkko taloista.

Jep. Siitä lisälussa tiilitalolle.

>Mutta valuharkko talon ominaisuuksista pitkältä ajalta ei vielä ole, näistäkin itse listasit aivan triviaaleja ominaisuuksia.

En siitä miinusta kuitenkaan ota, lussa tiilelle saa riittää.
Betonirakentamisesta on kuitenkin siitäkin satavuotiset kokemukset ja jotain on kuitenkin siinäkin opittu. Seisookos muuten ne vanhimmatkin tiilitalot betonipedillä?

>>"lämmöneristyksen rakentaminen on altis monille samoille virheille kuin puutaloissakin"
>??

Liian usein saa lukea kylmäsiltojen ja lämmöneristeen rakosten aiheuttamista kosteus ja lämpö-ongelmista puutaloissa. Kun niitä eristeitä käsipelillä sinne asennellaan pala palalta tiilisiteiden lomaan yms. niin virheiden mahdollisuuksia on enemmän. Vaikka valuharkkoseinän sisällä olisi lämmöneristeessä aukkoja, ne ei ihan niin paljoa haittaa koska se ilmatila on tuulettumaton, toisin kuin tiilitoteutuksessa.

Tiilirakentamisessa oman piirteensä antaa sitten laastipurseiden yms. vaikutus lämmöneristeen tasavahvuuteen, tiiveyteen tiilipintaa vasten (konvektion eliminoiminen) ja ilmaraon toimivuuteen.

(serkun mies purki tiilivuoratun talonsa ulkokuoren ja joidenkin sementtipurseiden kohdalla eristettä oli vain sentti tai pari, mutta nykyisin ei tietenkään niin huonosti tehdä, lämmöneristeet itsessäänkin on jämäkämpiä)

>Ei pitäisi olla lämmön eristyksen kiertäminen tiilirungon ympärille olevan mitään avaruusteknologiaa..

En ole väittänytkään. Toisaalta kun tietää kuinka paljon puutaloissa on ongelmia niin niissä se taitaa sittenkin olla avaruusteknologiaa???

>Luulen niin että jos tosiaan alkaa tuntumaan villoitustyöt ylivoimaiselta suoritukselta, sillon kyllä kannattaa vakavasti harkita rakennusprojektiin ryhtymiseltä..

No tokihan ne itse osaa tehdä. Mutta se on "turhaa lisätyötä" ja jos sen teettää niin ei suomalaisella työmoraalilla välttämättä saa VIIMISEN PÄÄLLE hyvin tehtyä jälkeä.

>Kannataisi avata silmät ja katsella kaupungilla ympärilleen ja laskea kuinka monta vanhaa TT-taloa ympärillään näkee, ja sitten muistaa ettei sillon pohdittu esim. :
>"työläänpi tehdä ilmatiiviiksi (muuraussaumojen ilmanpitävyys, rasiankohdat yms.)"

Niin mutta vanhoista virheistä on lupa ottaa oppia.

>En tiedä oletko lukenut liikaa kaupallista esitemateriaalia ja uskonut kaiken sen sanasta sanaan , vai puuttuko sinulta ns. maalais järki ja soveltamisen taito sekä kyky ymmärtää kokonaisuuksia ja jäädä jumittamaan johonkin merkityksettömään tekijään..

Oho. Sulla tais kuppi kaatua!
;-)

>Kyllä se sinun valuharkkomökkisi kestää varmasti sinun elinikäsi ilman pohtimista kastepisteistä ja niiden sijainnista. Ei rakentamisesta kannata tehdä elämää suurempaa tiedettä, kun se ei sitä ole.

Kukin saa rakentaa miten haluaa.
(Itse en jaksa ymmärtää että tähän taloon vieläkin väen vängällä halutaan tehdä mm. homemökkejä niiden ekologisuuden ja puunkäytön vuoksi. Pöh. Mutta rakentakoon.)


Luulin että tähän keskusteluun saisi laittaa omia mielipiteitään, mutta ...

Aivan kuin olisit ottanut kommenttini henkilökohtaisesti.

Etkö kestä kritiikkiä?

Oletko tiiliteollisuudella töissä?

Lue lisää

oman työmoraalisi laita ?

Työ aikaisin kun sinulla tuntuu oleman aikaa viettää rakentaja palstalla..
Vai kortistostako harkkorahat pumppaat ?

Ja jos kysyt että millä ajalla minä, niin vastaus on että minullahan ei mitää moraalia olekkaan...
Kunhan vittuilen sulle kun tunnut olevasi sen tarpeessa..

Onnea vaan rojektille, kyllä se vielä joskus valmistuu koeta olla ahkera ja säästäväinen.

Ps. huomenna torstai ja hernekeitto päivä.. ai sori en tiennytkään että teillä syödään sitä joka päivä..

siltä kirjoitti:

Että olet täysi amatööri rakennus hommissa.

Teksteissäsi vilisee kaikenlaista termiä kuten "epäjatkuvuuskohta" ym, suoraan esitemateriaaleista lainattua kökköä.

Ja sitten tällä palstalla "neuvot" ja latelet näitä muille kaltaisillesi ehdottomana totuutena.

Mielipitetä saa ja pitää olla, mutta että levittää tietona sellaista propagandaa jolla luot rakentamisesta niin suurta taidetta että jo tiilisiteetkin voi aiheuttaa tuhovan kosteusongelman tai että soukkelin ja senän liitoksessa voi olla jokin "epäjatkuvuuskohta" joka myöskin lahottaa tiili mökin..

Huh huh sun kanssa.. Pidä noi omana tietonasi mutta älä ryhdy muita harhauttamaan !!

Itse ainakin rohkaisen kaikkia omaa taloa suunnitelevia ja sanoisin ettei kannattaisi pienistä murehtia. Pääasia että projektissa on perusteet kunnossa. Nätä on mm riittävän korkea sokkeli ja pintavesien ohjaus pois rakennuksen ympäriltä ym suurempia asioita.



Et tosiaan taida tietää kuinka aito tt-talo rakennetaan..

Väitit:

"Liian usein saa lukea kylmäsiltojen ja lämmöneristeen rakosten aiheuttamista kosteus ja lämpö-ongelmista puutaloissa. Kun niitä eristeitä käsipelillä sinne asennellaan pala palalta tiilisiteiden lomaan yms. niin virheiden mahdollisuuksia on enemmän. Vaikka valuharkkoseinän sisällä olisi lämmöneristeessä aukkoja, ne ei ihan niin paljoa haittaa koska se ilmatila on tuulettumaton, toisin kuin tiilitoteutuksessa."

Aluksi puhut jotain puutalon ongelmista, nyt kyllä puhutaan tiilitalosta.
Toisekseen tiilisiteet kylläkin puhkaistaan villan läpi ja tuulensuoja pinta teipataan saumoista, villa kiertää koko rungon, myös nurkat ym.
Kolmanneksi tuuletus on juuri a ja on terveessä talossa. Kuvailemasi harkko rakenne on kuin kopi sandwitch-elementistä ja niissä jos jossain on ollut ongelmia, en edes puhuisi puutalojen ongelmista samana päivänä..

Ja mistä vanhoista virheistä tiilitalojen kohdalla pitää oppia ???

Oletko koskaan käynyt Helsingissä ?


Ehdottaisin että kuuntelisit enemmän ja opettaisit muita vähemmän kun näet luulo ei ole tiedon väärtti...



Ps. vanhat tiilitalot on rakennettu luonnokivi perustusten päälle yleensä graniittipaasia.

Lue lisää

>ETä olet täysi amatööri rakennus hommissa.

No heh.
Olenkos jotain muuta väittänyt?

>teksteissäsi vilisee kaikenlaista termiä kuten "epäjatkuvuuskohta" ym, suoraan esitemateriaaleista lainattua kökköä.

Se ei tosiaankaan ole esite materiaalista.
Vaan sanopas mikä se oikeampi termi on?

>Mielipitetä saa ja pitää olla, mutta että levittää tietona sellaista propagandaa jolla luot rakentamisesta niin suurta taidetta että jo tiilisiteetkin voi aiheuttaa tuhovan kosteusongelman tai että soukkelin ja senän liitoksessa voi olla jokin "epäjatkuvuuskohta" joka myöskin lahottaa tiili mökin..

Sulla on mopo karannut ihan kokonaan...

...
>Aluksi puhut jotain puutalon ongelmista, nyt kyllä puhutaan tiilitalosta.

Arvaa huomasinko.
En viitsi sinulle aapista kirjoittaa. Oletan sun itsekin tietävän jo jotain kun tänne eksyit.

>Toisekseen tiilisiteet kylläkin puhkaistaan villan läpi ja tuulensuoja pinta teipataan saumoista,

Ahaa. Tiilerin rakennekuvissa ne siteet on Z mallisia hakasia.

(näkemäni siteet on olleet panieria ja ne on laitettu muuratessa)

Mikäli ne tosiaan ammutaan eristeen läpi niin silloin lopputulos on tietenkin parempi eikä ilman konvektiolle jää tilaa.

Hyvä että tämäkin selvisi.

KANNATTI KYSEENALAISTAA !

> villa kiertää koko rungon, myös nurkat ym.

Jep jep. So?

>Kolmanneksi tuuletus on juuri a ja on terveessä talossa. Kuvailemasi harkko rakenne on kuin kopi sandwitch-elementistä ja niissä jos jossain on ollut ongelmia, en edes puhuisi puutalojen ongelmista samana päivänä..

En

>Ja mistä vanhoista virheistä tiilitalojen kohdalla pitää oppia ???

Sinä kunnioitit kommentissasi vanhojen talojen falskaavia rakenteita.

Mielestäni niistä voi parantaa. (niinkuin on tehtykin, nykyiset täystiilitalot on melko totaalisen erilaisia kun aletaan tarkemmin tarkastella)

on sinun kirjoitti:

oman työmoraalisi laita ?

Työ aikaisin kun sinulla tuntuu oleman aikaa viettää rakentaja palstalla..
Vai kortistostako harkkorahat pumppaat ?

Ja jos kysyt että millä ajalla minä, niin vastaus on että minullahan ei mitää moraalia olekkaan...
Kunhan vittuilen sulle kun tunnut olevasi sen tarpeessa..

Onnea vaan rojektille, kyllä se vielä joskus valmistuu koeta olla ahkera ja säästäväinen.

Ps. huomenna torstai ja hernekeitto päivä.. ai sori en tiennytkään että teillä syödään sitä joka päivä..

Lue lisää

Älä huoli kyllä minä työni teen. Ja laatuun ei jää sanomista mikäli se on minusta kiinni.

raksaaja--sh kirjoitti:

>ETä olet täysi amatööri rakennus hommissa.

No heh.
Olenkos jotain muuta väittänyt?

>teksteissäsi vilisee kaikenlaista termiä kuten "epäjatkuvuuskohta" ym, suoraan esitemateriaaleista lainattua kökköä.

Se ei tosiaankaan ole esite materiaalista.
Vaan sanopas mikä se oikeampi termi on?

>Mielipitetä saa ja pitää olla, mutta että levittää tietona sellaista propagandaa jolla luot rakentamisesta niin suurta taidetta että jo tiilisiteetkin voi aiheuttaa tuhovan kosteusongelman tai että soukkelin ja senän liitoksessa voi olla jokin "epäjatkuvuuskohta" joka myöskin lahottaa tiili mökin..

Sulla on mopo karannut ihan kokonaan...

...
>Aluksi puhut jotain puutalon ongelmista, nyt kyllä puhutaan tiilitalosta.

Arvaa huomasinko.
En viitsi sinulle aapista kirjoittaa. Oletan sun itsekin tietävän jo jotain kun tänne eksyit.

>Toisekseen tiilisiteet kylläkin puhkaistaan villan läpi ja tuulensuoja pinta teipataan saumoista,

Ahaa. Tiilerin rakennekuvissa ne siteet on Z mallisia hakasia.

(näkemäni siteet on olleet panieria ja ne on laitettu muuratessa)

Mikäli ne tosiaan ammutaan eristeen läpi niin silloin lopputulos on tietenkin parempi eikä ilman konvektiolle jää tilaa.

Hyvä että tämäkin selvisi.

KANNATTI KYSEENALAISTAA !

> villa kiertää koko rungon, myös nurkat ym.

Jep jep. So?

>Kolmanneksi tuuletus on juuri a ja on terveessä talossa. Kuvailemasi harkko rakenne on kuin kopi sandwitch-elementistä ja niissä jos jossain on ollut ongelmia, en edes puhuisi puutalojen ongelmista samana päivänä..

En

>Ja mistä vanhoista virheistä tiilitalojen kohdalla pitää oppia ???

Sinä kunnioitit kommentissasi vanhojen talojen falskaavia rakenteita.

Mielestäni niistä voi parantaa. (niinkuin on tehtykin, nykyiset täystiilitalot on melko totaalisen erilaisia kun aletaan tarkemmin tarkastella)

Lue lisää

>Kolmanneksi tuuletus on juuri a ja on terveessä talossa. Kuvailemasi harkko rakenne on kuin kopi sandwitch-elementistä ja niissä jos jossain on ollut ongelmia, en edes puhuisi puutalojen ongelmista samana päivänä..

Empä voisi olla kovin paljoa enempää eri mieltä.

En jaksa lähteä käymään rakennetta läpi. Vanhan kansan villa sandwitch - elementtien ja valubetoniharkkotalojen rakenteelliset erot voi halutessaan kerrata aikaisemmista keskusteluista.

Betoni-EPS-betoni rakenne on ehkä liian nuori jotta siitä löytäisi esimerkkitapausta. Ainoatakaan en ole vielä kohdannut (kuitenkin 6 vuotta intensiivisesti seurannut asioita).

Aika näyttää jos näyttää, toistaiseksi kiviOKtalojen täydellinen homeongelmattomuus on kyllä epäilyttävää....

http://www.tiileri.fi/tiileri/tiilirakentaminen/Tekninen_opas_I.pdf

(siporexilla tuon ikkunaympäryksen toteutus näyttäs kivitalojen helpoimmalta .... ehkä.... ja lämpötaloudellisin ehkä jollain muulla)

että on paljon betonia ja niin JÄMERÄÄ että..

ja sitten ulkokuori korkkaa 30v päästä että poks vaan, heh heh

Mutta voihan sen sitten muurata tiilestä uuden ja laittaa sen ilmaraonkin mikä olisi pitänyt alun alkaen ollakin..

Siperia opettaa..

Muuten muistakaa vielä lammilaiset että teette lyhyet räystäät vähintään 2-kerrosta ja pulpettikatto... ;) Pysyy meinaan seinä räntäsateessakin kuivana.. ai niin mutta pakkanehan sen kuivaa seuraavana päivänä.. heh heh

"Harkkotaloista edottomasti toimivin rakenne siporex.

Ulkovuori ja lämmön eriste pitää aina erottaa toisistaan ilma raolla mikäli pyritään siihen että rakenne kestää pitkään. "

Missä on se tuuletusväli siporex talossa?
Entä hirsitalossa?
Onko rintamamiestaloissa tuuletusväli?

missä välissä kirjoitti:

"Harkkotaloista edottomasti toimivin rakenne siporex.

Ulkovuori ja lämmön eriste pitää aina erottaa toisistaan ilma raolla mikäli pyritään siihen että rakenne kestää pitkään. "

Missä on se tuuletusväli siporex talossa?
Entä hirsitalossa?
Onko rintamamiestaloissa tuuletusväli?

Lue lisää

rintamamiestaloissa tms se sijaitsee lautavuorin ja ulkoseinän välissä.

Hirsi ja siporex yksi aineisia eli samaa tavaraa sisältä ulos. Ei tällöin vaadi ilmaväliä tietenkään, mutta mikäli hirsi tai siporex varustetaan ulkovuorauksella esim hirsi-lauta tai siporex-tiili käytetään ilmaväliä.

Eriste ja runkoaineen välille syntyy rajapinta (mikäli runko aine ja eriste samaa materiaalia kuten hirsi ja siporex) johon kosteutta voi tiivistyä siihen otollisissa olosuhteissa. Tämä tiivistyvä kosteus pitää poistaa tuulettamalla rakenteesta pois.

väli kirjoitti:

rintamamiestaloissa tms se sijaitsee lautavuorin ja ulkoseinän välissä.

Hirsi ja siporex yksi aineisia eli samaa tavaraa sisältä ulos. Ei tällöin vaadi ilmaväliä tietenkään, mutta mikäli hirsi tai siporex varustetaan ulkovuorauksella esim hirsi-lauta tai siporex-tiili käytetään ilmaväliä.

Eriste ja runkoaineen välille syntyy rajapinta (mikäli runko aine ja eriste samaa materiaalia kuten hirsi ja siporex) johon kosteutta voi tiivistyä siihen otollisissa olosuhteissa. Tämä tiivistyvä kosteus pitää poistaa tuulettamalla rakenteesta pois.

Lue lisää

"rintamamiestaloissa tms se sijaitsee lautavuorin ja ulkoseinän välissä."

Onkohan kaikissa?
No ei ainakaan anoppilassa. (no se ei ole puhdasverinen rintsu)
Monissa vanhoissa taloissa se ulkopinnan hengittävyys on hoidettu öljymaalilla tai punamultamaalilla ja rakenne kestää ilman ilmarakoa.

>Hirsi ja siporex yksi aineisia eli samaa tavaraa sisältä ulos.

Niin. Ne on "huonoa" lämmöneristettä sisältä ulos. Eli ilmarakoa ei ole. Kuitenkin alkuperäinen väitti että ilmarako pitää olla.

Todistettu: ilmarakoa ei tarvitse aina olla jotta rakenne pysyy terveenä, riittää että rakenne tuulettuu/kuivaa ulospäin kyllin tehokkaasti.

(esim. siporex seinässä ulkorappaus on siporexia tiivinpää, mutta silti se toimii, aika mielenkiintoista)

>Eriste ja runkoaineen välille syntyy rajapinta (mikäli runko aine ja eriste samaa materiaalia kuten hirsi ja siporex) johon kosteutta voi tiivistyä siihen otollisissa olosuhteissa.

Ööö. Siis mikäli ne EI ole samaa materiaalia?

Todellisuudessahan tiivistymistä voi tapahtua vaikka se olisi samaa materiaalia. (ja ainahan sieltä seinästä löytyy vähintäänkin raudoitteet ja liimat jotka on eri materiaalia)

Valubetoniharkkotaloissa kantava runko on se sisäkuori ja se on aina lämmin.
Lämmöneristeen sisäpinta on saman lämpöinen kuin runko eli siihen väliin ei voi tulla kastepistettä.

>Tämä tiivistyvä kosteus pitää poistaa tuulettamalla rakenteesta pois.

Valubetoniharkkotaloissa ulkoverhous on massiivinen ja kuivattaminen tapahtuu sen ulkopinnalla.

Valubetoniharkkotaloissa käytetty EPS vastustaa vesihöyryn läpäisyä moninkertaisesti enemmän kuin kevytsoraa sisältävä valumuottiosa. Se myös vastustaa vesihöyryn läpäisyä monikymmenkertaisesti verrattuna ilmansulkupaperiin, tai lämmöneristeisiin kuten villa tai esim siporex runkorakenne.

Tuosta seuraa se että valubetoniharkkotalon lämmöneristeen läpi kulkee huomattavan paljon vähemmän kosteutta kuin muissa "hengittävissä" rakenteissa.

Ja siitä seuraa myöskin se että ulkopinnan haihdutuskykyä tarvitaan reilusti vähemmän.

Ja siitä seuraa sekin että rakenne on reilusti lämmöneristeestä ulospäin harveneva eli kuivuminen on tehokasta suhteessa vesihöyryn läpäisyyn.

Ulkopintaan tulevan vesisateen vaikutus täytyy kivitaloissa estää rappauksella joka pyritään tekemään vettä hylkiväksi mutta vesihöyryä läpäiseväksi. Tällöin veden pääsy ulkoapäin lämmöneristeeseen ei ole mahdollista.


Lisäksi valubetoniharkkotalo poikkeaa betoni-villa-betoni rakenteista siinä että kosteus ei pääse valumaan rakenteessa eikä siten kertymään haitallisiksi määriksi ja siinä että rakenteessa ei ole saumoja joista tuulenpaine tai viistosade voisi painaa vettä lämmöneristeeseen niinkuin ongelmaisissa kerrostalokohteissa on käynyt. jne...


Summa summaarum. Mielestäni edelliset seikat osoittaa ettei kevytsorabetoni-EPS-kevytsorabetoni OKtaloissa ole tuhoontuomittu rakenne sen perusteella että jotkut 60-70 luvulla rakennettut betoni-villa-betoni rakenteet on epäonnistuneet ELEMENTTI KERROStaloissa.

raksaaja kirjoitti:

"rintamamiestaloissa tms se sijaitsee lautavuorin ja ulkoseinän välissä."

Onkohan kaikissa?
No ei ainakaan anoppilassa. (no se ei ole puhdasverinen rintsu)
Monissa vanhoissa taloissa se ulkopinnan hengittävyys on hoidettu öljymaalilla tai punamultamaalilla ja rakenne kestää ilman ilmarakoa.

>Hirsi ja siporex yksi aineisia eli samaa tavaraa sisältä ulos.

Niin. Ne on "huonoa" lämmöneristettä sisältä ulos. Eli ilmarakoa ei ole. Kuitenkin alkuperäinen väitti että ilmarako pitää olla.

Todistettu: ilmarakoa ei tarvitse aina olla jotta rakenne pysyy terveenä, riittää että rakenne tuulettuu/kuivaa ulospäin kyllin tehokkaasti.

(esim. siporex seinässä ulkorappaus on siporexia tiivinpää, mutta silti se toimii, aika mielenkiintoista)

>Eriste ja runkoaineen välille syntyy rajapinta (mikäli runko aine ja eriste samaa materiaalia kuten hirsi ja siporex) johon kosteutta voi tiivistyä siihen otollisissa olosuhteissa.

Ööö. Siis mikäli ne EI ole samaa materiaalia?

Todellisuudessahan tiivistymistä voi tapahtua vaikka se olisi samaa materiaalia. (ja ainahan sieltä seinästä löytyy vähintäänkin raudoitteet ja liimat jotka on eri materiaalia)

Valubetoniharkkotaloissa kantava runko on se sisäkuori ja se on aina lämmin.
Lämmöneristeen sisäpinta on saman lämpöinen kuin runko eli siihen väliin ei voi tulla kastepistettä.

>Tämä tiivistyvä kosteus pitää poistaa tuulettamalla rakenteesta pois.

Valubetoniharkkotaloissa ulkoverhous on massiivinen ja kuivattaminen tapahtuu sen ulkopinnalla.

Valubetoniharkkotaloissa käytetty EPS vastustaa vesihöyryn läpäisyä moninkertaisesti enemmän kuin kevytsoraa sisältävä valumuottiosa. Se myös vastustaa vesihöyryn läpäisyä monikymmenkertaisesti verrattuna ilmansulkupaperiin, tai lämmöneristeisiin kuten villa tai esim siporex runkorakenne.

Tuosta seuraa se että valubetoniharkkotalon lämmöneristeen läpi kulkee huomattavan paljon vähemmän kosteutta kuin muissa "hengittävissä" rakenteissa.

Ja siitä seuraa myöskin se että ulkopinnan haihdutuskykyä tarvitaan reilusti vähemmän.

Ja siitä seuraa sekin että rakenne on reilusti lämmöneristeestä ulospäin harveneva eli kuivuminen on tehokasta suhteessa vesihöyryn läpäisyyn.

Ulkopintaan tulevan vesisateen vaikutus täytyy kivitaloissa estää rappauksella joka pyritään tekemään vettä hylkiväksi mutta vesihöyryä läpäiseväksi. Tällöin veden pääsy ulkoapäin lämmöneristeeseen ei ole mahdollista.


Lisäksi valubetoniharkkotalo poikkeaa betoni-villa-betoni rakenteista siinä että kosteus ei pääse valumaan rakenteessa eikä siten kertymään haitallisiksi määriksi ja siinä että rakenteessa ei ole saumoja joista tuulenpaine tai viistosade voisi painaa vettä lämmöneristeeseen niinkuin ongelmaisissa kerrostalokohteissa on käynyt. jne...


Summa summaarum. Mielestäni edelliset seikat osoittaa ettei kevytsorabetoni-EPS-kevytsorabetoni OKtaloissa ole tuhoontuomittu rakenne sen perusteella että jotkut 60-70 luvulla rakennettut betoni-villa-betoni rakenteet on epäonnistuneet ELEMENTTI KERROStaloissa.

Lue lisää

Kyllä tuossa rakenteessa varmasti jäkeäkin on ja varmasti näitä asioita on tuotetta suunniteltaessa mietitty.

Alkoi jossain määrin nyppimään, kun täällä eräs työnsankari näki TT-talossa olevan tuuletusvälin negatiivisena asiana, mm perusteli sitä näin :

"- villa tarvinnee ilmaraon ollakseen toimiva (pienentää kiven lämmönvarausominaisuutta ja ehkä lämmönpitävyyttä)"

Jos vaikka siinä lammin seinässä olisi ulkokuoren ja eristeen välissä ilmarako, niin tuski se ainakaan haittaisi, mutta jos kerran rakenne sitä ilman toimii (?) niin ei kaisi tä sitten kannata valmistaa niin.
Ja tuskin lammissa ulkokuoren lämmönvarauskyvyllä mitään tekoa ole, siinä vällissähän on eriste !!

Alkaa tuon besservisserin viisastelut tällä palstalla lyömään yli ! Jokapaikkaan vastaus vaikka ei asiasta mitään tietäisi.

Minä sentään olen yhden tt-talon vastikään rakentanut ja tasantarkkaan tiedän sen seinärakenteen.

Satun tietämään että kyseinen veijari on näitä harkkomiehiä millä kytkin on alkanut luistamaan siihen malliin että jonkun sen on pudotettava maanpinnalle.

Vittu jos tällä palstalla kysyt vaikka millaisia
proppuja kannattaa kivisenään laittaa, niin sieltähän herra "raksaaja--sh" latelee totuudet...
Mielellään kuulisi jonkun todellisen asioista tietävän vastauksia.

Toi pellehän taitaa asua tällä palstalla eikä koskaan saa sitä navettaansa valmiiksi.

Nörtti mikä nörtti..

vastaus joo kirjoitti:

Kyllä tuossa rakenteessa varmasti jäkeäkin on ja varmasti näitä asioita on tuotetta suunniteltaessa mietitty.

Alkoi jossain määrin nyppimään, kun täällä eräs työnsankari näki TT-talossa olevan tuuletusvälin negatiivisena asiana, mm perusteli sitä näin :

"- villa tarvinnee ilmaraon ollakseen toimiva (pienentää kiven lämmönvarausominaisuutta ja ehkä lämmönpitävyyttä)"

Jos vaikka siinä lammin seinässä olisi ulkokuoren ja eristeen välissä ilmarako, niin tuski se ainakaan haittaisi, mutta jos kerran rakenne sitä ilman toimii (?) niin ei kaisi tä sitten kannata valmistaa niin.
Ja tuskin lammissa ulkokuoren lämmönvarauskyvyllä mitään tekoa ole, siinä vällissähän on eriste !!

Alkaa tuon besservisserin viisastelut tällä palstalla lyömään yli ! Jokapaikkaan vastaus vaikka ei asiasta mitään tietäisi.

Minä sentään olen yhden tt-talon vastikään rakentanut ja tasantarkkaan tiedän sen seinärakenteen.

Satun tietämään että kyseinen veijari on näitä harkkomiehiä millä kytkin on alkanut luistamaan siihen malliin että jonkun sen on pudotettava maanpinnalle.

Vittu jos tällä palstalla kysyt vaikka millaisia
proppuja kannattaa kivisenään laittaa, niin sieltähän herra "raksaaja--sh" latelee totuudet...
Mielellään kuulisi jonkun todellisen asioista tietävän vastauksia.

Toi pellehän taitaa asua tällä palstalla eikä koskaan saa sitä navettaansa valmiiksi.

Nörtti mikä nörtti..

Lue lisää

"Ja tuskin lammissa ulkokuoren lämmönvarauskyvyllä mitään tekoa ole, siinä vällissähän on eriste !!"

Osa kokonaisuutta.

Lämmön johtuminen on sitä voimakkaampaa mitä suurempi lämpötilaero on lämmöneristeen yli.

Se on fakta. Lopun voi miettiä omissa päissään.

vastaus joo kirjoitti:

Kyllä tuossa rakenteessa varmasti jäkeäkin on ja varmasti näitä asioita on tuotetta suunniteltaessa mietitty.

Alkoi jossain määrin nyppimään, kun täällä eräs työnsankari näki TT-talossa olevan tuuletusvälin negatiivisena asiana, mm perusteli sitä näin :

"- villa tarvinnee ilmaraon ollakseen toimiva (pienentää kiven lämmönvarausominaisuutta ja ehkä lämmönpitävyyttä)"

Jos vaikka siinä lammin seinässä olisi ulkokuoren ja eristeen välissä ilmarako, niin tuski se ainakaan haittaisi, mutta jos kerran rakenne sitä ilman toimii (?) niin ei kaisi tä sitten kannata valmistaa niin.
Ja tuskin lammissa ulkokuoren lämmönvarauskyvyllä mitään tekoa ole, siinä vällissähän on eriste !!

Alkaa tuon besservisserin viisastelut tällä palstalla lyömään yli ! Jokapaikkaan vastaus vaikka ei asiasta mitään tietäisi.

Minä sentään olen yhden tt-talon vastikään rakentanut ja tasantarkkaan tiedän sen seinärakenteen.

Satun tietämään että kyseinen veijari on näitä harkkomiehiä millä kytkin on alkanut luistamaan siihen malliin että jonkun sen on pudotettava maanpinnalle.

Vittu jos tällä palstalla kysyt vaikka millaisia
proppuja kannattaa kivisenään laittaa, niin sieltähän herra "raksaaja--sh" latelee totuudet...
Mielellään kuulisi jonkun todellisen asioista tietävän vastauksia.

Toi pellehän taitaa asua tällä palstalla eikä koskaan saa sitä navettaansa valmiiksi.

Nörtti mikä nörtti..

Lue lisää

että koska tiiliseinän ulkopinnalla ei ole veden imeytymistä estävää/hidastavaa pintaa, tarvitaan tehokkaampaa rakenteen kuivamista kuin rapatuissa seinissä.

raksaaja--sh kirjoitti:

"Ja tuskin lammissa ulkokuoren lämmönvarauskyvyllä mitään tekoa ole, siinä vällissähän on eriste !!"

Osa kokonaisuutta.

Lämmön johtuminen on sitä voimakkaampaa mitä suurempi lämpötilaero on lämmöneristeen yli.

Se on fakta. Lopun voi miettiä omissa päissään.

Lue lisää

korostat näitä pieniä merkityksettömiä asioita jotka itsekin tiedän vaikutuksiltaan olevan käytännössä puhdas nolla ??

Joka kerta kun kehut valuharkko rakennetta tai sitten haet jostain toisenlaisesta rakenteesta jotain negatiivista sanottavaa, takerrut juuri näihin käytännössä merkityksettöömiin seikkoihin.

Tätä en kertakaikkiaan ymmärrä.

Lisäksi ensin pitää tietää rakenne jos ryhtyy arvostelemaan.

Mistä olet sellaist päähäsi saanut että tiili kastuu enemmä kuin rapattu pinta ?? Taas näitä amatöörin luuloja. Et kai väitä että rappauspinta maalataan lateksilla..

Tiiliseinästä et tunnu tietävän paskan vertaa, sen olet jo täällä montakertaa osoittanut, joten parempi ettet enmpää luulekkaan.

Ilmainen vinkki:

Kannattaisi tosiaan keskittyä rakentamiseen eikä täällä viilailla pilkkuja. Kas kun talot tehdään asumista varten eikä miksikään kosteusteknisiksi laboratorioiksi.
Sinulla varmaan onkin kosteusantureita seinissä kuin aikoinaan mikkejä Viruhotellissa..

On sinulla harrastukset, ei voi muuta sanoa.

Onko sinulla muuta elämää kuin tuo ikuisuus projektisi ?

sitten kirjoitti:

korostat näitä pieniä merkityksettömiä asioita jotka itsekin tiedän vaikutuksiltaan olevan käytännössä puhdas nolla ??

Joka kerta kun kehut valuharkko rakennetta tai sitten haet jostain toisenlaisesta rakenteesta jotain negatiivista sanottavaa, takerrut juuri näihin käytännössä merkityksettöömiin seikkoihin.

Tätä en kertakaikkiaan ymmärrä.

Lisäksi ensin pitää tietää rakenne jos ryhtyy arvostelemaan.

Mistä olet sellaist päähäsi saanut että tiili kastuu enemmä kuin rapattu pinta ?? Taas näitä amatöörin luuloja. Et kai väitä että rappauspinta maalataan lateksilla..

Tiiliseinästä et tunnu tietävän paskan vertaa, sen olet jo täällä montakertaa osoittanut, joten parempi ettet enmpää luulekkaan.

Ilmainen vinkki:

Kannattaisi tosiaan keskittyä rakentamiseen eikä täällä viilailla pilkkuja. Kas kun talot tehdään asumista varten eikä miksikään kosteusteknisiksi laboratorioiksi.
Sinulla varmaan onkin kosteusantureita seinissä kuin aikoinaan mikkejä Viruhotellissa..

On sinulla harrastukset, ei voi muuta sanoa.

Onko sinulla muuta elämää kuin tuo ikuisuus projektisi ?

Lue lisää

> korostat näitä pieniä merkityksettömiä asioita jotka itsekin tiedän vaikutuksiltaan olevan käytännössä puhdas nolla ??

Enkä sitä peittele.

Oikeasti kaikki on hyviä niin siksi on pakko fiilata pilkkua jos meinaa tehdä eroa nuiden välillä. ;-)

>oka kerta kun kehut valuharkko rakennetta tai sitten haet jostain toisenlaisesta rakenteesta jotain negatiivista sanottavaa, takerrut juuri näihin käytännössä merkityksettöömiin seikkoihin.
>ätä en kertakaikkiaan ymmärrä.

Vapaa maailma. Vapaa foorumi.

Mutta esim. se lämmöneriste on valuharkkoseinässä helpompi tehdä ryssimättä, esimerkiksi nurkissa ja sokkeli-seinä liitoksessa kuin TT talossa.

Se on fakta joka ainakin itselläni oli osaltaan kääntämässä valintaa valuharkon suuntaan. (tohdin palkata ammattilaiset)
Lisäksi pienempi työn määrä, ja rappi miellyttää tiiltä enemmän silmää.

Eli on siellä pilkkujen välissä mulla asiaakin. Joskus.

>Mistä olet sellaist päähäsi saanut että tiili kastuu enemmä kuin rapattu pinta ??

Se on selvää pässinlihaa.

>Et kai väitä että rappauspinta maalataan lateksilla..

Perehdy mikä on rappauksen funktio harkkotalossa. Niin kuin sanoit. Kannattaa perehtyä ennenkuin....

>Tiiliseinästä et tunnu tietävän paskan vertaa, sen olet jo täällä montakertaa osoittanut, joten parempi ettet enmpää luulekkaan.

Ei oppi ojaan kaada, se on hyvä että vääriä käsityksiä(ni) korjataan.

Äläkä turhaan hermostu jos kerta tiedät että mulla hihna luistaa, tiedän sen itsekin.


Ei täydellistä taloa olekaan, voi vain koettaa tavoitella lähelle sitä, muutoin talo ei valmistu ikinä.
Nopeus ja laatu ei KOSKAAN kulje käsi kädessä. (joskaan ne eivät ole toistensa vastakohtiakaan eikä toisiaan täydellisesti poissulkevia asioita)


>Kas kun talot tehdään asumista varten eikä miksikään kosteusteknisiksi laboratorioiksi.

Tavoittelen lähinnä täydellistä taloa. En minä pelkästään huvikseni rakentamista harrasta.

Kaikki toitottaa että kolmas talo se ehkä onnistuu niinkuin haluaa. Minä en aio rakentaa kolmea kertaa mutta silti aion onnistua tekemään talon joka on lähinnä sitä mitä haluan.

>Sinulla varmaan onkin kosteusantureita seinissä kuin aikoinaan mikkejä Viruhotellissa..

Ei vielä. Mutta antureille on paikat seinissä ja alapohjassa. Mittausjärjestelmä on hakusassa.

>On sinulla harrastukset, ei voi muuta sanoa.

Rakentaminen.

>Onko sinulla muuta elämää kuin tuo ikuisuus projektisi ?

Työ, raksa, nukkuminen. (vaimokin on raksalla mukana)
Muuta ei nyt ole. .... tai katon mie joskus formulat videolta.

Muuta harrasteet tekevät comebackin aikanaan.

raksaaja kirjoitti:

"rintamamiestaloissa tms se sijaitsee lautavuorin ja ulkoseinän välissä."

Onkohan kaikissa?
No ei ainakaan anoppilassa. (no se ei ole puhdasverinen rintsu)
Monissa vanhoissa taloissa se ulkopinnan hengittävyys on hoidettu öljymaalilla tai punamultamaalilla ja rakenne kestää ilman ilmarakoa.

>Hirsi ja siporex yksi aineisia eli samaa tavaraa sisältä ulos.

Niin. Ne on "huonoa" lämmöneristettä sisältä ulos. Eli ilmarakoa ei ole. Kuitenkin alkuperäinen väitti että ilmarako pitää olla.

Todistettu: ilmarakoa ei tarvitse aina olla jotta rakenne pysyy terveenä, riittää että rakenne tuulettuu/kuivaa ulospäin kyllin tehokkaasti.

(esim. siporex seinässä ulkorappaus on siporexia tiivinpää, mutta silti se toimii, aika mielenkiintoista)

>Eriste ja runkoaineen välille syntyy rajapinta (mikäli runko aine ja eriste samaa materiaalia kuten hirsi ja siporex) johon kosteutta voi tiivistyä siihen otollisissa olosuhteissa.

Ööö. Siis mikäli ne EI ole samaa materiaalia?

Todellisuudessahan tiivistymistä voi tapahtua vaikka se olisi samaa materiaalia. (ja ainahan sieltä seinästä löytyy vähintäänkin raudoitteet ja liimat jotka on eri materiaalia)

Valubetoniharkkotaloissa kantava runko on se sisäkuori ja se on aina lämmin.
Lämmöneristeen sisäpinta on saman lämpöinen kuin runko eli siihen väliin ei voi tulla kastepistettä.

>Tämä tiivistyvä kosteus pitää poistaa tuulettamalla rakenteesta pois.

Valubetoniharkkotaloissa ulkoverhous on massiivinen ja kuivattaminen tapahtuu sen ulkopinnalla.

Valubetoniharkkotaloissa käytetty EPS vastustaa vesihöyryn läpäisyä moninkertaisesti enemmän kuin kevytsoraa sisältävä valumuottiosa. Se myös vastustaa vesihöyryn läpäisyä monikymmenkertaisesti verrattuna ilmansulkupaperiin, tai lämmöneristeisiin kuten villa tai esim siporex runkorakenne.

Tuosta seuraa se että valubetoniharkkotalon lämmöneristeen läpi kulkee huomattavan paljon vähemmän kosteutta kuin muissa "hengittävissä" rakenteissa.

Ja siitä seuraa myöskin se että ulkopinnan haihdutuskykyä tarvitaan reilusti vähemmän.

Ja siitä seuraa sekin että rakenne on reilusti lämmöneristeestä ulospäin harveneva eli kuivuminen on tehokasta suhteessa vesihöyryn läpäisyyn.

Ulkopintaan tulevan vesisateen vaikutus täytyy kivitaloissa estää rappauksella joka pyritään tekemään vettä hylkiväksi mutta vesihöyryä läpäiseväksi. Tällöin veden pääsy ulkoapäin lämmöneristeeseen ei ole mahdollista.


Lisäksi valubetoniharkkotalo poikkeaa betoni-villa-betoni rakenteista siinä että kosteus ei pääse valumaan rakenteessa eikä siten kertymään haitallisiksi määriksi ja siinä että rakenteessa ei ole saumoja joista tuulenpaine tai viistosade voisi painaa vettä lämmöneristeeseen niinkuin ongelmaisissa kerrostalokohteissa on käynyt. jne...


Summa summaarum. Mielestäni edelliset seikat osoittaa ettei kevytsorabetoni-EPS-kevytsorabetoni OKtaloissa ole tuhoontuomittu rakenne sen perusteella että jotkut 60-70 luvulla rakennettut betoni-villa-betoni rakenteet on epäonnistuneet ELEMENTTI KERROStaloissa.

Lue lisää

doflämpö ohjelmalla testailtuna näyttäisi että TT talossa 130mm tiilen villan läpi tulee 400grammaa vettä per seinä m2 per tammikuu Oulussa.

Nuo laskennat on vain suuntaa-antavia mutta vihjaavat siihen suuntaan että tiili on gengittävänpi (suunnilleen yhtä hengittävä kuin 375mm siporex)

120mm EPS:n läpi tulee samassa tilanteessa 50 grammaa vettä eli sen perusteella tuletusvälin tarve/merkitys on pienempi EPS eristettä käytettäessä kuin jotain huokoisenpaa käytettäessä.


CU taas joku toinen päivä

raksaaja--sh kirjoitti:

doflämpö ohjelmalla testailtuna näyttäisi että TT talossa 130mm tiilen villan läpi tulee 400grammaa vettä per seinä m2 per tammikuu Oulussa.

Nuo laskennat on vain suuntaa-antavia mutta vihjaavat siihen suuntaan että tiili on gengittävänpi (suunnilleen yhtä hengittävä kuin 375mm siporex)

120mm EPS:n läpi tulee samassa tilanteessa 50 grammaa vettä eli sen perusteella tuletusvälin tarve/merkitys on pienempi EPS eristettä käytettäessä kuin jotain huokoisenpaa käytettäessä.


CU taas joku toinen päivä

Lue lisää

se 375 sipo tais läpäistä noin 250 grammaa tammikuussa per m2 (en jaksa kaivaa tuota läppäriä uurestaan esille....)


nörtteilemisiin

vastaus joo kirjoitti:

Kyllä tuossa rakenteessa varmasti jäkeäkin on ja varmasti näitä asioita on tuotetta suunniteltaessa mietitty.

Alkoi jossain määrin nyppimään, kun täällä eräs työnsankari näki TT-talossa olevan tuuletusvälin negatiivisena asiana, mm perusteli sitä näin :

"- villa tarvinnee ilmaraon ollakseen toimiva (pienentää kiven lämmönvarausominaisuutta ja ehkä lämmönpitävyyttä)"

Jos vaikka siinä lammin seinässä olisi ulkokuoren ja eristeen välissä ilmarako, niin tuski se ainakaan haittaisi, mutta jos kerran rakenne sitä ilman toimii (?) niin ei kaisi tä sitten kannata valmistaa niin.
Ja tuskin lammissa ulkokuoren lämmönvarauskyvyllä mitään tekoa ole, siinä vällissähän on eriste !!

Alkaa tuon besservisserin viisastelut tällä palstalla lyömään yli ! Jokapaikkaan vastaus vaikka ei asiasta mitään tietäisi.

Minä sentään olen yhden tt-talon vastikään rakentanut ja tasantarkkaan tiedän sen seinärakenteen.

Satun tietämään että kyseinen veijari on näitä harkkomiehiä millä kytkin on alkanut luistamaan siihen malliin että jonkun sen on pudotettava maanpinnalle.

Vittu jos tällä palstalla kysyt vaikka millaisia
proppuja kannattaa kivisenään laittaa, niin sieltähän herra "raksaaja--sh" latelee totuudet...
Mielellään kuulisi jonkun todellisen asioista tietävän vastauksia.

Toi pellehän taitaa asua tällä palstalla eikä koskaan saa sitä navettaansa valmiiksi.

Nörtti mikä nörtti..

Lue lisää

tyypille meuhkaaja joka on valinnut mielestään parhaan vaihtoehdon ja puolustaa omaa oikeaa valintaansa.

Oli valinta älväri, sipo, lammi, tiili tai mikä tahansa ei kukaan tunnusta, että valinta voisi olla muu kuin se paras vaihtoehto.

missä välissä kirjoitti:

"Harkkotaloista edottomasti toimivin rakenne siporex.

Ulkovuori ja lämmön eriste pitää aina erottaa toisistaan ilma raolla mikäli pyritään siihen että rakenne kestää pitkään. "

Missä on se tuuletusväli siporex talossa?
Entä hirsitalossa?
Onko rintamamiestaloissa tuuletusväli?

Lue lisää

Laitoin lautavuoren siporex taloon joten sinne se jäi

Rasiat ym roilotetaan seiniin ja esim. Wienerbegerin harkkotiilessä sähköputkitukset viedään tiilin sisässä olevissa reissä.
Eli sisäkuorta ei puhkaista jos sitä ajattelit..

Parvekkeesta en sano mitään, itsellä ei ole parkeekkeelle käyttöä joten ei ole tarvinnut tuohon detaliin tutustua.

Sen voin sanoa että tiili rakentamisella on niin pitkät perinteet että taatusti kaikki ns lastentaudit on kitketty pois jo aikoja sitten.

Jos itsekin funtsit tätä asiaa historian kautta niin varmasti itsekin ymmärrät mistä kysymys.
Ei pyörää tarvitse enää uudelleen keksiä. Tiilirakentaminen on perinteinen ja varma tapa tehdä kestävä talo.

Sinulle taitaa tuo kosteus olla kirosana ? Meinaan vain että noilla kosteuden läpäisy arvoilla eri rakenteilla ei ole sinänsä mitään merkitystä. Tietänet varmaan että kosteus saadaan rakenteista hallitusti ulos, ja siksi erilaiset rakenteet tarvitsevat erilaisen menetelmän siihen.
Tiilitalossa tuo hoidetaan tuolla ilmaraolla ulkovuorin ja eristeen välissä. Et voi sanoa että tuo on ilmaväli on sen rakenteen miinuspuolinen ominaisuus, kun se nimen omaan tarvitaan siellä seinässä.

Muutoinkin kaikki muuraussiteet ym oduet metalli rakenteet jotka yhdistävät rungon ja kuoren eivät todellakaan aiheuta minkäänlaisia rakenteellisia riskejä. Jos esim kondenssia muodostuisi siteeseen, niin se tuulettuu ilmavälin kautta ulkoilmaan.
Siteiden vaikutus eristävyyteen on niin minimaallinen että varmasti esim. television standby -tila vie vuodessa paljon enemmän energiaa, tai ilmanvaihdon järkevällä käytöllä saadaan suurempi hyöty kuin siteiden aiheuttama johtuminen.

Tiilellä on vielä sellainen ylivoimainen ominaisuus eristeharkko seiniin että sillä on lähes rajattomat mahdollisuudet muurata erilaisia muotoja, pyöreitä seiniä, kaarevia, kaaren säteen voi vapaasti valita,voi muurata monen laisia koristeita, senän paksuutta voi vapaasti kasvattaa käytännössä rajattomasti, eristemateriaalin voi tiiliseinässä valita aivan vapaasti, myös eriste paksuus voidaan valita vapaasti, värejä ja sävyjä löytyy aivan vaaleista lähes mustiin, tiili voidaan myös pinnoittaa Jne.

Kaiken kaikkiaan tiili on kiviaineisista materiaaleista joustavin, eikä tämä ominaisuus ole aivan pieni etu.
Mikäli halutaan toteuttaa uniikkeja arkkitehtturillisia suunnitelmia kiviaineisena tai vaikkapa puu-kivi yhditelmänä on tiili monesa tapauksessa ainoa materiaali.
Monet vaativat kohteet toteutetaan edelleen tiilirakenteisina.

Ehkä jos silmää miellyttää kivirakenteisten pientalojen trendi jonka mukaisia taloja on kolmetoista tusinassa -pulpettikattoa, kulmikkaita muotoja ja lasikaidetta ym peruskamaa
Harkko on varmasti ok, mutta jos vaatii taloltaan enemmän yksilöllisyyttä, omaperäisyyttä ja tiilirakenteiden tuomaa arvokkuutta ja pysyvyyttä
Tiili on must.

Tiilitalo on parhaimmillaan suuri käsityön taidon näyte, ehkä tätä et tekno-orjentoituneena henkilönä ymmärrä ja lähestyt asioita pelkästään tekniikan näkökulmasta.
Pelkkä tekniikka vain ei riitä luomaan sitä fiilistä ja luomaan statusta arvokkaasta rakennuksesta.

Volkkarillakin pääsee ei sinnä mitään huonoa, mutta Rolssilla vieläkin mukavammin.

Jokaisella on omat arvot ja jokainen valitsee asumisensa tason. Itse valitsin 1.-luokan,
suurilla neliöillä en elvistele, niitä ei ole kuin n.160m2 asuin alaa, mutta missään materiaaleissa ei ole tingitty, paljon yksilöllisä ratkaisuja, materiaaleja hankittu itse suoraan ulkomailta mm jalopuutuotteita ym ym. hintaa tälle on tullut ilman tonttia ja piharakenteita n. 470 000 € paljon kotijoukkojen apua (isä mm on toiminut mestarina ja hoitanut hankintoja ym juoksevia asioita)


Koko kekusteluketju on lähteny liikkeelle arvoista ja arvostuksesta ja mielestäni tähän on myös hyvä päättää. Keskutelu on puoleltani päättynyt.

    Miten TT talossa rakennetaan sähkörasiat, hanakulmat yms. ulkoseiniin?
muurauksen jälkeen uritetaan/kolotaan, onnistuu helposti poltetussa reikätiilessä timanttilaikalla, vasaralla ja temmillä; ei tule läpireikiä tiiliin. Yleensä 5-6cm syvät kolot riittää, tiili 13cm syvä

Miten varmistetaan ilmatiiveys nuillakohdin?
Ei tarvitse sen kummemin varmistaa, vielä on about. 7 cm tiiltä eristeen ja kolon pohjan välissä, lisäksi kolot/urat täytetään laastilla jahka rasiat paikoillaan

Onko ehkä villan ja sisärungon välissä ilmansulkupaperia/tervapaperia/höyrynsulkumuovi?
Ei tarvitse lisähöyrynsulkua, pitää ihan tarpeeksi ilmankin.
Miten kannakoidaan parveke TT seinään?
- tuleeko se ulkokuoreen?
Sisäkuoreen, ulkomuuraus yleensä myös kannattelee niksoja
- muotitetaanko sille kohdin seinää palkki?
Yleensä käytetään puupalkkia, tartunnat muuraukseen tahi jos välipohja sopivasti kohdalla niin otetaan välipohjavaluun (saumavaluun esim. pultit jotk menee vaakapuupalkin läpi, niskat palkkikengillä vaakapalkkiin kiinni
- pultataanko se lämmöneristeen läpi sisäkuoreen?
Niskat menee lämmöneristeen läpi

Nyt voit saivarrella ja sanoa että parvekkeen palkit aiheuttaa lämpöhäviötä mutta TT- talon hyvä puoli on se että itse kukin voi tehdä siitä niin energiataloudellisen kuin haluaa lisäämällä eristyspaksuutta seinissä, helppo toteuttaa, mites Lammissa?

Kysymyksiin kirjoitti:

Rasiat ym roilotetaan seiniin ja esim. Wienerbegerin harkkotiilessä sähköputkitukset viedään tiilin sisässä olevissa reissä.
Eli sisäkuorta ei puhkaista jos sitä ajattelit..

Parvekkeesta en sano mitään, itsellä ei ole parkeekkeelle käyttöä joten ei ole tarvinnut tuohon detaliin tutustua.

Sen voin sanoa että tiili rakentamisella on niin pitkät perinteet että taatusti kaikki ns lastentaudit on kitketty pois jo aikoja sitten.

Jos itsekin funtsit tätä asiaa historian kautta niin varmasti itsekin ymmärrät mistä kysymys.
Ei pyörää tarvitse enää uudelleen keksiä. Tiilirakentaminen on perinteinen ja varma tapa tehdä kestävä talo.

Sinulle taitaa tuo kosteus olla kirosana ? Meinaan vain että noilla kosteuden läpäisy arvoilla eri rakenteilla ei ole sinänsä mitään merkitystä. Tietänet varmaan että kosteus saadaan rakenteista hallitusti ulos, ja siksi erilaiset rakenteet tarvitsevat erilaisen menetelmän siihen.
Tiilitalossa tuo hoidetaan tuolla ilmaraolla ulkovuorin ja eristeen välissä. Et voi sanoa että tuo on ilmaväli on sen rakenteen miinuspuolinen ominaisuus, kun se nimen omaan tarvitaan siellä seinässä.

Muutoinkin kaikki muuraussiteet ym oduet metalli rakenteet jotka yhdistävät rungon ja kuoren eivät todellakaan aiheuta minkäänlaisia rakenteellisia riskejä. Jos esim kondenssia muodostuisi siteeseen, niin se tuulettuu ilmavälin kautta ulkoilmaan.
Siteiden vaikutus eristävyyteen on niin minimaallinen että varmasti esim. television standby -tila vie vuodessa paljon enemmän energiaa, tai ilmanvaihdon järkevällä käytöllä saadaan suurempi hyöty kuin siteiden aiheuttama johtuminen.

Tiilellä on vielä sellainen ylivoimainen ominaisuus eristeharkko seiniin että sillä on lähes rajattomat mahdollisuudet muurata erilaisia muotoja, pyöreitä seiniä, kaarevia, kaaren säteen voi vapaasti valita,voi muurata monen laisia koristeita, senän paksuutta voi vapaasti kasvattaa käytännössä rajattomasti, eristemateriaalin voi tiiliseinässä valita aivan vapaasti, myös eriste paksuus voidaan valita vapaasti, värejä ja sävyjä löytyy aivan vaaleista lähes mustiin, tiili voidaan myös pinnoittaa Jne.

Kaiken kaikkiaan tiili on kiviaineisista materiaaleista joustavin, eikä tämä ominaisuus ole aivan pieni etu.
Mikäli halutaan toteuttaa uniikkeja arkkitehtturillisia suunnitelmia kiviaineisena tai vaikkapa puu-kivi yhditelmänä on tiili monesa tapauksessa ainoa materiaali.
Monet vaativat kohteet toteutetaan edelleen tiilirakenteisina.

Ehkä jos silmää miellyttää kivirakenteisten pientalojen trendi jonka mukaisia taloja on kolmetoista tusinassa -pulpettikattoa, kulmikkaita muotoja ja lasikaidetta ym peruskamaa
Harkko on varmasti ok, mutta jos vaatii taloltaan enemmän yksilöllisyyttä, omaperäisyyttä ja tiilirakenteiden tuomaa arvokkuutta ja pysyvyyttä
Tiili on must.

Tiilitalo on parhaimmillaan suuri käsityön taidon näyte, ehkä tätä et tekno-orjentoituneena henkilönä ymmärrä ja lähestyt asioita pelkästään tekniikan näkökulmasta.
Pelkkä tekniikka vain ei riitä luomaan sitä fiilistä ja luomaan statusta arvokkaasta rakennuksesta.

Volkkarillakin pääsee ei sinnä mitään huonoa, mutta Rolssilla vieläkin mukavammin.

Jokaisella on omat arvot ja jokainen valitsee asumisensa tason. Itse valitsin 1.-luokan,
suurilla neliöillä en elvistele, niitä ei ole kuin n.160m2 asuin alaa, mutta missään materiaaleissa ei ole tingitty, paljon yksilöllisä ratkaisuja, materiaaleja hankittu itse suoraan ulkomailta mm jalopuutuotteita ym ym. hintaa tälle on tullut ilman tonttia ja piharakenteita n. 470 000 € paljon kotijoukkojen apua (isä mm on toiminut mestarina ja hoitanut hankintoja ym juoksevia asioita)


Koko kekusteluketju on lähteny liikkeelle arvoista ja arvostuksesta ja mielestäni tähän on myös hyvä päättää. Keskutelu on puoleltani päättynyt.

Lue lisää

Kiitos tiedontasauksesta.

"Sen voin sanoa että tiili rakentamisella on niin pitkät perinteet että taatusti kaikki ns lastentaudit on kitketty pois jo aikoja sitten. "

Kyllä varmaankin. Mutta kaikissa rakenteissa tapahtuu koko ajan kehitystä, joten ei tiilliteollisuudenkaan kestä lepäillä laakereillaan (enkä väitä että se lepäilisikään).

"Et voi sanoa että tuo on ilmaväli on sen rakenteen miinuspuolinen ominaisuus, kun se nimen omaan tarvitaan siellä seinässä. "

Kyllä minä tuon ymmärrän. Mutta se ei mielestäni ole sellainen "luxus" joka tarvittaisiin kaikkiin rakenteisiin. Vaan jotkin rakenteet voivat toimia myös ilman sitä.

"siteet":
Juu. Ei niillä suurta merkitystä ole. RakMk:n mukaan jotain 0.08 tai 0.008 vaikutus U arvoon. Se on helppoa haluttaessa kompensoida (tyyliin) senttiä tai kahta paksunpana eristeenä.

"Tiilellä on vielä sellainen ylivoimainen ominaisuus eristeharkko seiniin että sillä on lähes rajattomat mahdollisuudet muurata erilaisia muotoja,"

Jep. Samaan tapaan kuin siporex, erinomainen materiaali monimuotoiseen rakentamiseen. Kyllä minäkin lammissani käytän sipoa ja tiiltä niissä kohdin missä niillä homma hoituu helpommin/paremmin.

"Harkko on varmasti ok, mutta jos vaatii taloltaan enemmän yksilöllisyyttä, omaperäisyyttä ja tiilirakenteiden tuomaa arvokkuutta ja pysyvyyttä"

"Tiilitalo on parhaimmillaan suuri käsityön taidon näyte, ehkä tätä et tekno-orjentoituneena henkilönä ymmärrä ja lähestyt asioita pelkästään tekniikan näkökulmasta.
Pelkkä tekniikka vain ei riitä luomaan sitä fiilistä ja luomaan statusta arvokkaasta rakennuksesta. "

Mielestäni myös harkkotaloilla voidaan saavuttaa samoja arvoja ja ajatonta kauneutta.

Mutta toki tiilitaloilla on asiassa jo pitkät perinteet ja harkkotaloja tehdään ehkä liikaa "tusinatavarana" tai hetkittäisten muoti-ilmiöiden mukana.


Siis.
Myönnän että yleisesti tiilitalot on varmaankin se kaikkein arvostetuin talo mutta arvostan itse yhtä paljon valubetoniharkkotaloa (mikäli se ei ole tusinatavarana tehty). Sallittaneen tämmöinen.

juttuja joo kirjoitti:

    Miten TT talossa rakennetaan sähkörasiat, hanakulmat yms. ulkoseiniin?
muurauksen jälkeen uritetaan/kolotaan, onnistuu helposti poltetussa reikätiilessä timanttilaikalla, vasaralla ja temmillä; ei tule läpireikiä tiiliin. Yleensä 5-6cm syvät kolot riittää, tiili 13cm syvä

Miten varmistetaan ilmatiiveys nuillakohdin?
Ei tarvitse sen kummemin varmistaa, vielä on about. 7 cm tiiltä eristeen ja kolon pohjan välissä, lisäksi kolot/urat täytetään laastilla jahka rasiat paikoillaan

Onko ehkä villan ja sisärungon välissä ilmansulkupaperia/tervapaperia/höyrynsulkumuovi?
Ei tarvitse lisähöyrynsulkua, pitää ihan tarpeeksi ilmankin.
Miten kannakoidaan parveke TT seinään?
- tuleeko se ulkokuoreen?
Sisäkuoreen, ulkomuuraus yleensä myös kannattelee niksoja
- muotitetaanko sille kohdin seinää palkki?
Yleensä käytetään puupalkkia, tartunnat muuraukseen tahi jos välipohja sopivasti kohdalla niin otetaan välipohjavaluun (saumavaluun esim. pultit jotk menee vaakapuupalkin läpi, niskat palkkikengillä vaakapalkkiin kiinni
- pultataanko se lämmöneristeen läpi sisäkuoreen?
Niskat menee lämmöneristeen läpi

Nyt voit saivarrella ja sanoa että parvekkeen palkit aiheuttaa lämpöhäviötä mutta TT- talon hyvä puoli on se että itse kukin voi tehdä siitä niin energiataloudellisen kuin haluaa lisäämällä eristyspaksuutta seinissä, helppo toteuttaa, mites Lammissa?

Lue lisää

>>Miten TT talossa rakennetaan sähkörasiat, hanakulmat yms. ulkoseiniin?
>muurauksen jälkeen uritetaan/kolotaan, onnistuu helposti poltetussa reikätiilessä timanttilaikalla, vasaralla ja temmillä; ei tule läpireikiä tiiliin. Yleensä 5-6cm syvät kolot riittää, tiili 13cm syvä

Ok. Hyvä.

Tekeekö tuon työn normaalisti sähkäri vai muurari?

(muurarin perään varmaan vähemmän tarttee valvoa, hän ei ryssine itse muuraamaansa seinää liian syvällä roilolla tms.)


>>Miten kannakoidaan parveke TT seinään?
>>- tuleeko se ulkokuoreen?
>Sisäkuoreen, ulkomuuraus yleensä myös kannattelee niksoja
...
>Niskat menee lämmöneristeen läpi
>Nyt voit saivarrella ja sanoa että parvekkeen palkit aiheuttaa lämpöhäviötä

Ei siinä tarvitse saivarrella. Mielestäni tuossa kohdin Lammi on kätevänpi/parempi, lämmöneriste säilyy yhtenäisenä. Meidän ei tarvinne väitellä enempää tästäkään suht vähäpätöisestä asiasta.


Mutta tietoa lissää:
Se sisäkuorta vasten tuleva vaakapalkki joutuu kohtaamaan huoneilman kosteuden. Onko ohjetta pitääkö se olla kyllästettyä puuta tai sisäpinnaltaan höyrynsululla varustettu?


>mutta TT- talon hyvä puoli on se että itse kukin voi tehdä siitä niin energiataloudellisen kuin haluaa lisäämällä eristyspaksuutta seinissä, helppo toteuttaa, mites Lammissa?

Tiedät varmaan että esim. Lammissa on tällähetkellä kaksi vaihtoehtoa harkon sisään tulevan eristeen osalta. Jos lisäeristettä halutaan niin homma menee epäoptimaaliseksi, esim. lämpötilan nollapiste siirtyy betonin sisään yms.

Siis, kyllä TT talo toki on joustavanpi tuon suhteen.

raksaaja--sh kirjoitti:

Kiitos tiedontasauksesta.

"Sen voin sanoa että tiili rakentamisella on niin pitkät perinteet että taatusti kaikki ns lastentaudit on kitketty pois jo aikoja sitten. "

Kyllä varmaankin. Mutta kaikissa rakenteissa tapahtuu koko ajan kehitystä, joten ei tiilliteollisuudenkaan kestä lepäillä laakereillaan (enkä väitä että se lepäilisikään).

"Et voi sanoa että tuo on ilmaväli on sen rakenteen miinuspuolinen ominaisuus, kun se nimen omaan tarvitaan siellä seinässä. "

Kyllä minä tuon ymmärrän. Mutta se ei mielestäni ole sellainen "luxus" joka tarvittaisiin kaikkiin rakenteisiin. Vaan jotkin rakenteet voivat toimia myös ilman sitä.

"siteet":
Juu. Ei niillä suurta merkitystä ole. RakMk:n mukaan jotain 0.08 tai 0.008 vaikutus U arvoon. Se on helppoa haluttaessa kompensoida (tyyliin) senttiä tai kahta paksunpana eristeenä.

"Tiilellä on vielä sellainen ylivoimainen ominaisuus eristeharkko seiniin että sillä on lähes rajattomat mahdollisuudet muurata erilaisia muotoja,"

Jep. Samaan tapaan kuin siporex, erinomainen materiaali monimuotoiseen rakentamiseen. Kyllä minäkin lammissani käytän sipoa ja tiiltä niissä kohdin missä niillä homma hoituu helpommin/paremmin.

"Harkko on varmasti ok, mutta jos vaatii taloltaan enemmän yksilöllisyyttä, omaperäisyyttä ja tiilirakenteiden tuomaa arvokkuutta ja pysyvyyttä"

"Tiilitalo on parhaimmillaan suuri käsityön taidon näyte, ehkä tätä et tekno-orjentoituneena henkilönä ymmärrä ja lähestyt asioita pelkästään tekniikan näkökulmasta.
Pelkkä tekniikka vain ei riitä luomaan sitä fiilistä ja luomaan statusta arvokkaasta rakennuksesta. "

Mielestäni myös harkkotaloilla voidaan saavuttaa samoja arvoja ja ajatonta kauneutta.

Mutta toki tiilitaloilla on asiassa jo pitkät perinteet ja harkkotaloja tehdään ehkä liikaa "tusinatavarana" tai hetkittäisten muoti-ilmiöiden mukana.


Siis.
Myönnän että yleisesti tiilitalot on varmaankin se kaikkein arvostetuin talo mutta arvostan itse yhtä paljon valubetoniharkkotaloa (mikäli se ei ole tusinatavarana tehty). Sallittaneen tämmöinen.

Lue lisää

toiminnasta pidemmältä ajalta. Ovat sen verran uusia keksintöjä. Mutta eihän tuo suurta tietäjää haitanne.

raksaaja--sh kirjoitti:

>>Miten TT talossa rakennetaan sähkörasiat, hanakulmat yms. ulkoseiniin?
>muurauksen jälkeen uritetaan/kolotaan, onnistuu helposti poltetussa reikätiilessä timanttilaikalla, vasaralla ja temmillä; ei tule läpireikiä tiiliin. Yleensä 5-6cm syvät kolot riittää, tiili 13cm syvä

Ok. Hyvä.

Tekeekö tuon työn normaalisti sähkäri vai muurari?

(muurarin perään varmaan vähemmän tarttee valvoa, hän ei ryssine itse muuraamaansa seinää liian syvällä roilolla tms.)


>>Miten kannakoidaan parveke TT seinään?
>>- tuleeko se ulkokuoreen?
>Sisäkuoreen, ulkomuuraus yleensä myös kannattelee niksoja
...
>Niskat menee lämmöneristeen läpi
>Nyt voit saivarrella ja sanoa että parvekkeen palkit aiheuttaa lämpöhäviötä

Ei siinä tarvitse saivarrella. Mielestäni tuossa kohdin Lammi on kätevänpi/parempi, lämmöneriste säilyy yhtenäisenä. Meidän ei tarvinne väitellä enempää tästäkään suht vähäpätöisestä asiasta.


Mutta tietoa lissää:
Se sisäkuorta vasten tuleva vaakapalkki joutuu kohtaamaan huoneilman kosteuden. Onko ohjetta pitääkö se olla kyllästettyä puuta tai sisäpinnaltaan höyrynsululla varustettu?


>mutta TT- talon hyvä puoli on se että itse kukin voi tehdä siitä niin energiataloudellisen kuin haluaa lisäämällä eristyspaksuutta seinissä, helppo toteuttaa, mites Lammissa?

Tiedät varmaan että esim. Lammissa on tällähetkellä kaksi vaihtoehtoa harkon sisään tulevan eristeen osalta. Jos lisäeristettä halutaan niin homma menee epäoptimaaliseksi, esim. lämpötilan nollapiste siirtyy betonin sisään yms.

Siis, kyllä TT talo toki on joustavanpi tuon suhteen.

Lue lisää

Tere,

Muurari yleensä haluaa urittaa/rei'ittää jo muurausvaiheessa, parasta antaa sekatyömiehen urittaa vasta muurauksen jälkeen ennen lattiavalua kun kaikki rasian paikat tarkastettu myös käytännössä (ja lisärasiat lisätty...). Sähkärit ottaa urituksesta niin kovan lisähinnan että ei kannata niillä teettää, vai tekeekö sähkärit yleensä lammissa reiät rasioille, eipä taida?

Ei se puupalkki niin paljon tiilen läpi kosteutta saa että alkaisi lahoamaan ja jos sattuisikin saamaan kosteutta niin ei ongelmaa koska lankun kolme syrjää pääsee haihduttamaan kosteutta eli ihan kyllästämätöntä käytetään. Palkki itsessään jää eristeeseen, tokihan eristepaksuus siltä osin palkin verran ohuempi (48mm), mutta palkkikenkiin kiinnitetyt niskat läpäisee eristeen, voinet näppäränä miehenä laskea lämpöhäviöt karkealla tasolla, puun U- arvo sinulla lienee tiedossa? Esim. 4 m leveä parveke, niskat k600 jaolla.

Normaali sisäilman kosteuskuorma ylipäätänsäkään hyvin harvoin saa aikaan ongelmia, etenkään jos talossa koneellinen oikein säädetty ilmastointi, olipa rungon materiaali mitä hyvänsä ja höyrynsulku muovit reikiä täynnä kunhan tuuletus eristeen kylmällä puolella pelaa ja talossa on eristeet; tapauksissa joissa esim. puurunko lahonnut kosteus on yleensä tullut ulkopuolelta, esim. sadevesi pääsee ulkoverhouksen alle ja tuuletus ei pelannut, esim. pystylaudoitus verhouksena mutta ei ristikoolausta vaan pelkkä vaakakoolaus jne.

TT- talon sisäseinät tasoitetaan, maalataan, tapedoidaan ym. ,kuten yleensäkkin kiviseinien, mikä osaltaan pienentää seinien höyrynläpäisyä, liekkö sitä huomioitu noissa höyrynläpäisylukemissa?
Wienerbergin ponttitiilen riskinä voisi pitää sitä että pystysaumoihin ei välttämättä laiteta laastia (nokkalaasti, voi kyllä laittaa wienerbergiinkin ja laittaisin jos itselle rakentaisin) vaan pelkkä tasoite tukkii pystysaumat, siltikään siinä ei tähän astisten tietojen mukaan ole ongelmia liiallisen höyrynläpäisyn/tiiveyden kanssa.

Mites lammissa, tuleeko uretaani ympäriinsä harkkojen eristeiden väliin? Jos ei niin teoriassa voi olla pienen pieniä rakoja eristeiden välissä, varsinkin jos jouduttu kiilaamaan harkkoja. Mites sitten höyrynläpäisy?
entäpä jos käy vielä niin että valu ei täytäkkään joka sopukkaa...

antaa nykyisten harkkotalojen kirjoitti:

toiminnasta pidemmältä ajalta. Ovat sen verran uusia keksintöjä. Mutta eihän tuo suurta tietäjää haitanne.

Kuulepa asterix, taivas ei putoa niskaan.

"Tuskin voit kovinkaan luotettavia osoituksia antaa nykyisten harkkotalojen toiminnasta pidemmältä ajalta."

Sama pätee kaikkeen moderniin rakentamiseen. Kaikki on suhteellisen uutta.

Asuisimme kiviluolissa vieläkin jos kehitys ei kehittyisi.

jutskaa juu kirjoitti:

Tere,

Muurari yleensä haluaa urittaa/rei'ittää jo muurausvaiheessa, parasta antaa sekatyömiehen urittaa vasta muurauksen jälkeen ennen lattiavalua kun kaikki rasian paikat tarkastettu myös käytännössä (ja lisärasiat lisätty...). Sähkärit ottaa urituksesta niin kovan lisähinnan että ei kannata niillä teettää, vai tekeekö sähkärit yleensä lammissa reiät rasioille, eipä taida?

Ei se puupalkki niin paljon tiilen läpi kosteutta saa että alkaisi lahoamaan ja jos sattuisikin saamaan kosteutta niin ei ongelmaa koska lankun kolme syrjää pääsee haihduttamaan kosteutta eli ihan kyllästämätöntä käytetään. Palkki itsessään jää eristeeseen, tokihan eristepaksuus siltä osin palkin verran ohuempi (48mm), mutta palkkikenkiin kiinnitetyt niskat läpäisee eristeen, voinet näppäränä miehenä laskea lämpöhäviöt karkealla tasolla, puun U- arvo sinulla lienee tiedossa? Esim. 4 m leveä parveke, niskat k600 jaolla.

Normaali sisäilman kosteuskuorma ylipäätänsäkään hyvin harvoin saa aikaan ongelmia, etenkään jos talossa koneellinen oikein säädetty ilmastointi, olipa rungon materiaali mitä hyvänsä ja höyrynsulku muovit reikiä täynnä kunhan tuuletus eristeen kylmällä puolella pelaa ja talossa on eristeet; tapauksissa joissa esim. puurunko lahonnut kosteus on yleensä tullut ulkopuolelta, esim. sadevesi pääsee ulkoverhouksen alle ja tuuletus ei pelannut, esim. pystylaudoitus verhouksena mutta ei ristikoolausta vaan pelkkä vaakakoolaus jne.

TT- talon sisäseinät tasoitetaan, maalataan, tapedoidaan ym. ,kuten yleensäkkin kiviseinien, mikä osaltaan pienentää seinien höyrynläpäisyä, liekkö sitä huomioitu noissa höyrynläpäisylukemissa?
Wienerbergin ponttitiilen riskinä voisi pitää sitä että pystysaumoihin ei välttämättä laiteta laastia (nokkalaasti, voi kyllä laittaa wienerbergiinkin ja laittaisin jos itselle rakentaisin) vaan pelkkä tasoite tukkii pystysaumat, siltikään siinä ei tähän astisten tietojen mukaan ole ongelmia liiallisen höyrynläpäisyn/tiiveyden kanssa.

Mites lammissa, tuleeko uretaani ympäriinsä harkkojen eristeiden väliin? Jos ei niin teoriassa voi olla pienen pieniä rakoja eristeiden välissä, varsinkin jos jouduttu kiilaamaan harkkoja. Mites sitten höyrynläpäisy?
entäpä jos käy vielä niin että valu ei täytäkkään joka sopukkaa...

Lue lisää

"Sähkärit ottaa urituksesta niin kovan lisähinnan että ei kannata niillä teettää, vai tekeekö sähkärit yleensä lammissa reiät rasioille, eipä taida?"

Meillä sen teki isäntä itte. Monasti sen tekee pystytysporukka, mutta eivät hekään toisaalta mieluusti sähkökuvia lue.

"Ei se puupalkki niin paljon tiilen läpi kosteutta saa että alkaisi lahoamaan ..."

Juu ei varmaan. Ajattelin vain jotta miten tuo asia on ohjeistettu. Yleistiedon vuoksi.

"Palkki itsessään jää eristeeseen,"

Eli eristettä tulee palkin ulkopuolelle. Se taitaa siirtää palkin rakenteen "lämpimälle puolelle" ja silloin siihen ei kosteuskaan pitäisi tiivistyä.

... ei nyt tsäänssiä alkaa tsekata sitä U arvoa... mutta sanoisin jotta palkon kohdalla pitää olla huolellinen sen lämmöneristeen kohdalla. ei sinne turhaan kannata isoa kastepisteen mahdollisuutta jättää.


"Normaali sisäilman kosteuskuorma ylipäätänsäkään hyvin harvoin saa aikaan ongelmia, etenkään jos talossa koneellinen oikein säädetty ilmastointi, olipa rungon materiaali mitä hyvänsä"

On nuitakin varmaan jokunen tainnut olla. Mutta kait lähinnä taloissa joissa ei ole ilmarakoa ja pohjoisseinällä. (esimerkkejä puutaloista löytyy alan kirjallisuudessa)

"TT- talon sisäseinät tasoitetaan, maalataan, tapedoidaan ym. ,kuten yleensäkkin kiviseinien, mikä osaltaan pienentää seinien höyrynläpäisyä, liekkö sitä huomioitu noissa höyrynläpäisylukemissa?"

Esimerkeissäni oli pelkkä rakenne ilman pinnoitetta. Tiiliseinähän on ainoa joka voidaan jättää pinnoittamatta. Kaikissa muissa se vesihöyryn läpäisy pienenee automatique maalien yms. ansiosta.

Doflämpö ohjelman demossa oli täydellisinpänä rakenteena siporex 375 seinä, mutta siinäkin puuttui sisämaali ja sen höyrynläpäisevyys. (siinä tapauksessa tiivein pinta oli ulkopinta)

"Mites lammissa, tuleeko uretaani ympäriinsä harkkojen eristeiden väliin?"

Teoriassa tulee.

Käytännössä jos harkkoja joudutaan kiilaamaan voimakkaasti voi urtsuun syntyä rakoja. (meillä paistoi ilta-aurinko sisään, korjautin kohdat ennen valua)

Aina sinne uretaaniin joitain reikiä jää. Siksi mielestäni lammissa juuri aukkojen (ikkunat, ovet) ympärykset pittää urtsata ja kitata ihan mielettömän huolellisesti. Muutoin ilma pääsee virtaamaan ja kiertämään nuiden rakosten kautta yms.

"Jos ei niin teoriassa voi olla pienen pieniä rakoja eristeiden välissä, varsinkin jos jouduttu kiilaamaan harkkoja."

Jep.

"Mites sitten höyrynläpäisy?"

Toki tuollakohdin höyryn läpäisyä vastustaan vain betoni ja muottina käytetty kevytsorabetoni.

Samoin Leca yms. villasaumaa käyttävissä EPS tai uretaani harkoissahan höyrynvastus on kaikissa saumakohdissa olematon. Voisi joskus kokeilla laskea minkäverran nuo saumat siirtävät vettä sisäkuoresta ulkokuoreen.

"entäpä jos käy vielä niin että valu ei täytäkkään joka sopukkaa..."

Se mitä siitä seuraa johtuu tietenkin siitä missä kohdin moinen virhe sattuu.
- Koska kyse useinmiten on max kaksikerrostalosta niin lujuuteen tuolla ei liene mitään oikeaa merkitystä, riittävän luja mahtaisi olla ilman valuakin.
- Höyrynläpäisy/hengittävyys lisääntyy mikäli se kohta sattuu sellaisen sauman kohdalle jossa on huonosti sitä uretaania. Jos sattuu EPS:n kohdalle niin tuolla ei liene mitään merkitystä koska EPS:n höyryn vastus on niin suuri.
- jos tuommoinen kohta tulee kantavaan palkkiin niin se on paha koska palkin kantavuus vähenee ja teräkset altistuvat ruostumiselle.

Minulla on sellainen käsitys että jokaisesta valubetonitalosta löytyy pieniä ilmataskuja valuharkkojen sisältä. Minä en moista vielä löytänyt kuin yhden 5cmx5cm kohdan sokkelista ja reikiä/tulppia/ankkureita on sisä ja ulkokuoreen tullut kuitenkin porattua jo yli sata. Tuosta saanen kiittää valuporukkaa jotka huolehtivat siitä että kura on kunnolla "kuravelliä". Vibraa käytettiin vain palkkien kohdilla, joissa oli paljon rautaa, muutoin ei valubetoni ehkä olisi valunut ympäriämpäri jokaisen teräksen.

raksaaja--sh kirjoitti:

Kiitos tiedontasauksesta.

"Sen voin sanoa että tiili rakentamisella on niin pitkät perinteet että taatusti kaikki ns lastentaudit on kitketty pois jo aikoja sitten. "

Kyllä varmaankin. Mutta kaikissa rakenteissa tapahtuu koko ajan kehitystä, joten ei tiilliteollisuudenkaan kestä lepäillä laakereillaan (enkä väitä että se lepäilisikään).

"Et voi sanoa että tuo on ilmaväli on sen rakenteen miinuspuolinen ominaisuus, kun se nimen omaan tarvitaan siellä seinässä. "

Kyllä minä tuon ymmärrän. Mutta se ei mielestäni ole sellainen "luxus" joka tarvittaisiin kaikkiin rakenteisiin. Vaan jotkin rakenteet voivat toimia myös ilman sitä.

"siteet":
Juu. Ei niillä suurta merkitystä ole. RakMk:n mukaan jotain 0.08 tai 0.008 vaikutus U arvoon. Se on helppoa haluttaessa kompensoida (tyyliin) senttiä tai kahta paksunpana eristeenä.

"Tiilellä on vielä sellainen ylivoimainen ominaisuus eristeharkko seiniin että sillä on lähes rajattomat mahdollisuudet muurata erilaisia muotoja,"

Jep. Samaan tapaan kuin siporex, erinomainen materiaali monimuotoiseen rakentamiseen. Kyllä minäkin lammissani käytän sipoa ja tiiltä niissä kohdin missä niillä homma hoituu helpommin/paremmin.

"Harkko on varmasti ok, mutta jos vaatii taloltaan enemmän yksilöllisyyttä, omaperäisyyttä ja tiilirakenteiden tuomaa arvokkuutta ja pysyvyyttä"

"Tiilitalo on parhaimmillaan suuri käsityön taidon näyte, ehkä tätä et tekno-orjentoituneena henkilönä ymmärrä ja lähestyt asioita pelkästään tekniikan näkökulmasta.
Pelkkä tekniikka vain ei riitä luomaan sitä fiilistä ja luomaan statusta arvokkaasta rakennuksesta. "

Mielestäni myös harkkotaloilla voidaan saavuttaa samoja arvoja ja ajatonta kauneutta.

Mutta toki tiilitaloilla on asiassa jo pitkät perinteet ja harkkotaloja tehdään ehkä liikaa "tusinatavarana" tai hetkittäisten muoti-ilmiöiden mukana.


Siis.
Myönnän että yleisesti tiilitalot on varmaankin se kaikkein arvostetuin talo mutta arvostan itse yhtä paljon valubetoniharkkotaloa (mikäli se ei ole tusinatavarana tehty). Sallittaneen tämmöinen.

Lue lisää

Että ymmärsit pointtini.

Tämä voisi olla enemmän tuonnne arkkitehtuuripuolelle, mutta kirjoitan tänne kuitenkin..

Eli tietenkään en väitä etteikö muistakin materiaaleita voida tehdä yksilöllistä, mutta toki tiili on yksi joustavimpia ellei jopa joustavin.

Ennen oman projektini aloittamista tutustuessani eri runkovaihtoehtoin oli mm Lammi varteenotettava
vaihto ehto sekä Leca-design ja tulipa katseltua siponkin mallistoja.
Oikeastaan se oli ratkaiseva käänne TT:n puolesta
kun jukisivu kaavan mukaan piti olla punaisen sävyinen tiili. Sikäli määräys oli mieleinen että kyseinen sävy soppii paikalle paremmin kuin nenä päähän ja muutoinkin tiili huolettomana vaihtoehtona oli jo siinä vaiheessa muutoinkin vahvoilla.

Tämä ajoi sitten siihen että harkkorakenteilla olisi ulkoseinän vahvuus kasvanut jo turhan vahvaksi (harkko tiili ulkoverhoukseksi).
Tälläkin rakenteella vahvuus on jo 420mm eli vähintään riittävä.

Mitä sitten tuohon arkkitehtuuriin tulee, niin kummeksuttaa se ettei rakentajat uskalla toteuttaa todellisia yksilöllisiä ratkaisuja. Ei se ole mielestäni yksilöllisyyttä, että tehdään 16-kulmaa, pulpettikatto, olohuoneeseen korkeat ikkunat ja koko komeus rapataan vaaleaksi, näitähän tosiaan alkaa olemaan kivitaloista 13sta tusinasta.. Puutalopuolella 98% "pitsiunelmia"..

Joka aikakaudella on omat tyylinsä, ymmärrän sen, mutta kun nykyään sitä yksilöllisyyttä niin korostetaan, niin miksei sitten repäise ja tee sellaista jonka tyylistä ei heti seuraavasta korttelista löydä. Tämä ei edes tarkoita että pitäisi jotain suurta luoda, monesti jo värivalinnoilla ym voi vaikuttaa paljon kokonaisuuteen.

Ei siis se materiaali kaikkea kerro, vaan kuinka sitä käyttää, mutta hyvin on harkkotalo rakentajat talokirjansa lukeneet, niin saman kaltaista kekiluokkaista pikkuporvarillista "funkkis-lintulautaa" uudet alueet pullolaan höysteenä "herrasväen puuhuviloille"

Tosiaan piristää nähdä joskus harvoin poikkeus rohkeudesta valtavirtaa vastaan.

Juttu on kirjoitti:

Että ymmärsit pointtini.

Tämä voisi olla enemmän tuonnne arkkitehtuuripuolelle, mutta kirjoitan tänne kuitenkin..

Eli tietenkään en väitä etteikö muistakin materiaaleita voida tehdä yksilöllistä, mutta toki tiili on yksi joustavimpia ellei jopa joustavin.

Ennen oman projektini aloittamista tutustuessani eri runkovaihtoehtoin oli mm Lammi varteenotettava
vaihto ehto sekä Leca-design ja tulipa katseltua siponkin mallistoja.
Oikeastaan se oli ratkaiseva käänne TT:n puolesta
kun jukisivu kaavan mukaan piti olla punaisen sävyinen tiili. Sikäli määräys oli mieleinen että kyseinen sävy soppii paikalle paremmin kuin nenä päähän ja muutoinkin tiili huolettomana vaihtoehtona oli jo siinä vaiheessa muutoinkin vahvoilla.

Tämä ajoi sitten siihen että harkkorakenteilla olisi ulkoseinän vahvuus kasvanut jo turhan vahvaksi (harkko tiili ulkoverhoukseksi).
Tälläkin rakenteella vahvuus on jo 420mm eli vähintään riittävä.

Mitä sitten tuohon arkkitehtuuriin tulee, niin kummeksuttaa se ettei rakentajat uskalla toteuttaa todellisia yksilöllisiä ratkaisuja. Ei se ole mielestäni yksilöllisyyttä, että tehdään 16-kulmaa, pulpettikatto, olohuoneeseen korkeat ikkunat ja koko komeus rapataan vaaleaksi, näitähän tosiaan alkaa olemaan kivitaloista 13sta tusinasta.. Puutalopuolella 98% "pitsiunelmia"..

Joka aikakaudella on omat tyylinsä, ymmärrän sen, mutta kun nykyään sitä yksilöllisyyttä niin korostetaan, niin miksei sitten repäise ja tee sellaista jonka tyylistä ei heti seuraavasta korttelista löydä. Tämä ei edes tarkoita että pitäisi jotain suurta luoda, monesti jo värivalinnoilla ym voi vaikuttaa paljon kokonaisuuteen.

Ei siis se materiaali kaikkea kerro, vaan kuinka sitä käyttää, mutta hyvin on harkkotalo rakentajat talokirjansa lukeneet, niin saman kaltaista kekiluokkaista pikkuporvarillista "funkkis-lintulautaa" uudet alueet pullolaan höysteenä "herrasväen puuhuviloille"

Tosiaan piristää nähdä joskus harvoin poikkeus rohkeudesta valtavirtaa vastaan.

Lue lisää

Meillä oli muuten hakusalla okran/terrakottan (tai siis semmonen väri miltä männyn kuori näyttää iltaruskossa) värinen rappaus taloomme.

No eihän sellaista olekaan olemassa. Se mikä optirocin mallipalasessa näyttää tuolta onkin oikeasti PINKKI !!! Eikös olisi sexyä jos maalaismaisemassa, hirsitalon naapurissa olisi PINKKI kivitalo. Eli väri meni uusiksi, onneksi rakennustarkastaja hyväksyi muutoksen ilman mutinoita ja murinoita....
(eipä se arkkitehtikaan tuota tiennyt, hemmetin säxton)

sittemmin on tullut haikein mielin katsottua nuita punatiilisiä & punaisella laastilla muurattuja tiilitalojen ulkovaippoja ... sen värinen meillekin PITI tulla.

Joskus aikanaan pitää laittaa tönö näytille nettiin. Saapi siitä sitten äänestää onko se vunkkis vaiko mikä. Ollaan ainakin yritetty tehdä / luulleet tekevämme TÄYSIN itsemme näköistä taloa ilman apinointia.


t. raksaaja the yksinkertainen (höh hööö, Hessu Hopoa lainatakseni)

raksaaja--sh kirjoitti:

"Sähkärit ottaa urituksesta niin kovan lisähinnan että ei kannata niillä teettää, vai tekeekö sähkärit yleensä lammissa reiät rasioille, eipä taida?"

Meillä sen teki isäntä itte. Monasti sen tekee pystytysporukka, mutta eivät hekään toisaalta mieluusti sähkökuvia lue.

"Ei se puupalkki niin paljon tiilen läpi kosteutta saa että alkaisi lahoamaan ..."

Juu ei varmaan. Ajattelin vain jotta miten tuo asia on ohjeistettu. Yleistiedon vuoksi.

"Palkki itsessään jää eristeeseen,"

Eli eristettä tulee palkin ulkopuolelle. Se taitaa siirtää palkin rakenteen "lämpimälle puolelle" ja silloin siihen ei kosteuskaan pitäisi tiivistyä.

... ei nyt tsäänssiä alkaa tsekata sitä U arvoa... mutta sanoisin jotta palkon kohdalla pitää olla huolellinen sen lämmöneristeen kohdalla. ei sinne turhaan kannata isoa kastepisteen mahdollisuutta jättää.


"Normaali sisäilman kosteuskuorma ylipäätänsäkään hyvin harvoin saa aikaan ongelmia, etenkään jos talossa koneellinen oikein säädetty ilmastointi, olipa rungon materiaali mitä hyvänsä"

On nuitakin varmaan jokunen tainnut olla. Mutta kait lähinnä taloissa joissa ei ole ilmarakoa ja pohjoisseinällä. (esimerkkejä puutaloista löytyy alan kirjallisuudessa)

"TT- talon sisäseinät tasoitetaan, maalataan, tapedoidaan ym. ,kuten yleensäkkin kiviseinien, mikä osaltaan pienentää seinien höyrynläpäisyä, liekkö sitä huomioitu noissa höyrynläpäisylukemissa?"

Esimerkeissäni oli pelkkä rakenne ilman pinnoitetta. Tiiliseinähän on ainoa joka voidaan jättää pinnoittamatta. Kaikissa muissa se vesihöyryn läpäisy pienenee automatique maalien yms. ansiosta.

Doflämpö ohjelman demossa oli täydellisinpänä rakenteena siporex 375 seinä, mutta siinäkin puuttui sisämaali ja sen höyrynläpäisevyys. (siinä tapauksessa tiivein pinta oli ulkopinta)

"Mites lammissa, tuleeko uretaani ympäriinsä harkkojen eristeiden väliin?"

Teoriassa tulee.

Käytännössä jos harkkoja joudutaan kiilaamaan voimakkaasti voi urtsuun syntyä rakoja. (meillä paistoi ilta-aurinko sisään, korjautin kohdat ennen valua)

Aina sinne uretaaniin joitain reikiä jää. Siksi mielestäni lammissa juuri aukkojen (ikkunat, ovet) ympärykset pittää urtsata ja kitata ihan mielettömän huolellisesti. Muutoin ilma pääsee virtaamaan ja kiertämään nuiden rakosten kautta yms.

"Jos ei niin teoriassa voi olla pienen pieniä rakoja eristeiden välissä, varsinkin jos jouduttu kiilaamaan harkkoja."

Jep.

"Mites sitten höyrynläpäisy?"

Toki tuollakohdin höyryn läpäisyä vastustaan vain betoni ja muottina käytetty kevytsorabetoni.

Samoin Leca yms. villasaumaa käyttävissä EPS tai uretaani harkoissahan höyrynvastus on kaikissa saumakohdissa olematon. Voisi joskus kokeilla laskea minkäverran nuo saumat siirtävät vettä sisäkuoresta ulkokuoreen.

"entäpä jos käy vielä niin että valu ei täytäkkään joka sopukkaa..."

Se mitä siitä seuraa johtuu tietenkin siitä missä kohdin moinen virhe sattuu.
- Koska kyse useinmiten on max kaksikerrostalosta niin lujuuteen tuolla ei liene mitään oikeaa merkitystä, riittävän luja mahtaisi olla ilman valuakin.
- Höyrynläpäisy/hengittävyys lisääntyy mikäli se kohta sattuu sellaisen sauman kohdalle jossa on huonosti sitä uretaania. Jos sattuu EPS:n kohdalle niin tuolla ei liene mitään merkitystä koska EPS:n höyryn vastus on niin suuri.
- jos tuommoinen kohta tulee kantavaan palkkiin niin se on paha koska palkin kantavuus vähenee ja teräkset altistuvat ruostumiselle.

Minulla on sellainen käsitys että jokaisesta valubetonitalosta löytyy pieniä ilmataskuja valuharkkojen sisältä. Minä en moista vielä löytänyt kuin yhden 5cmx5cm kohdan sokkelista ja reikiä/tulppia/ankkureita on sisä ja ulkokuoreen tullut kuitenkin porattua jo yli sata. Tuosta saanen kiittää valuporukkaa jotka huolehtivat siitä että kura on kunnolla "kuravelliä". Vibraa käytettiin vain palkkien kohdilla, joissa oli paljon rautaa, muutoin ei valubetoni ehkä olisi valunut ympäriämpäri jokaisen teräksen.

Lue lisää

Mitä luulet, minkä verran urakalla pystytetyssä lammi talossa mahtaa olla kiilamisen jäljiltä rakoja joita ei ole parsittu urskalla ennen valua?
Taitaa olla monessa lammi talossa joissa isäntä/valvoja ei ole ollut syynäämässä työn laatua seinän toteutunut U-arvo jotain muuta kuin mitä esitteessä sanotaan...

raksaaja--sh kirjoitti:

Kuulepa asterix, taivas ei putoa niskaan.

"Tuskin voit kovinkaan luotettavia osoituksia antaa nykyisten harkkotalojen toiminnasta pidemmältä ajalta."

Sama pätee kaikkeen moderniin rakentamiseen. Kaikki on suhteellisen uutta.

Asuisimme kiviluolissa vieläkin jos kehitys ei kehittyisi.

Lue lisää

"Asuisimme kiviluolissa vieläkin jos kehitys ei kehittyisi."

Hehee. No tuosta ei kyllä kukaan enää kivitaloa kivitalommaksi laittaisi. :)

hosuja kirjoitti:

Mitä luulet, minkä verran urakalla pystytetyssä lammi talossa mahtaa olla kiilamisen jäljiltä rakoja joita ei ole parsittu urskalla ennen valua?
Taitaa olla monessa lammi talossa joissa isäntä/valvoja ei ole ollut syynäämässä työn laatua seinän toteutunut U-arvo jotain muuta kuin mitä esitteessä sanotaan...

Lue lisää

>Mitä luulet, minkä verran urakalla pystytetyssä lammi talossa mahtaa olla kiilamisen jäljiltä rakoja joita ei ole parsittu urskalla ennen valua?

Monasti niitä varmaan on aika paljon.
LL400 harkossa on se syvä ura keskellä. Siihen jos laittaa reilummasti urskaa turpoamaan niin lopputulos voi olla parempi.
Mielestäni Lammin työohjeessa nuukaillaan liikaa urskan osalta ja ehkä macroflex on huonoa. Mielestäni Wurth turpoaa pidenpään ja ehkä turpoaisi vielä kiilaamisenkin jälkeen.

>Taitaa olla monessa lammi talossa joissa isäntä/valvoja ei ole ollut syynäämässä työn laatua seinän toteutunut U-arvo jotain muuta kuin mitä esitteessä sanotaan...

Ei se kovin kamalia se ilmarako siellä tee eristävyyteen. Olen niin paljon tsiikaillut nuita saumoja valun jälkeen (ikkuna ja oviaukoista tähystäen harkkoväleihin) että olen vakuuttunut ettei betoni kuitenkaan pääse vaakarakoa täyttämään joten pahoja kylmäsiltoja ei tule. Vain "suljettuja" ilmatiloja. (suljettuja mikäli ikkuna-aukot on ympäriinsä hyvin tiivistetty).

Mutta joskus pitää laskeskella mitä se vaikuttaa eristävyyteen jos urskaa ei ois ollenkaan.
(Lammin työohje: uretaani kiinnittää harkot työnaikaisesti ja VARMISTAA LÄMMÖNERISTEEN YHTENÄISYYDEN, jälkimmäinen on potaskaa jos urskaa on nuukasti)

(ehkä ois parempi urskata vain kulmat ja akkunanpielet ja laittaa 5mm-10mm villa muualle ... mutta toisaalta se villa pääsee kovana talvena keräämään kosteutta eikä kuiva niin hyvin kuin "ilmarako" harkon välissä)


Mutta tämä pilkun tarkkailu riittänee tältäerää.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Mitä luulet, minkä verran urakalla pystytetyssä lammi talossa mahtaa olla kiilamisen jäljiltä rakoja joita ei ole parsittu urskalla ennen valua?

Monasti niitä varmaan on aika paljon.
LL400 harkossa on se syvä ura keskellä. Siihen jos laittaa reilummasti urskaa turpoamaan niin lopputulos voi olla parempi.
Mielestäni Lammin työohjeessa nuukaillaan liikaa urskan osalta ja ehkä macroflex on huonoa. Mielestäni Wurth turpoaa pidenpään ja ehkä turpoaisi vielä kiilaamisenkin jälkeen.

>Taitaa olla monessa lammi talossa joissa isäntä/valvoja ei ole ollut syynäämässä työn laatua seinän toteutunut U-arvo jotain muuta kuin mitä esitteessä sanotaan...

Ei se kovin kamalia se ilmarako siellä tee eristävyyteen. Olen niin paljon tsiikaillut nuita saumoja valun jälkeen (ikkuna ja oviaukoista tähystäen harkkoväleihin) että olen vakuuttunut ettei betoni kuitenkaan pääse vaakarakoa täyttämään joten pahoja kylmäsiltoja ei tule. Vain "suljettuja" ilmatiloja. (suljettuja mikäli ikkuna-aukot on ympäriinsä hyvin tiivistetty).

Mutta joskus pitää laskeskella mitä se vaikuttaa eristävyyteen jos urskaa ei ois ollenkaan.
(Lammin työohje: uretaani kiinnittää harkot työnaikaisesti ja VARMISTAA LÄMMÖNERISTEEN YHTENÄISYYDEN, jälkimmäinen on potaskaa jos urskaa on nuukasti)

(ehkä ois parempi urskata vain kulmat ja akkunanpielet ja laittaa 5mm-10mm villa muualle ... mutta toisaalta se villa pääsee kovana talvena keräämään kosteutta eikä kuiva niin hyvin kuin "ilmarako" harkon välissä)


Mutta tämä pilkun tarkkailu riittänee tältäerää.

Lue lisää

sanotaan että lammi on uusinut timantihöylänsä ja että nykyisin harkot olisivat mittatarkempia kuin vuonna 2003. se mm vähentää kiilaustarvetta ja urskaan tulevia rakoja.

Mutta omaa kokemusta mulla ei siis ole nyky Lammi harkoista. Omani on 2003 mallia ja vaikka EMH350 ei kamalan umpikieroja yms. olleet niin väliseinäkivet olivat.