Ehdin noin kymmenen kuukautta seurustella tyttöystäväni kanssa,kunnes parisen päivää sitten yhteistuumissa päätimme,että pidämme taukoa.
Hän opiskelee vielä lukiossa ja hänellä on aikamoisia vaikeuksia siellä.Hän ei kuulemma osaa enään siellä mitään,jonka takia hänellä on vaikeaa henkisesti.Eikä suomeksi sanottuna tiedä mitä haluaa tehdä.On kertakaikkiaan asiat niin sekaisin,jonka takia hän ei ehkä pystynyt jatkamaan seurustelua..
Onhan se ymmärrettävää,että ihminen ei pysty välttämättä seurustelemaan,jos ei ole täysin kunnossa.
Muuten meillä on mennyt hyvin,vaikka olemme aika erilaisia muuten.Tähän päivään saakka se ei ole haitannut.Rakastamme toisiamme hyvin paljon.
Kysymys kuuluu,että kannattaako minun odottaa selviääkö tyttöystäni henkisesta lamastansa vai pitäisikö mennä elämässä eteenpäin?
Hän opiskelee vielä lukiossa ja hänellä on aikamoisia vaikeuksia siellä.Hän ei kuulemma osaa enään siellä mitään,jonka takia hänellä on vaikeaa henkisesti.Eikä suomeksi sanottuna tiedä mitä haluaa tehdä.On kertakaikkiaan asiat niin sekaisin,jonka takia hän ei ehkä pystynyt jatkamaan seurustelua..
Onhan se ymmärrettävää,että ihminen ei pysty välttämättä seurustelemaan,jos ei ole täysin kunnossa.
Muuten meillä on mennyt hyvin,vaikka olemme aika erilaisia muuten.Tähän päivään saakka se ei ole haitannut.Rakastamme toisiamme hyvin paljon.
Kysymys kuuluu,että kannattaako minun odottaa selviääkö tyttöystäni henkisesta lamastansa vai pitäisikö mennä elämässä eteenpäin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
mutta sun on ymmärrettävä että se että toisella on vaikeaa ei ole sulle syy lähteä vetämään... ja no.. joskus pitää olla yksin, ja tehdä hommia.
Tosi rakkaus punnitaan juuri vaikeuksien kanssa.
Jos toista rakastaa niin silloin jää eikä lähde litomaan. Vaikka olisi vaikeaakin.
kanssa myös ongelmia ja hän oli ahdistunut jotenkin. Tämä selvisi mulle vasta kun erottiin...
Hyvä jos sinun tyttösi on sen verran vahva, että on voinut kertoa ahdistuksestaan eikä vain katoa.
Minä olen sellainen huolehtiva ihminen ja huomasin kyllä jotain jo aikaisemminkin, joten koitin kääntää jutun positiiviseen suuntaan. Hän ei vain kestänyt mitään vastoinkäymisiä, joten siihen se loppui ja HÄN lähti litomaan. Tuli sellanen olo, että eikö mikään riitä nykyaikana, vaan kaikesta pitää ahdistua. Ihmiset eivät enää uskalla rakastua. Tuollainen rikkoo meidät hyväsydämiset ihmiset täysin. Minustakin tuli kyynikko naisten suhteen.