Olen umpikujassa elämäni ja lasteni elämän kanssa. Miehen kanssa on mennyt jo pitkään huonosti. Riitaa on usein ja miehen mielestä aina minä olen se joka turhaan haastaa riitaa, ilman mitään syytä. Tilanne on kuitenkin se että olen todella turhautunut mieheeni ja hänen tekemisiinsä tai tekemättä jättämisiinsä. Eli hän ei hoida kaikkia vastuitaan perheessä. Lapsia meillä on 4. Mies on jokseenkin juntti, hänen kanssa ei voi keskustella mistään arkiasioista puhumattakaan mistään syvällisestä. Lapsia kohtaan hän on toki asiallinen ja välittävä. Mutta mutta.
Nykyään hän on alkanut yhä useammin käyttäytyä väkivaltaisesti ja uhkaavasti (tilanteissa joissa minä olen riitaa hakemalla hakenut hänen mielestään). Suoranaista lyömistä ei ole. Puristaa käsistä ja päästä, potkii, tönii yms. Tekee tätä vaikka hänellä pieni tyttömme sylissä. Yleensäkin näissä tilanteissa aina lapset kotona. Hirvittää mitä tämä kaikki tekee heille.
Seuraavana päivänä saatan saada mieheltä töistä sähköpostilla tai tekstarilla viestin jossa pahoittelee tapahtunutta. Sitten olettaa että kaikki on ok ja minun pitäisi olla kuin kaikki olisi sovittu. Eli asioista ei puhuta, siihen hän ei kykene millään tasolla. Ennemmin paiskii tavaroita pitkin seiniä tai lyö nyrkillä reikiä uuden kotimme seiniin..
Niin, eilen vihdoin viestitti ja myönsi että ei ole terve ja että on hoidon tarpeessa. Saa nähdä mitä tapahtuu. Itsellä on oikeastaan päällimmäisenä tunteena inho. En voi kuvitella että asiat parantuisivat meidän välillä. Lasten kannalta tilanne hankala, tilanteen jatkuminenkaan tällaisena ei ole heille hyväksi mutta toisaalta ero ja muuttokin huolettaa (koulun vaihdot ym, koska ovat joutuneet muuttamaan jo useasti). Lisäksi mies on uhannut tehdä kaikkensa että saa pitää pienimmät lapset luonaan jos ero tulee. Hankala tilanne, varsinkin kun ei ole oikein ketään kenelle asiasta puhua. Tästä kirjoituksestakin taisi tulla hieman sekava..
Nykyään hän on alkanut yhä useammin käyttäytyä väkivaltaisesti ja uhkaavasti (tilanteissa joissa minä olen riitaa hakemalla hakenut hänen mielestään). Suoranaista lyömistä ei ole. Puristaa käsistä ja päästä, potkii, tönii yms. Tekee tätä vaikka hänellä pieni tyttömme sylissä. Yleensäkin näissä tilanteissa aina lapset kotona. Hirvittää mitä tämä kaikki tekee heille.
Seuraavana päivänä saatan saada mieheltä töistä sähköpostilla tai tekstarilla viestin jossa pahoittelee tapahtunutta. Sitten olettaa että kaikki on ok ja minun pitäisi olla kuin kaikki olisi sovittu. Eli asioista ei puhuta, siihen hän ei kykene millään tasolla. Ennemmin paiskii tavaroita pitkin seiniä tai lyö nyrkillä reikiä uuden kotimme seiniin..
Niin, eilen vihdoin viestitti ja myönsi että ei ole terve ja että on hoidon tarpeessa. Saa nähdä mitä tapahtuu. Itsellä on oikeastaan päällimmäisenä tunteena inho. En voi kuvitella että asiat parantuisivat meidän välillä. Lasten kannalta tilanne hankala, tilanteen jatkuminenkaan tällaisena ei ole heille hyväksi mutta toisaalta ero ja muuttokin huolettaa (koulun vaihdot ym, koska ovat joutuneet muuttamaan jo useasti). Lisäksi mies on uhannut tehdä kaikkensa että saa pitää pienimmät lapset luonaan jos ero tulee. Hankala tilanne, varsinkin kun ei ole oikein ketään kenelle asiasta puhua. Tästä kirjoituksestakin taisi tulla hieman sekava..
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tilanteesi on varmasti ahdistava ja raskaiden asioiden kanssa on tuskaista yksin painia, jos ei ole ihmisiä joiden kanssa asiasta voisi puhua.
Ota ihmeessä selville lähin turvakoti tms ja ota sinne yhteyttä silloin kun miehesi ei ole paikalla. Ota asioista selvää, jotta sinulla on paikka mihin heti pääset, kun tilanne karkaa kotona käsistä. Ja tuo miehesi väkivaltainen käytös on jo huolestuttavaa, sillä se on JO mennyt liian pitkälle! Älä jää enää odottamaan milloin hän pahoinpitelee sinut kunnolla! Ja ajattele lapsianne, vaikka miehesi on lapsiesi isä, ei ole lapsille hyvä tuollaista meininkiä nähdä.
Vaikka sinua askarruttaa muuttamiset, koulun vaihdot ym, mutta asia kerrallaan, älä mieti vielä sellaista. Ota yhteyttä auttavaan tahoon (turvakoti tms), he kyllä auttavat sinua asioissa, mutta tärkeää olisi että panet stopin tuolle hullunmyllylle ja haet apua itsellesi ja lapsillesi.
Vaikka miehesi sanoo että hän jo myönsi että hänessä on vikaa, ei se silti tarkoita että hän hankkii apua itselleen. Muista se, että sinäkään et voi häntä auttaa, sillä hänen on tehtävä se itse. Ja yleensä tuollaiset miehet ei hae apua vasta sitten, kunnes vaimo on tehnyt jotain radikaalia eli lähtenyt lasten kanssa. Siinä vaiheessa mies joutuu huomaamaan, että vaimo ei enää anna kohdella itseään sillä tavalla ja touhun on loputtava. Siinä vaiheessa mies hakeutuu hoitoon tai sitten ei. Mutta jos mies ei apua halua, niin silloin on syytä harkita vakavasti eroa, koska ei kukaan voi tuollaisessa touhussa säilyttää itsekunnioitustaan tai järkeään jos mies pahoinpitelee.
Tsemppiä nainen, kyllä sinä selviät!
ota tosiaan turvakotiin yhteyttä. töniminen ja potkiminen on väkivaltaa ja pahoinpitelyä. sinä kärsit siitä ja niin tekee lapsetkin...
meillä mies löi minua vuoden päivät. turvakodin tuella tein pahoinpitelyilmoituksen ja sain miehen asunnosta. vasta nyt huomaan että poikani oli kärsinyt asioista. hän muuttui silminnähden jo viikko eromme jälkeen.
kyllä lapset selviytyy koulu vaihdosta. pääasia että saavat rakastavan äidin mukaansa. rauhallinen elämä on nyt tärkein.
tsemppiä....
Tapa, jolla kuvailet miestäsi kertoo, että inhoat häntä sydämesi pohjasta. Silloin kannattaa lähteä, kuten monet täällä varmaan opastavatkin. Inho myrkyttää suhteen ja saa molemmat törkeilemään ja käyttäytymään toistaan kohtaan ala-arvoisella tavalla. Inho ei poistu eikä parane. Ainoa keino on, että otat kunnon etäisyyden syvästi inhoamaasi henkilöön.
Miehesi olisi heti mentävä saamaan neuvontaa, sekä aloitettava jonkinlainen keskustelu-terapia. Sano miehellesi, että liitto voi jatkua vain siten, että miehesi alkaa HETI TOIMIMAAN, niin että alkaa hoitaa pois väkivaltaista puolta itsestään. Kyllä ihminen voi muuttua ja opetella toisenlaista käyttäytymistä. Jos sinä haluat liittoa jatkaa, sano miehellesi HETI JA SELVÄSTI se mitkä asiat on muututtava. Apua on saatavilla, jos miehesi viittii sen verran panostaa henkiseen kasvuun. Eikä vain rahan hankkimiseen.
Jos haluat eron niin tee se. Uhkaileehan se vastapuoli hätäpäissään lasten vaatimisella ynnä muulla. Ole huoletta, ei väkivaltaiselle puolisolle lapsia anneta. On henkisesti iso kynnys päättää erota. Kun ratkaisun on tehnyt, käytännön asiatkin hoituvat.
Toisaalta, kun miehesi on viestittänyt että tarvitsee apua, hän myöntää tilansa. Sitä eivät väkivaltaiset yleensä myönnä. Kun miehesi ei muutenkaan pysty puhumaan niin ei hän pysty tästä tuskastaankaan puhumaan vaikka kärsii käytöksestään joka purkautuu ilkeilynä ja kiinnikäymisenä, vai onko hän jo alusta asti ollut väkivaltainen? Jos ei, miehelläsi on nyt hätä! Hän tarvitsee apua.
Kuinka suuri sydän sinulla on, jaksaisitko vielä oman väsymyksesi keskellä yrittää hänelle hoitoa, onpa ratkaisusi avioerostanne sitten mikä tahansa. Ulkopuoliselle henkilölle, esim. avioliittoneuvojalle, molemmat voivat kertoa omat tunteensa, jo puhuminen saattaa auttaa ja ammatti-ihminen osaa kertoa, mitä kannattaa seuraavaksi tehdä.
Voimia sinulle asioiden selvittämiseen!
Tuttua juttua. Olen alkoholistin aikuinen lapsi ja läheisriippuvainen. Käyppäs osoitteessa http://groups.msn.com/riippuvaiset
Ehkä löydät sieltä jotain lohtua itsellesi.
tunteesi hyvin.. Vaikka itselläni ei lapsia olekaan niin edellinen parisuhteeni sisälsi väkivaltaa ja alistamista, vaikka suoria lyöntejä ei tullutkaan paljon mutta käsistä puristamista ja seinään heittämisiä ym. Ja anteeksipyyntö tuli aina perässä.. Totuus on että tilanne ei mihinkään muutu ellei väkivaltainen ihminen sitä muutosta itse halua. Meillä tämä ihminen alkoi vasta tajuamaan kun hän oli pahoinpidellyt minut kerran täysin mustelmille. Lasten kannalta tilanne on kovin ikävä, lapset aistivat ja ymmärtävät hyvinkin paljon, paljon enemmän kuin aikuiset aina ymmärtävätkään. Käy sivuilla www.turvakoti.net, siellä löytyy neuvoja ja apua.
Ensimmäisellä kerralla olit uhri, seuraavilla vapaaehtoinen. Jos olet väkivaltaisessa suhteessa, niin se johtuu lopulta siitä, että olet valinnut olla siinä. Sinulla on aina mahdollisuus ryhtyä parantamaan olosuhteitasi, viime kädessä myös lopettamalla suhteen ja muuttamalla eroon miehestäsi.