Yksin painan eteenpäin. Ei haluta netistä hakea kumppania, eikä baarista. Välillä päivä, kun en ole sanonut sanakaan kokopäivänä. Ei ole ketään kenelle sanois edes* hyvää huomenta*, tai jotain vaan. Missä on yksinäiselle ihmiselle kaveri, jos ei käy baaris/chatissa..?
Yksinäisyys ja kevät
Kissamizzu
3576
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sen sijaan, että hautautuis epätoivoon, vois ajatella asiaa toiselta kantilta. Mitä ite vois tehdä toisin, jotta sosiaalisia tilanteita tulis enemmän. Mä oon koittanut tänä keväänä omaksua asenteen tyyliin: jos haluat saavuttaa jotain uutta, täytyy myös tehdä jotain uutta. En voi muuta kuin syyttää itseäni, mikäli odottelen, että onni tulis ja koputtais ovelle. Se on myös tehonnut jollain tasolla. Oon kerännyt rohkeuteni ja käynyt treffeillä; tutustunut muutamaan uuteen ihmiseen. Ja jos jotain positiivista sattuu, oon huomannut, että ne ruokkii uusia iloisia asioita.
Ei elämä silti kuitenkaan paljon helpommaks oo tullut. Toki joskus masentaa aika kympillä, kun kaikki murheet muistuu mieleen. Päättynyt seurustelusuhde, työstressi, yksinäisyys jne. Mutta periksi en anna, vaan sinnikkäästi koitan miettiä positiivisia asioita ja tehdä ja kokea jotain uutta ja sitä kautta hakea elämäniloa. Olen varma siitä, että jos vaan jaksan yrittää ja etsiä, niin jonain päivänä onneni uudestaan myös löydän.
Voimia myös sinun taipaleellesi!
Ei sydänsurut yksin murehtimalla parane.. ainakaan niin helposti..
Pitää yrittää nauttia siitä mitä nyt on ja ottaa ilo irti pienimmistäkin positiivista asioista..
Itselläni ainakin auttanut se että pääsee purkamaan asioita jollekin kuten ystäville jotka ymmärtävät ja jaksavat kuunnella...
Kiitos teille tämän surun keskellä..
Puistonpenkillä tai kaupassa, tai kirjastossa. Mutta se vaatii rohkeutta mennä tuntemattomille juttelemaan.