asia on näin: 9kk kestäny suhde alkaa olla lopuillaan, muija sanoo ettei jaksa enää meidän tyhmiä riitoja, (no kukapa jaksais) ei riitelyssä oo mitään järkeä vaikka se on normaalia, muttaku tää on menny jo liian pitkälle, vaikeeksi ja pahaksi. riitaa ihan tyhjänpäiväsestä asiasta......
ollaan päätetty kokeilla vielä kerran vaan mä en luule et se enää haluaa jatkaa, kuhan saatana sanoo et "joo kokeillan vielä" vittu joo kuka tota paskaa uskoo! sanooki vielä et,rakastaa mua.
mitä tälle asialle vois tehdä AUTTAKAA MUA PLIIS?? ei yksin eläminenkään onnistu meikäläiseltä...?? jätänkö minä nyt heti?? tuntusko se vähemmän pahalta???
paska elämä!!!
ollaan päätetty kokeilla vielä kerran vaan mä en luule et se enää haluaa jatkaa, kuhan saatana sanoo et "joo kokeillan vielä" vittu joo kuka tota paskaa uskoo! sanooki vielä et,rakastaa mua.
mitä tälle asialle vois tehdä AUTTAKAA MUA PLIIS?? ei yksin eläminenkään onnistu meikäläiseltä...?? jätänkö minä nyt heti?? tuntusko se vähemmän pahalta???
paska elämä!!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
.. kannattaa jättää. Itse jätin, otin takas, jätin, otin takas, jätin, otin takas ja lopulta muija jättikin mut eikä ottanut takas. Ja mulle tuli helvetin paha olo. Ois vaan pitänyt pitää pää sillon. :(
mikä kannattaa mikä ei....Minut jätettiin,ja sit se haluskin mut takas ja otin ja jätin ja otin ja nyt aijon jättää sen!!eli mitä tästä opimmekaan?!
Menneeseen ei kannata palata!!On se yhtä soutamista ja huopaamista.....Veetuttaa lapsellinen käyttäytyminen,ku ei o pystynyt ottamaan itseään niskasta kiinni!
Ei yksin jääminen ole loppujen lopuksi niin kamalaa. Se mua ainakin pelotti eniten, kun päätin erota 3,5 vuoden seurustelun jälkeen. Ei kannata jäädä jos tuntuu pahalle. Ei kannata satuttaa itseään lisää. Ei meillä edes ollut mitään todella pahoja ongelmia. Oltiin vaan liian nuoria. Vaikeita oli myöntää itselleen, että ei se toimi. Enkä aio palata.