Nyt pitäisi kai päästää irti...

Voi tätä elämää. Luulin, että tunteet olis saanut meidät yhteen, toivoin sitä kaikesta huolimatta niin paljon. 'Järki' ja käytännön elämä taisivat nyt kuitenkin voittaa. Siis uskon vahvasti, etten ollu ainut, joka rakasti ja välitti, mutta silti niitä riskejä ei uskallettu ottaa.
On vaan nyt niin ikävä ja kun kuulin, mitä suunnitelmissasi on...tiedän, ettei me enää voida tai saada tuntea enää näin ja kaikki hyvä on jäätettävä kullattuina muistoihin. Niin vaikeaa on luopua susta (ei siis vain fyysisesti vaan myös) ajatuksissa ja haaveissa...

(Oli vaan pakko kirjoittaa jonnekin. Paha olla...)
41305
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

minä tunnen nyt :´´(
Tuntuu niin kovin pahalta.

Äänestä

yksi. En tajua miten pystyn päästämään irti, enkä myöskään tajua, että se on nyt oikeasti loppu. Suru on vaan joku muodoton möhkäle tuolla sisällä, enkä uskalla päästä siihen käsiksi. Sattuu.

Äänestä

Niinpä, on niin hirvittävän huono olo. Tekee mieli soittaa sulle, haluan huutaa ja potkia-mutta se ei olisi oikein. Haluan käpetyä syliisi, haluan suudella, tuntea tuoksusi ja läheisyytesi. Haluan nähdä iloiset kasvosi ja kuulla ääntesi. Häypyminen tyhjyyteen tuntuu kuin kuolema. Välillä tuntuu etten jaksa, mutta tiedän että on pakko jaksa eteenpäin. Ehkä olisi helpompi jos tietäisin miksi. Tuntuu hirvittävältä ajatella että heitit sitä kaikkea ihanaa pois. Mutta on vaan pakko hyväksyä sen ettei se ollutkaan niin hienoa sulle. Et ehkä tieten tahtosi valehdellut asioista tai petkuttanut, et vaan luultavasti tiennyt itse että tunteesi olivat kuin ilmalinnoja jotka haihtuvat pois. Kysyn vaan miksi luotin sinuun? olin niin varovainen, miksi annoin sinut puhua minut ympäri luottamaan sinun tunteisiin?

Äänestä

Siivoa kämppäsi. Siinä ensiapu kaikkeen. Tuuleta exäsi pölyt pois vuodevaatteista, pese verhot, huuhdo saniteettipinnat ja vie paperikori. Kun on konkreettista hommaa, niin se auttaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


yksi vain kirjoitti:

Voi tätä elämää. Luulin, että tunteet olis saanut meidät yhteen, toivoin sitä kaikesta huolimatta niin paljon. 'Järki' ja käytännön elämä taisivat nyt kuitenkin voittaa. Siis uskon vahvasti, etten ollu ainut, joka rakasti ja välitti, mutta silti niitä riskejä ei uskallettu ottaa.
On vaan nyt niin ikävä ja kun kuulin, mitä suunnitelmissasi on...tiedän, ettei me enää voida tai saada tuntea enää näin ja kaikki hyvä on jäätettävä kullattuina muistoihin. Niin vaikeaa on luopua susta (ei siis vain fyysisesti vaan myös) ajatuksissa ja haaveissa...

(Oli vaan pakko kirjoittaa jonnekin. Paha olla...)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu