Vihaan vanhempiani

Nuorena en voinut viedä ketään ystäviäni kotiini, koska he olivat kaikki huonosti kasvatettuja.
Ne puhuivat epäselvästi, hiljaa, kovaa, töykeästi, lespasivat, eivät puhuneet, eivät osanneet olla kohteliaita, eivät sitä eivätkä edes tätä.
He olivat pukeutuneet aina väärin.

Sitten olin hampaissa sen vuoksi, että en mennyt koskaan mihinkään, nuori ihminen. Aina kotona nyhjöttämässä eikä kavereita.

Omien lapsieni kohdalla en ikinä sanonut mistään mitään, ennen kuin jouduin korjaamaan lattialta sohvan alta kavereitten tupakantumppeja ja väistelemään heitä, kun he kävelivät niin kohti, että olin jäädä jalkoihin.
Silloin sanoin, että minä asun täällä ja maksan vuokran tästä kämpästä. Jollei tuon parempia kavereita ole, olkaa ilman.

opiksiotettu kirjoitti:

Nuorena en voinut viedä ketään ystäviäni kotiini, koska he olivat kaikki huonosti kasvatettuja.
Ne puhuivat epäselvästi, hiljaa, kovaa, töykeästi, lespasivat, eivät puhuneet, eivät osanneet olla kohteliaita, eivät sitä eivätkä edes tätä.
He olivat pukeutuneet aina väärin.

Sitten olin hampaissa sen vuoksi, että en mennyt koskaan mihinkään, nuori ihminen. Aina kotona nyhjöttämässä eikä kavereita.

Omien lapsieni kohdalla en ikinä sanonut mistään mitään, ennen kuin jouduin korjaamaan lattialta sohvan alta kavereitten tupakantumppeja ja väistelemään heitä, kun he kävelivät niin kohti, että olin jäädä jalkoihin.
Silloin sanoin, että minä asun täällä ja maksan vuokran tästä kämpästä. Jollei tuon parempia kavereita ole, olkaa ilman.

Lue lisää

Kavereissani ei tosiaankaan ollut mitään vikaa, vaan äidissäni, jolle mikään ei ole koskaan kelvannut eikä tule kelpaamaankaan. Ei hän itse mikään kummoinenkaan ihminen ole, mutta kuiteskin jollain ihmeen tavalla paaaaaaaaljon parempi kuin kukaan muu...

opiksiotettu kirjoitti:

Nuorena en voinut viedä ketään ystäviäni kotiini, koska he olivat kaikki huonosti kasvatettuja.
Ne puhuivat epäselvästi, hiljaa, kovaa, töykeästi, lespasivat, eivät puhuneet, eivät osanneet olla kohteliaita, eivät sitä eivätkä edes tätä.
He olivat pukeutuneet aina väärin.

Sitten olin hampaissa sen vuoksi, että en mennyt koskaan mihinkään, nuori ihminen. Aina kotona nyhjöttämässä eikä kavereita.

Omien lapsieni kohdalla en ikinä sanonut mistään mitään, ennen kuin jouduin korjaamaan lattialta sohvan alta kavereitten tupakantumppeja ja väistelemään heitä, kun he kävelivät niin kohti, että olin jäädä jalkoihin.
Silloin sanoin, että minä asun täällä ja maksan vuokran tästä kämpästä. Jollei tuon parempia kavereita ole, olkaa ilman.

Lue lisää

vierestä, haluaisin tietää, mitä ihmettä tarkoittaa lespaus? laiskottelua?

aiheen kirjoitti:

vierestä, haluaisin tietää, mitä ihmettä tarkoittaa lespaus? laiskottelua?

Eikös se ole tietty tapa puhua? En tiedä tarkemmin, että onko kyseessä ihan jokin puhehäiriö tms., mutta muistelisin sen olevan jotain sinnepäin..??

Silent Star kirjoitti:

Eikös se ole tietty tapa puhua? En tiedä tarkemmin, että onko kyseessä ihan jokin puhehäiriö tms., mutta muistelisin sen olevan jotain sinnepäin..??

Jasper Pääkkönen.

No kuulostaapa tutulta. olen samanikäinen ja asun noin 100 km päässä vanhemmistani. Nuorena en saanut käudä missään kaikki mitä tein oli väärin aina epäonnitunut typerys. nyt pitäisi käydä kotona, mutta aina jää paha mieli käynnistä. Viime kesälomalla en käynyt kotona, ja jo kesäällä äiti pyysi, että tuuthan pikkutytön kanssa käymään kun et viime kesälomallakaan käynyt. No kävin, vaikka aavistin mitä tuleman pitää; ja aavistukset toteutui, tottakai.

kuulostaa tutulta kirjoitti:

No kuulostaapa tutulta. olen samanikäinen ja asun noin 100 km päässä vanhemmistani. Nuorena en saanut käudä missään kaikki mitä tein oli väärin aina epäonnitunut typerys. nyt pitäisi käydä kotona, mutta aina jää paha mieli käynnistä. Viime kesälomalla en käynyt kotona, ja jo kesäällä äiti pyysi, että tuuthan pikkutytön kanssa käymään kun et viime kesälomallakaan käynyt. No kävin, vaikka aavistin mitä tuleman pitää; ja aavistukset toteutui, tottakai.

Lue lisää

Sama juttu kaikki mitä teen on väärin jos teen jotain oikein ei edes kehu tai kiitä ja aina kun olen saanut jonkun hyvän jutun arkeeni rupeavat rutkuttamaan toisesta asiasta siis ei hetkenkään rauhaa

Huoh ja minä olen ainut sisaruksista joka asuu vanhempieni lähellä.
Äiti kyttää elämääni tai yrittää kytätä,mutta kun ei saa udeltua kaikkea,on tosi
vittumainen ja katkera sitten.
Lapseni ja minä kärsimme. Miesvalintani on äitini haukkunut lyttyyn.
Pirullista tosiaan elämä.
Isäni on sentään järkevä.

SukuONpahintaaaa kirjoitti:

Huoh ja minä olen ainut sisaruksista joka asuu vanhempieni lähellä.
Äiti kyttää elämääni tai yrittää kytätä,mutta kun ei saa udeltua kaikkea,on tosi
vittumainen ja katkera sitten.
Lapseni ja minä kärsimme. Miesvalintani on äitini haukkunut lyttyyn.
Pirullista tosiaan elämä.
Isäni on sentään järkevä.

Lue lisää

Minun äitini syyttää minun elämääni mies valinnoista tai valinnasta. Mutta ei muita sisaruksiani itseä mukaan lukien. Kaikki lähes ovat eronneita tai vähintään karanneita, ja äidilläni itselläkin on ollut todella huono avioliitto. Sitten ei osaa sanoa mitään kun näistä mainitsen. Minä en ole edes eronnut kun en ole edes mennyt naimisiin, tietyistä syistä, eikä ole ollut mitään huonojakaan kavereita. Mutta yksi syntipukki on löydyttävä aina, oli asia mikä tahansa. Ja sitä virkaa olen minä hoitanut.

Olen asunut yli 40 vuotta pois kotoa ja kasvattanut kolme lasta aikuisiksi. Siitä huolimatta luonnehäiriöinen isäni yrittää sotkeutua koko ajan asioihini.

Kävin auttamassa häntä äitini hautausasioissa aikoinaan. Ja kun illalla olin lähdössä tapaamaan lapsuusaikaista ystävätärtä. Ja kysyin isältäni avainta, että pääsen sisään häntä herättämättä. Hän ilmoitti minulle, että hän ei anna minulle entisen kotini avainta. Ja jos en ole tullut kotiin yhdeksään mennessä. Saan kuulemma nukkua yöni ulkona. Eli, ei ne vanhemmat muuta tapojaan, vaikka asuisikin muualla.

Ainoa apu on se, että vähentää tapaamiset minimiin. Ja jos vanhemmat syyttävät aikuista lasta itsekkääksi, kun hän laittaa omat tarpeet vanhempien vaatimusten edelle. Niin kannattaa muistuttaa vanhempia siitä. Kuinka itsekkäitä he itse ovat, kun kuvittelevat, että lapsi elää ainoastaan heitä varten ja heidän ehdoilla.

SINULLE hihku sanoisin näin :)) Jos vanhempasi " kärttyvät" tietoa lastesi menoista /seurusteluista/koulun käynnistä - Mielestäni helpoin asia on KEHUA lapsia isovanhempien kuullen Vaikka totta ei aina olisikaan . MUISTA !! Isovanhemmat ovat myös positiivisessa mielessä KIINNOSTUNEITA lastesi asioista
Minäkin kyselen AINA miten koulussa menee / oliko tarhassa kivaa /ovatko olleet
terveitä ja se tärkeä asia myös ONKO heillä kavereita :)) Olen aidosti kiinnostunut
RAKKAISTA lapselapsistani 9v vanhin 5v seur. sitten kaksi tyttöä jotka ovat 2v

Onpa tuotakin kokeiltu, useitakin kertoja, mutta vastauksena mökötystä, hiljaisuutta tai raivokohtaus. Keskustele siinä sitten.

Olisi kiva kuulla, miten ketjun aloittajalla menee, kun aloitus oli kirjoitettu 2006 ja aikaa siis on kulunut.

Kuulostaa hyvältä oikeasti. Joitakin vanhempia ei voi ravistella puhumaan ja keskustelemaan kipeistä asioista, toinen on alkoholisti ja täysin pihalla. Toiselle (äidilleni) on kaikki tabua ja alkaa kyynelehtimään jos jotain tapahtuu, sanoo vain, että miksi hänelle kerrotte. Että miten sitten mitään yrität keskustella.

Miten juttelet kun molemmat vanhemmat puhuvat vat toisella suupielellä, mutta juuri ja juuri niin selvästi, että kuuluu. Esim. Meitä on kolme tyttöä, ja jos joku tulee myöhään rehveiltä, niin äitini suihkaittaa suupielestään h... a. Ravistele siinä sitten tai keskustele mitään. Eikä se muuksi muutu.

Kyllä joskus on toisinkin päin. Minun poika ei kerro juuri mitään tekemisistään. En kehtaa enää kyselläkään kun saattaa pillastua. Enkä uskalla edes soittaa, kun siitäkin saattaa hermostua. Tekstareihin ei vastaa kovinkaan usein, vaikka olisi ihan selkeä kysymys. Olen antanut olla melko rauhassa. Kun haluaa tulla kylään niin ottaa itse yhteyttä ja ehdottaa sitä.

Ei se ole varmaa, että omista lapsista tulee samanlaisia vanhempia. Voivat olla ihan erilaisia tai monet ei halua edes jälkikasvua jos on itsellä huonot kokemukset. Millään pahan kiertämisellä ei ole mitään perusteita. Jokaisen vain on mietittävä ajallaan, mikä lapselle olisi parasta, vaikka ei olisi siihen annettu taitoja.

Täytyy kohdella lapsia hyvin, niin eivät vihaa. Sanoisin, että välinpitämättömyys on pahinta, ja mistä jää syvät haavat ja arvet. Mistään ei meillä huolehdittu vaikka se olisi ollut taloudellisesti mahdollista. Just just sai ruokaa, siitäkin oli sanomista jos liikaa söi. Hampaita ei hoidatettu, ei sittenkään vaikka kivut olivat valtavat. Hammasharjoja ei ollut, urheiluvälineet olivat niin huonoja, että hävetti viedä niitä kouluun urheilutunnille, yksi rämä polkupyörä oli, sillä 6 kakaraa ajoi vuoron perään.
Kotoa oltiin ajamassa maailmalle heti peruskoulun jälkeen ettei tule enää vanhemmille kuluja.
Isäni oli kova ja itsekäs, äitini myötäili, ei ollut kummastakaan minkään kasvattajaksi, vaikka niin monta lasta tehtiin.
Kerrankin nuorena olin kovassa kuumeessa 39-40* välillä. Äitini pakotti minut lähtemään junaan ja kotiini, ettei ole heille riesaksi jos pitää hoitaa. Se oli karmea pitkä matka. Kaaduin taksin takapenkille. Pääsin jotenkin taksimiehen avustuksella kotiini ja suoraa päätä sänkyyn, olin jo melkein tajuton. Eikä minua lohduta, että monella mulla on vastaavanlaisia kokemuksia. Itse en ainakaan tuntenut koulukavereiden perheissä tälläistä välinpitämättömyyttä. Häpeän vanhempiani ja anteeksianto on vaikeaa. Todella vaikeaa.

Olihan tuokin kommentti. Eipähän silloin tietäisi yhtikäs mitään kun ei olisi syntynyt. Ei se mikään onni ja autuus ole monellekaan.

Minä olisin mieluummin ollut syntymättä, ettei olisi tarvinnut kärsiä. Miksi pitäisi siitä olla vanhemmille kiitollinen.
Siskoni on ollut katkera syntymästään, ja hirveän elämän hän on kokenut vanhempien taholta, kun joutui pakosti olemaan heidän kanssaan. Nyt on ollut vuosia masentunut ja lääkkeiden varassa.

Kyllähän kasvatus on mennyt täysin pieleen, jos aikuinen lapsi käy vanhempien jääkaapilla, eikä yritäkkään itsenäistyä. Eli on paspottu eikä vaadittu mitään.