Kuukausi sitten pitkäaikainen suhteeni erääseen naiseen loppui. Hän jätti minut toisen miehen takia, mutta tämä mies ei kuitenkaan ollut sitä mitä hän aluksi luuli. Melkein heti sen jälkeen hän löysi uuden miehen, mutta ilmeisesti siitäkään ei ole ollut ainakaan vielä suhteeksi asti..
Eron aikoihin olin tietysti pettynyt ja vihainen. Nainen taas ei halunnut pitää minuun mitään yhteyttä, ei edes selvittää asioita. Siksi eron alkuvaihe olikin hyvin vaikea, riitaisa. Yritimme toki sopia, mutta eihän siitä mitään tullut.
Nyt olemme kuitenkin jo viikon päivät (tosi "pitkä" aika) olleet ystäviä. Itse asiassa jopa ihan vähän enemmänkin kuin ystäviä.. Mutta nainen on kuitenkin ilmoittanut, ettei halua enää seurustelua. Ilmeisesti hän saattaisi kuitenkin haluta jotain muuta, koska pitää minuun yhteyttä ja on pyytänyt käymäänkin..
Minullekin on kuitenkin näiden viiden viikon aikana löytynyt uutta seuraa. Tämä uusi nainen on erittäin mukava ja huomaavainen. Voisin jopa aloittaa seurustelun hänen kanssaan jos en olisi koskaan törmännyt exääni. Nimittäin entinen naisystäväni on paljon lähempänä "sitä oikeaa" kuin tämä uusi tuttavuus. En uskalla mennä tämän uuden naisen kanssa kaverillista keskustelua pidemmälle kun ajatukseni ovat vielä entisessä ja järjen vakuutteluista huolimatta pieni toivon kipinä paluusta entiseen elää sydämessäni. Toisaalta jos voisin olla varma, että minun ja entisen naiseni välillä ei tule olemaan enää koskaan yhtään mitään muuta kuin ystävyyttä niin varmasti katsoisin tämän uuden tapauksen loppuun asti. Hän on kuitenkin aivan selvästi ihastunut minuun. Entiseni tietää tästä uudesta ja tuntuu jopa hieman mustasukkaiselta (terveellä tavalla).
Pitäisikö minun pitää tiukka linja ja jättää entiseni yhteydenotot omaan arvoonsa vai pitäisikö hylätä tämä uusi ja yrittää vain olla entisen kanssa niin hyviä ystäviä kuin mahdollista vai onnistuuko sählääminen molempien välillä (tiedän vastauksen itsekin.. ei onnistu) vai pitäisikö kylmästi jättää molemmat ja naiset ylipäänsä vähäksi aikaa ja keskittyä täysin muuhun elämään?
Eron aikoihin olin tietysti pettynyt ja vihainen. Nainen taas ei halunnut pitää minuun mitään yhteyttä, ei edes selvittää asioita. Siksi eron alkuvaihe olikin hyvin vaikea, riitaisa. Yritimme toki sopia, mutta eihän siitä mitään tullut.
Nyt olemme kuitenkin jo viikon päivät (tosi "pitkä" aika) olleet ystäviä. Itse asiassa jopa ihan vähän enemmänkin kuin ystäviä.. Mutta nainen on kuitenkin ilmoittanut, ettei halua enää seurustelua. Ilmeisesti hän saattaisi kuitenkin haluta jotain muuta, koska pitää minuun yhteyttä ja on pyytänyt käymäänkin..
Minullekin on kuitenkin näiden viiden viikon aikana löytynyt uutta seuraa. Tämä uusi nainen on erittäin mukava ja huomaavainen. Voisin jopa aloittaa seurustelun hänen kanssaan jos en olisi koskaan törmännyt exääni. Nimittäin entinen naisystäväni on paljon lähempänä "sitä oikeaa" kuin tämä uusi tuttavuus. En uskalla mennä tämän uuden naisen kanssa kaverillista keskustelua pidemmälle kun ajatukseni ovat vielä entisessä ja järjen vakuutteluista huolimatta pieni toivon kipinä paluusta entiseen elää sydämessäni. Toisaalta jos voisin olla varma, että minun ja entisen naiseni välillä ei tule olemaan enää koskaan yhtään mitään muuta kuin ystävyyttä niin varmasti katsoisin tämän uuden tapauksen loppuun asti. Hän on kuitenkin aivan selvästi ihastunut minuun. Entiseni tietää tästä uudesta ja tuntuu jopa hieman mustasukkaiselta (terveellä tavalla).
Pitäisikö minun pitää tiukka linja ja jättää entiseni yhteydenotot omaan arvoonsa vai pitäisikö hylätä tämä uusi ja yrittää vain olla entisen kanssa niin hyviä ystäviä kuin mahdollista vai onnistuuko sählääminen molempien välillä (tiedän vastauksen itsekin.. ei onnistu) vai pitäisikö kylmästi jättää molemmat ja naiset ylipäänsä vähäksi aikaa ja keskittyä täysin muuhun elämään?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Entisesi lähtee todennäköisesti ennemmin kuin myöhemmin jonkun muun matkaan ja palaa varmaan mielellään uusien epäonnistumisien jälkeen luoksesi lohduttautumaan.
Kerrot, että teillä on ollut pitkä suhde, josta naisesi lähti toisen miehen vuoksi. Kun hän menetti sen toisen miehen, hän palasi sinun luoksesi. Näin ulkopuolisesta näyttää siltä, että hän palasi sinun luoksesi vain ja ainoastaan lohtua saamaan. Kun hän löytää jälleen kiinnostavan miehen, sinä saat mennä. Suosittelen, että otat tähän naiseen etäisyyttä kunnolla, koska hän ottaa ja jättää sinut luultavasti niin kauan, että löytää sen ihannemiehensä. Sinä saat vain seurata hänen miesseikkailujaan vierestä.
Jos tämä uusi nainen on sinulle hyvä ystävä, pidä hänet toistaiseksi ystävänä. Niin kauan kuin edes mietit sitä edellistäsi, et ole valmis uuteen suhteeseen. Ystäviä sen sijaan tarvitaan aina, joten älä heitä ystävää menemään, jos sinulla sellainen on. Romanttista suhdetta älä kuitenkaan aloita, ennen kuin ole varma siitä, että seisot omilla jaloillasi etkä haikaile exää.
Enpä kommentoi muuta kuin että omasta kokemuksestani viisastuneena AM puhuu asiaa!
olet selvästi vielä koukussa entiseen ja siksi et ole kypsä aloittamaan uutta suhdetta. Vaikka niin sanottu exäsi on käyttäytynyt inhottavasti sinua kohtaan, niin silti halajat hänen syliinsä. Suhteenne on siis vielä tavallaan kesken.
Hänellä on myös melkoisesti vaikutusvaltaa sinuun, jos kerran haikailet hänen peräänsä, vaikka hän ei enää virallisesti halua aloittaa seurustelua.
Vaarana tietenkin on, että ns. exäsi löytää hyvinkin piaan uuden miesehdokkaan ja sinä jäät yksin. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kun kerran riiput tässä exässä vielä, niin älä aloita uutta suhdetta, koska et pysty siihen vielä panostamaan. Loukkaisit vain tätä kolmatta osapuolta.
Ehkäpä juuri yksinolo selvittää pääsi ja tunteesi!
Unohtaisit sen vanhan heilasi, ihan kokonaan. Ei enää yhteyttä. Uuden kanssa ei stressiä, kerro hänelle, että haluat edetä varovasti ja katsoa voisko mitään kehittyä.
Kaksi rautaa tulessa?
Luulen, että viisainta olisi pitää entinen tyttöystävä ystävänä ja lopettaa hänestä haaveilu (aluksi kunnolla välimatkaa)! "Sen oikean" täytyy olla myös SOPIVA. Onko nainen, joka ottaa ja jättää vuoronperään sopiva sinulle? Sellaista se tulisi olemaan jatkossakin. Olen aivan varma.
Kiitos vastauksista.
Tuli ainakin harvinaisen selväksi se, ettei kenenkään mielestä kannata enää lämmitellä loppunutta seurustelua. Mutta teenkö väärin jos unohdan myös tämän uuden? Nyt kun tuntuu, että vaikka hän onkin mukava ihminen ja kauniskin, niin ei kuitenkaan minun tyyppiäni. Entinen tavallaan oli. En nyt tarkoita luonnetta vaan kaikkea muuta.
Mutta toisaalta jos unohdan uudenkin niin pian pelottaa, että olen sellaisessa tilanteessa jossa minulla ei ole ketään.. Eihän sekään tietenkään mikään niin kauhea tilanne olisi vaan päinvastoin voisi olla itseni kannalta loppujen lopuksi hyväkin, mutta kun ero kuitenkin masensi niin olisi mukava, että olisi jotain seuraa edes.. Käytänkö nyt tätä uutta naista vain hyväksi kun ajattelen tällä tavalla? Hän on selvästikin ihastunut minuun, mutta tunne ei taida olla molemminpuolinen enkä halua lähteä sitä väkisinkään kasvattamaan.
Viikonloppuna näen parhaassa (pahimmassa) tapauksessa molempia ja päinvastaisessa en kumpaakaan.. Kerron sen jälkeen miten tilanteet ovat edistyneet..
Jos vähänkin epäilet ottaa ihmisen elämääsi, älä ota. Kunolet varma tunteistasi yms niin sitten eikun kiinni vaan :)