miestä vierelleni, ystäväkseni, rakastajakseni ? Jos läheisyys, yhteiset hetket ja harrastukset, rakasteleminen, käsikkäin käveleminen tuottavat minulle sellaista iloa jota en voi muualta saada? Sekö on epätoivoisuutta ja läheisriippuvaisuutta? Käsittääkseni ihminen on sosiaalinen eläin, ja seksi on fyysinen perustarve. Kun en halua koko elämääni viettää yksin, ja tyydyttää itse itseäni, olen siis jotenkin henkisesti heikko ja epäkypsä?
Kyllästyttää vallitseva yleinen asennoituminen siihen että etsii miestä itselleen = eli olen epätoivoinen kun en halua elää yksin. Parisuhteessa elävät ovat hanakasti esittämässä mielipiteitään läheisriippuvaisuudesta ym. diagnooseista. Hyvähän heidän on puhua, kun ei tarvitse olla yksin. En jaksa enää tulevanakin kesänä mennä joka paikkaan, kissanristiäisiin, kesätapahtumaan YKSIN, katselemaan käsi kädessä kulkevia rakastuneita pareja.
Kyllästyttää vallitseva yleinen asennoituminen siihen että etsii miestä itselleen = eli olen epätoivoinen kun en halua elää yksin. Parisuhteessa elävät ovat hanakasti esittämässä mielipiteitään läheisriippuvaisuudesta ym. diagnooseista. Hyvähän heidän on puhua, kun ei tarvitse olla yksin. En jaksa enää tulevanakin kesänä mennä joka paikkaan, kissanristiäisiin, kesätapahtumaan YKSIN, katselemaan käsi kädessä kulkevia rakastuneita pareja.
Vastaukset 6
Vanhimmat
nyt tuo mitään epätoivoista ole ? Tuskin kovin moni ihminen voi väittää etteikö nuo asiat oli itsellekkin haluttuja ja tärkeitä. Kyllä minä ainakin haluan ihan samoja juttuja, vai ollaanko me molemmat sitten niitä epätoivoisia. Tuskinpa :o)
Vois sanoo et kaipuu on suunnaton.
Parisuhteessa olevat kaverit aina haukkuvat ystäviään, jotka kuulemma koko ajan valittavat, miten kurjaa on kun ei ole poikaystävää. Hyvä niiden on haukkua, kun itse ovat onnellisesti parisuhteessa. Itsekin olen ollut sinkkuna jo pari vuotta. Seksielämää...not.
Teet niin kuin itse tykkäät :D
Elämä on liian lyhyt tuollaisten asioiden miettimiseen ...
olla läheisriippuvainen, jos ei ole sitä läheistä josta riippuisi...
Koen itseni oikeutetuksi kaipaamaan läheisyyttä, hellyyttä ja kumppanuutta...
Onneksi olen siinä vaiheessa sinkkuuttani, etten etsi miestä...
ehkä siten voin paremmin tunnistaa sopivan lähestyjän...
Anteenit ovat kyllä sojossa...
Hyvää kevättä meille kaikille onnen onkijoille!
Mäkin haluan nuo samat; miehen, kumppanin, rakastajan, ystävän eikä se todellakaan tee minusta läheisriippuvaista!!
Ehkä ystäväsi kateellisia "vapaalle" sinkulle?
Itse käsitän läheisriippuvuuden niin ettei voi elää, nauttia elämästä, olla onnellinen ilman sitä toista joka tuo sen sisällön elämään. Saan kyllä sen vaikutelman tekstistäsi ettet ole sitä hakemassa..?