En tiedä miten tässä kävi näin, mut oon ihan rakastunut ystäväni mieheen. Ollaan tapailtu puoli vuotta ja ruvettu nyt vakavasti keskustelemaan, että jospa kerrottaisiin totuus, kun me rakastetaan toisiamme niin paljon, että halutaan muuttaa yhteen. En voinu ymmärtää, että näin voi rakkaus viedä mennessään. Nyt on vaan, että miten tän kertois ystävälle, niin, ettei se mene ihan rikki ja jos hyvin kaikki menis ni me saatais ymmärrystä ja voitais olla vielä ystäviä.
Mulla on suhde mun ystävän mieheen
Rakastunu pari
11814276
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 118
Vanhimmat
dream on sen ymmärrykses suhteen
Sitä pelkään! Mut kyl tää pitää selvittää, ku halutaan ihan oikea yhteinen koti. Ollaan puhuttu, että mentäis ihan naimisiin ja hankittaisiin lapsista ja kaikkea mitä kotiin kuuluu. Mun ystävä ei saa lapsia, eikä se ole koskaan halunnutkaan toisaalta, mut mies haluais ja mä kanssa. Ollaan vajaa 30 vuotiaita ja ns biolooginen kello alkaa tikittää tosi lujaa.
tilanne. Mitä kauemmin salaatte totuuden ystävältäsi, sitä enemmän häntä loukkaatte. Hankala tilanne kieltämättä, mutta kukaan teistä ei pääse elämässä eteenpäin jos ette tee jotain. Onko ystävälläsi joku toinen hyvä ystävä keneen hän voi turvautua, olisi hyvä ottaa paikalle kun saatte kerrottua, voi olla tosi kova isku.
Joo, sain just puhelun ja puhuttiin nopeesti, että käydään kyllä niin "kuumana" asiasta, että pakko selvittää. Sovittiin alustavasti, että tavattais heillä ensiviikolla, keskiviikkona, kun mun ystävällä on vapaapäivä. Soitellaan vielä paremmin ja järjestetään asioita. Mies järjestelis siellä kaikki niin, että mun ystävä on kotona. Nyt tää kyllä on karannu ihan käsistä. Mua pelottaa ja mun kädet oikeesti vapisee. Perhoset lentää vatsassa ja vessassa olen juossu heti ku päätettiin, että nyt se tehdään. Tässä on niin paljosta kysymys. Inhottava tilanne.
Onneksi mun ystävällä on iso ystäväpiiri eli vois olla hyvä idea pyytää joku sinne jälkikäteen. Osa ystävistä on yhteisiä, eli saatta jäädä useampi ystävä, samalla kerralla, jos tätä ei saa järkevästi selitettyä. Mut mä en kadu, vaikka näinkin kävis, ku me rakastetaan toisiamme ihan tosissamme.
ystävällesi , että rakastat hänen miestään ja haluatte oikean perheen ... et sitten voisi enempää vääntää veistä haavassa .
Se , ettei hän välttämättä olisi lasta halunnutkaan ( oletko sataprosenttisen varma ? ) ja kun hänellä ei sitten ole siihen mahdollisuuttakaan , niin luuletko ettei se koske ? ... hän ei voi antaa miehelleen sitä , mitä joku muu voisi ( lasta ei kuitenkaan tehdä niin vain ... se on lahja ) .
selvästi melkoista syyllisyydentunnetta ... se paistaa kirjoituksestasi erittäin hyvin läpi . Kuitenkin , jos sinulla on hyvä olla itsesi kanssa ja teet sydämessäsi oikein , niin mikäs siinä sitten .
asiat valmiiksi ja ystäväkin hommataan valmiiksi jätetylle/petetylle , että saisi kriisiapua edes raukka joltain .
Miten te voitte tietää mikä on jollekin toiselle ihmiselle/hänelle parhaaksi ?
Tottakai mä koen syyllisyyttä. En mä voinu ikinä kuvitella, että koskaan löydän itteäni moisesta tilanteesta. En ikinä, mutta tässä sitä ollaan. Koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan. Kyllä mä syyllisyyttä koen ja tuhottomasti ja siihenkin on monta syytä, mut silti en kadu. Tai miten ton nyt sanois järkevästi. Oon ihan jonkun huuman pauloissa ja varmaan ihan puoli sekaisin. Toivon vaan että tää kaikki olis ohi. Jotenkin vaan asiat itsellään selveis, mut ei ne näytä ihan itsellään selviävän millään.
Ei toisten ajatuksia voi tietenkään lukea, mutta oon tuntenu ystävi jo nuoresta ja jo tuolloin hänen mielipide oli vahva tähän asiaan eikä ole aikuisena muuttunu senkään jälkeen ku hän ilmoitti, ettei saa edes lapsia. Kait se luonto sit järjestää välillä niinkin hyvin, ettei aina ne jotka haluaa lapsia ei niitä sit sais.
Ei me varmaan sitä hänelle nyt varsinaisesti toitoteta, että halutaan lapsia. Se on jotain mitä ollaan puhuttu meidän kesken.
mutta sanon vain , että siitä ei hyvää seuraa , että yhden suhteen kariuduttua on heti toinen kainalossa . Sinä joudut tyttö vielä todella lujille siinä suhteessa , ja nyt ettet ymmärtäisi väärin , ajattelen sinun parastasi .
Ei tiedetäkkään mikä on parhaaksi, mutta voi sitä yrittää jotakin edes. Kyllä mä nyt sen ymmärrän, että tää loukkaa ja saattaa, tai oikeammin tulee järkytyksenä, mut toivon, että kun me kerrotaan meidän kanta ja kuinka kaikki tapahtu, ja eteni niin tilanne jotenkin raukeais. Ystävistä on aina apua. Ei asiat ole aina niin mustavalkoisia.
Mä olen kyllä kuullu samaa, mutta minkäs teet ku tunteet vie ihan 6/0 edellä järjen.
sen , etteivät asiat ole todellakaan mustavalkoisia ... päinvastoin .
vaikka nyt kerrottekin avoimesti asioista , niin tämä mies ei heti muuttaisi sinun luoksesi ? ... ajattelin vain , että olisi ehkä parempi olla vähän aikaa erikseen ( siis asua erikseen ) .
Meinataan toimia just noin nyt kun ollaan taas puhuttu asioista.
Provohan tämä on, mutta kumminkin. Jos todellakin olet tosissasi, niin enpä usko että ymmärrystä heruu.
vieläkin. Vihaan niitä, en halua olla enää missään tekemisissä kummankaan kanssa. Kännissä ne ruikuttaa ja soittelee, mut ei kiitos, ei enää ystävyyttä heiltä,kärsikööt toisiaan.
Mitä asioita ne sit soittaa jälkikäteen. Yrittääkö ne sopia ja selittää miks kaikki meni niinko meni. Oliko suhteeseen joku selitys? Yrititkö saada suhdetta takaisin tai jotain?
enää liikuta, antaa olla. Jopa kuuluu olevan taas uusi ystävän ystävä kierroksessa....mihin koira karvoistaan.
Siis ne ei ole enää yhdessä? Mihin se loppu, eikö ne kestäny sitä painetta, vai tidätkö ees sen enempää?
ohi ja yli, muka ettei enää kiinnosta.
Siis suhun sattuu vieläkin. Kauanko tästä on aikaa. Mititkö asiaa usein? Onko sul sellanen olo, et olisit voinu tehdä aasialle jotain?
Tää oli tosi hyvä mutta.
Eikö tää juttus kulti kuulu vitsipalstalle?
teollesi ?
Kyllä, ei, oikeestaan, varmaan, ku ei ole montaa (yhtään) kenen kanssa oon voinu puhua ja nyt tää on niin loppusuoralla, että oon revetä liitoksistani. Niin no suoranaisesti hyväksyntää en voi sanoa, mutta jotain kommenttia tai jotain sellasta, että voisko joku edes kuvitella ittensä samanlaiseen tilanteeseen. Mitä itse tekis tällasessa tilanteessa, jos olis mun tai meidän housuissa.
jotain. Niin , yksinjääminen on ehkä pelottavakin asia , muttei kuitenkaan niin pelottava .Kaksinkin voi olla yksin . Olen ollut aikaisemmin naimisissa ja erosin hiukan yli kolme vuotta sitten . Monella eroavalla ihmisellä on heti se uusi katsottuna jo valmiiksi kainaloon , mutta ei huomata miten helposti sama kaava jatkuu , samoine virheineen mitä edellisessäkin liitossa . Itse olin ja pyrin olemaan kaukaa viisas . Alkuun yksinolo tuntui vähän pelottavaltakin , mutta sitten siitä alkoi omalla tavallaan nauttimaan . Oli ihanaa saada käydä läpi ihan omassa rauhassa kaikki tunteet , mitä eron jälkeen nousee pintaan ja käsitellä ne . Olen iloinen , että annoin itselleni mahdollisuuden tuohon . Ihmisen on osattava olla yksinkin ... se on avartava tila , jossa ei ole pelkoa . Silloin seuraava suhde voi alkaa ns. puhtaalta pöydältä , ilman vanhoja rasitteita , jotka voisivat vaikuttaa uuden suhteen onnistumiseen .
Niin siinä ois tietty sellanen helpotus, jos nämä vaan eroaisi ensin "ihan ystävinä". Vois hakea asunnon toiselle ja sit me voitais ikäänkuin törmätä jälkikäteen. Näin vältyttäis pahottamaasta kenenkään mieltä. Nyt lentää kyllä niin pahat perhoset vatsassa, että melkeen mikä vaan muu ratakaisu tuntuu paremmalta kun suoraan kertominen. Paitsi se että jättäisin suhteen.
Ei meinata vaan millään malttaa, mutta kyllä tää kertominenkin tuntuu tosi rankalta päätökseltä.
itse miten etenette . Sanotaanhan , että neuvot ja varsinkin hyvät neuvot ovat vaarallisia :) . Koskaanhan ei voi tietää , miten toisella on resursseja käsitellä ja toteuttaa niitä ja mihin se itse asiassa voi johtaa ...
Ymmärrän kyllä miten ihanaa se rakastuminen ja ensirakkauden huuma on ... kuitenkin , kun siihen liittyy muitakin osapuolia , on otettava ja kannettava sitä vastuutakin myös , oltava hienotunteinen ... luulen kuitenkin , että osaat ottaa sen vastuun ja kannatkin sen kunnialla . En usko , että menet tätä toista naista syyttämään mistään , varsinkaan siitä , ettei osannut pitää edes kiinni miehestään .
kuvottavaa; miehen tappi on ensin ollut "ystäväsi" sisällä ja sitten sinun.yööööööööökkkk.
En kuvittele!
Olen ollut tilanteessa mutta valitettavasti toisella puolella. Asiaa salattiin minulta liian kauan jonka seurauksena menetin ennenkaikkea parhaan ystäväni. Miehellä ei ollut enää siinä vaiheessa väliä, olimmehan tavallaan jo erottu, mutta koskaan ei kuuluisi rakastua ystävän puolisoon, vaikka tunteillehan ei mahda mitään, tiedän sen.
Kehoitan teitä kumpaakin ottamaan asian tosiaan vakavaan käsittelyyn,koska joka tapauksessa asia tulee olemaan vaikea kaikille...mutta se on vaan käsiteltävä, helppoa konstia siihen ei ole olemassakaan.
Karu totuus on, että vain vahvat selviää ja sydämet saa kolhuja mutta toivon kuitenkin että päivä vielä koettaa jolloin voitte olla ystäviä.
T: Ihminen selviää jos se vaan sitä oikeasti haluaa!!!!
Kiitos tosi paljon. En tiedä edes mitä autto, mutta kyllä täällä on tullu paljon ajattelemisen aihetta, ihan kun ei oltais jo ajateltu vaikka mitä, mut nyt kun ollaan tehty jotain ratkaisuja, niin tää tuntuu, kammottavalle. Ihan pelkurimainen olo. Tekis mieli vaan käpertyä peiton alle ja olla niin ku ollaan oltu. Tämmönen pelkuruus saa miettimään sitä vaihtoehtoa, että asuttais vähän aikaa erillään ja sit tavattais, ilman, että kerrottais edes mun ystävälle, että ollaan rakastuttu jo aikaa sitten. En sit tiedä onko yhtään sopivampaa mennä yhteen ystävän exän kanssa. Voi ei, voi ei, voi ei....
voi hitto mikä ystävä..tuollasia kutsutaan selkään puukottajiks...miltä luulet ystäväs tuntuvan ku kerrot sille? toivottavasti se vetää sua kuonoon.
Kuten tossa aiemmin jo mainitsinkin, olen kokenut saman...ja todellakin aion ex-ystävääni "opettaa" tempustaan vaikka asiasta on kulunut jo monta vuotta. Kenties luonteeni ei anna periksi, kenties haluan kostaa...ja olen asian hänelle ilmoittanutkin että en suosittele tulemaan silmieni alle!
Kuitenkin, vain vahvat selviävät!!!!!
Joo, niin varmaan oon, mut nyt kuitenkin tilanne on tää, että maito on kaatunu, eli pitäis jotenkin nyt saada kaikkien mukaan lukien oma psyyke kestämään myös seuraukset. Mitä ja ketä se kuonoon vetäminen auttais?
Voittekste tajuta!!! Ne on nyt käyny kiivaan keskustelun ja mä lopetin just hätäsen puhelun tän miehen kanssa ja se on tulossa tänne nyt selvittää, et mitä meidän kannattaa tehdä. Mä elän keskellä saippuaoopperaa. Me kun murehdittiin miten tässä toimia ja nyt jos oikeen ymmärsin täst hätäsestä puhelusta, niin mun ystävällä onkin myös ollu suhde toiseen mieheen jo pidemmän aikaa, mikä selvis Nyt ja eikä siinä sit kaikki vaan mun ystävä oottaakin nyt muksua sille toiselle. En mä käsitä mitään, kun ei sen pitäny edes saada muksuja ja siis tää on ihan tolkutonta. Ei voi olla totta. Mun pitää vielä selvittää ku mies tulee tänne,että oonko ymmärtäny ihan oikein. Se vaan jotenki semmosella hermostuneella äänellä puhu ja enkä saanu kunnolla selvää ees mitä se sano. Voi hitto vie!
Koita nyt pysyä nahoissasi. Onko kiva vedättää tän ryhmän ihmisiä vai oletko katsellut liikaa kauniita ja rohkeita? Hanki elämä hei.
Jos tässä ei nyt ole elämää niin ei missään. Sitä vaan toivois, et tulis sellasta tasapaksua arkea, ainakin nyt just tässä vaiheessa. On kuule yhtä ja toista miettimistä, jos luit nuo alimmaiset viestit, niin ymmärrät kyllä. Tai en tiedä ymmärrätkö, ku en itekkään meinaa käsittää, niin kuinka joku muu. Ehkä sillä, että on etäisyyttä asiaan, eikä todella elä tässä kaaoksen keskellä. On helpompi pysyä nahoissa ns.
ja sinä painut siitä välistä huitsin kuikkaan. Kyllä tuntuisi itsestä tosi pahalta, todella pahalta!
Ei sillä miehellä??kään paljon järki ole päätä pajottanut, puoli vuotta kahden naisen kanssa!!
Tuollainen mies kyllä pystyy toistamaan temppunsa kun sinun kanssa seurustelee.
Voi sääliksi käy..
se siitä muuttuisi. Miten voit ikinä oikeasti luottaa jos olet petoksella itse mukaan tullut. Itse en kyllä edes uskaltaisi harkita mitään vakavaa... muutama vastoin käyminen ja mies voi olla taas viaraissa...
Mutta jos tuota kuviota aijotte elää niin olkaa oikeasti niin armollisia että mies jättää ystäväsi ja annatte ajan kulua... silloin näet sen että onko mies oikeasti tosissaan vai ei.
Oma exä petti entisen ystävän kanssa suhde kesti 9kk, kun se selvisi se sattui.. nykyään tosin olen molempien kanssa väleissä. Yhdessä vaiheessa jopa tuon naisen ja minun välit oli paremmat kuin minun ja exän... johtui kai siitä että tunteet oli kuolleet jo ajat sitten.. tai niitä oli vain ehkä kokeiltu liikaa...
Se on sanonu, ettei se ole sängyssä mun ystävän kanssa, tiedä sitte, mutta näin hän sanoo ja haluan uskoa. Me ollaan tietenkin puhuttu tostakin, että miten luottaa toisiimme, mutta meidän rakkaus on niin erillaista. Se on niin todellista ja todeela aivan erillaista. Se on kun jotain huuma. Kumpikin kaipaa toista kokoajan ja näkee unia toisista. Ei me kummatkaan tehtäis toisillemme mitään tällaista kunhan vaan saadaan toisemme.
Mulla on kyllä jossain syvällä sellanen tunne, että me voitais vielä olla ystäviä, että tilanne kyllä selviää. Meidän tunteet on niin vahvat, että tää vaan on jotenkin "luonnollista", että me kuulutaan yhteen. Joistakin pareista näkee heti, että ne kuuluu yhteen ja me ollaan sellanen pari. Mun ystävä ei mun mielestä edes sovi yhteen tän miehen kanssa. Ne oli alusta asti epäsopiva pari. Jotenkin jaksan uskoa, että ollaan vielä ystäviä, mutta sitä miten tää nyt tehdään on syytä vielä tarkkaan miettiä.
...todella huolissani tulevaisuudestani tuossa tilanteessa. Kuinka voit oikeasti rikkoa lapsuudesta asti kestäneen ystävyytesi tuollaisen "rakkauden" vuoksi? Mitä tuollainen käytös kertoo sinusta? Mitä jos ystäväsi toimisi noin lojaalisti sinua kohtaan?
Maailma on miehiä täynnä. Mielestäni nainen, joka "rakastuu" ystävänsä mieheen, osoittaa vain olevansa hyvin itsekäs ja ilmeisen kilpailuhenkinen ihminen. En usko että teidän suhteellanne on minkäänlaisia onnistumisen mahdollisuuksia. Ihan tilastollisestikin tarkasteltuna pettämisestä alkaneella suhteella on 5% mahdollisuus onnistua... Että onnea vain!
Kuinka voit tosissasi kuvitella ettei tuollaisella moraalilla varustettu mies saattaisi kyllästyä sinuunkin jonkin ajan kuluttua? Sitä saat mitä tilaat, tyttöparka.
Itsehän teet valintasi. Toivottavasti opit niistä vielä joskus. Kaikki eivät opi edes pahimmista virheistään ja toisille moraali ei kehity koskaan... Hyvin tuo nimittäin ei todellakaan tule päättymään. Voin pistää vaikka pääni pantiksi.
Elämä on valintoja. Tuo minkä olet tekemässä ja osittain jo tehnyt on äärimmäisen huono valinta.
Mietipä mitä sitten, kun huuma haihtuu. Se haihtuu aivan varmasti. Rakkautesi palaa entisensä luokse. Hänen kanssaan huuma on jo haihtunut, siksi hän on nyt sinun kanssasi...
samaa mieltä.Mullakin yksi "kaveri" joka yrittää flirttailla kaikkien kaveripiirin miesten kanssa.Minulla vaihtui ukko ja heti se soitteli ja pyys näytille,muuten ei pidä yhteyttä...hullu mikä hullu.
Kumma juttu, mulla kanssa on yks "ýstävä" tosin ei olla enää missään väleissä. Hän on tosi hyvän näkönen ja aina oikein sexikkäissä vaatteissa on itteään tuomassa tyrkylle. Olis sillä varaa vapaitakin katsoa, kun kroppakin on sellanen, että oon vaan kuvitellu, että joskus sais. Vapaat ei vaan kelpaa. Sillä on pari juttua ollu sen ystävien miesten kanssa, kun ne, kumma juttu, niin rakastuu aina häneen. Eikä hän ole tehny yhtään mitään. Kerran olin paikalla kun sen ystävän mies soitti sille ja voi sitä flirttiä. Siinä se toinen suhde sit paljastukin. Toisesta se kerto ite ja päivitteli miten piinaavaaka, ku oman ystävän mies on tunnustanu rakkauttaan hänelle. No mä sain sit miesystävän ja oltiin yhdessä baarissa porukalla. Kaikki meni ihan kivasti, mut sit kuulin myöhemmin samana iltana kotona, ku mun mies hämmästeli mulle mun "ystävän" käytöstä. Se oli kuulemma sillä aikaa kun olin käyny vessassa menny ja suudellu mun miestä niskaan eroottisesti. Mitäs tykkääte. Mä olin ihan pöyristyny. Eiks niska ole vielä sellanen eroottinen alua. Siis tosi ällöä. Et kuin tollasia paskoja riittää? Mihin raja pitäis vetää?
tää munkin kaveri oikeen vokottelee miehiä, räpyttelee silmiä ja yrittää olla niin sosiaalista ja mukavaa seuraa että. Huh huh, on kai miehet sit imarreltuja jos joku sievä nainen tulee avoimesti tyrkylle, että pillua olis tarjolla jos vaan kelpaa.Ei tartte ainakaan nähä vaivaa sen eteen.
Minusta tuntuu, että suurin osa testailee vähän ystävien kumppaneita, vai olenko ihan hakoteillä? Minúlla kävi sellanen juttu, kun harrastan sellaista verkostomarkkinointia, tai harrastin, kun ei siitä mitään tullut. No kuitenkin soitin minun mieheni hyvälle ystävälle ja tämän vaimolle, josko he olisivat vaimoineen kotona, niin voisin tulla esittelemään sinne asiaani. "Joo, kotona OLEMME" sanoi mies ja menin sinne sitten. He asuivat vielä aika kaukana kotoani n. 2 tunnin matkan päässä. Kun saavuin sinne,niin ei tämän miehen vaimo siellä paikalla ollutkaan, vaan oli jo päivää aikaisemmin matkustanut ystävineen Viroon ostoksille. Minulla oli mun kannettava tietokone mukan ja liitin sen nettiin näyttääkseni liiketoiminnasta kotisivut. No ei tämän herran kiinnostus tässä minun esittämässä busines ideassa ollut vaan heti tämä alkoi selailla erilaisilla porno sivuilla. Tiesin kaverin aika karskiksi ja yritin jotnkin suhtautua asiaan väliinpitämättömästi. Niin hyvin kuin tuollaisessa tilanteessa vain voi, lapselliseen tyyliin, että a-ha että tuollaistakin sitä sitten löytyy internetistä ja yritin jatkaa omaa juttuani. No siinä se sitten innostui kinuamaan jospa voisin näyttä tissini hänelle. "Ei se haittaa mitään jos vähän tissiä näyttää" tivasi tämä. Minä olen tosi huono tollasissa tilanteissa, enkä sanallisesti mitenkään hyvä kun joudun näin kummallisiin tilanteisiin. Minä sitten luulin keksiväni näppärän vastauksen ja sanoin sille, että se voi itse riisua housunsa jos huvittaa. No ei siitä ollu mitään apua, kun tämähän innostu siitä oikeasti kiskomaan niitä housujaan alas. Minä tietenkin hädissäni sanomaan, että "en kuule tosissani tarkoittanu". Rupesin sitä nopeasti pakkaamaan tarvikkeitani kasaan, kun alkoi koko tilanne sanalla sanotuna pelottamaan. No se rauhottui kun näki, että rupesin tekemään lähtöä ja alkoi sitten kaivaa sellaista likaista patjaa esille, että voisin nukkua siellä yötä, kun minulla oli toinen tapaaminen seuraavana päivänä lähellä tätä aluetta. Hän lupaili, että jättäisi minut ihan rauhaan, että saisin nukkua siellä lattialla ja näin välttää seuraavana päivänä ajamasta tätä pitkää matkaa uudestaan. En uskonut enää sanaakaan, mitä hän selitti, vaan päättäväisesti keräsin kamani ja lähdin kotiin nukkumaan. Hän oli mieheni yksi hyvistä ystävistä. Heti kun pääsin ulos talosta soitin miehelleni, vaikka tämä oli vannottanut, että en kertoisi mitään tapahtuneesta kumppanilleni. Jälkikäteen mietin, että testasiko tämä, että kuinka kestävä suhteemme on vai mistä moinen käyttäytyminen. Emme ole enää missään tekemisissä kyseisen "perheen" kanssa.
Miksi, miksi ihmeessä sitä teidän suhdetta piti salata puoli vuotta?
Onko syy siinä että olette epävarmoja rakastatteko toisianne? Ja jos ette rakastakaan niin ystäväsi jatkaa seurustelua miehen kanssa tietämättä tuosta teidän suhteestanne mitään. Kyllä siinä vaiheessa kun rakastutaan, ei tarvi katsella kahta naista, vaan sen ratjkaisun voi tehdä heti eikä miettiä puolta vuotta.
Miten tuollaista edes voi tapahtua, onko tämä nyt sitten jotain suhteiden uusavuttomuutta..
voi rakastaa sinua aidosti, kun pussailee halaa ja osoittaa rakkautta toiselle naiselle vaikka sitten leikillään. Ettei se nyt vaan hakisi uusia kokemuksia..
Ei kun se eteni vaan sillee salakavalasti ja nyt ollaan huomattu että me ollaan luodut toisillemme. Täs täytyy myöntää, että oli aluksi alkoholilla osuutta asiaan, mutta ei se tietenkään mikä selitys ole. Se kävi laittamassa mulle vähän tietokonetta ja sit yks juttu johti toiseen ja huomattiin, että on paljon yhteistä paljon enemmän kun mun ystävällä ja tällä miehellä. Sain kuulla, että mun ystävä ei ole mikään hellä ja herkkä kuten yleensä naiset, eli ymmärrän hyvin, et sit sitä hellyyttä haetaan muualta. Se ei tietty ole kaikki, mut kuten sanottu yks asia johti toiseen ja kolmanteen jne.
melko nuoria ? ... ovatko nämä ystäväsi ja hänen miehensä siis naimisissa ?
Ei ole naimisissa? Kuinka niin?
Katsos kun aikuiset ihmiset eivät käyttäydy noin.
Ystävä ei sekaannu ystävänsä puolisoon eikä järkevä mies petä puolisooan.
Mitä vielä haluat tietää?
Kestätkö kuulla totuuden vai hakkaatko päätäsi seinään niinkuin moni muu sinua ennen ja myös jälkeesi.
Elämä opettaa. Sinuakin jos niin haluat.
tuota allaolevaa viestiä . Kirjoitustyylistäsi vain päättelin , ettette vielä kovin iäkkäitä ainakaan ole ... en sanonut sitä negatiivisessa mielessä , ole huoleti :) , tai ainakaan sinä et ole . Et tainnut kyllä kertoa , onko ystäväsi naimisissa vai ei ... päättelin kuitenkin , että ei , koska sehän olisi paljon kimurantimpi juttu , jos niin olisi , eikä se ero kävisikään silloin ihan " tuost noin " , niinkuin olitte suunnitelleet . Olenko ihan hakoteillä ? ... sitä katsos joskus kuvittelee olevansa joku suurikin ihmistuntija , olematta sitä kuitenkaan :) .
Ei ole naimisissa, mikä on tietty hyvä, mutta kyllä meillä ikää on ollaan jo päälle 20 kumpikin. En halua ihan sanoa suoraan ikää, mutta 20 30 välissä.
sitäkin , miten ystäväsi voisi esim. reagoida siihen ? ... tietäähän ei periaatteessa etukäteen voi , mutta ystävinä olette varmaan joskus jutelleet , mitä tehdä vastaavanlaisessa tilanteessa . Mitä hän yleensä ajattelee uskottomuudesta jne . ?
Voi hellanlettas.... ei ole kuule ensimmäinen kerta, kun joku sanoo uudelle naisystävälle, että "vaimoni ei ymmärrä minua, en saa häneltä hellyyttä tarpeeksi, nyyh..."
Onko pakko uskoa kaikki, mitä joku sanoo?
olisit mun "ystävä" (ei toi kyllä mikään ystävän teko ole vaan vihamiehen) ja tulisit mulle kertoo tollasta, niin voit olla aivan varma etten koskaan antas anteeks.. Enkä todellakaan haluis enää ikinä nähä tai kuulla teistä kummastakaan mitään, en ikinä.
Tottakai se tuntuu susta että te ootte täydellinen pari. Niinhän se kaikista yleensä tuntuu suhteen alkumetreillä. Ja olen samaa mieltä kuin suurin osa täällä. Teidän suhteenne ei tule onnistumaan. Mikä alkaa petoksella, päättyy petokseen.
Elele vaan siellä pilvilinnoissa. Pudotus voi olla kova.
periaatteessa palveluksen "ystävällesi".Näin tulee ilmi,ettei se mies ainakaan ole oikea hänelle kun on kerta valmis salasuhteeseen.Etkä sinä ole oikea ystävä.
Se, mikä ystävääsi tulee surettamaan on se, että kuinka hän on voinut kohdata elämässään kaksi noin paskaa selkäänpuukottavaa ihmistä (pitäisikö sanoa eläintä). Hänelle tulee olemaan kova paikka alkaa taas luottamaan ihmisiin. Sääliksi käy. No, ainakin hänellä on mahdollisuus löytää aito rakkaus elämässään.
Alkuperäinen kirjoittaja on täysin moraaliton olento. Uskon että moni ihminen täällä toivoo tuolle petetylle voimia kestää tämä tilanne. Kohdata kaksi noin kusipäistä ihmistä, rakastaa ja luottaa heihin. Ei tuollaista toivoisi kenenkään kohdalle. Ei edes pahimman vihamiehensä!
Jos jätetään nyt ne moralisoinnit ja katumiset sikseen ja mietitään mikä tilanne on nyt. Olet rakastunut ystäväsi mieheen ja ilmeisesti ystäväsi mies sinuun. Haluatte lopettaa salailun ja alkaa elää yhdessä.
On varmasti oikea ratkaisu mieheltä jättää kumppani jota on pettänyt, mahdollisimman pian, mutta onko se viisasta tehdä niin että sinä olet mukana? Mietipä jos tilanne olisi toisin päin? Heillä on ainakin joskus ollut intiimi suhde ja ystäväsi mielestä edelleen, eikö hän olisi ansainnut sen että hänen poikaystäväsi jättäisi kahden kesken? Miltä sinusta tuntuisi jos sinun poikaystäväsi jättäisi sinut kolmannen osapuolen läsnäollessa ja samalla selviäisi että tämä kolmas osapuoli alkaa sitten samantien seurustella juuri entiseksi muuttuneen poikaystäväsi kanssa?
Ehkä olisi kaikkien kannalta parasta että ystäväsi poikaystävä jättäisi ystäväsi kahden kesken. Voisi kertoa suhteestanne jos haluaa ja sinä voit sitten sen jälkeen nähdä ystävääsi, joko niin että tämä mies on mukana tai ilman. Miehelle tilanne on tietysti "helpompi" niin ettei hänen tarvitse yksin olla todella ikävässä tilanteessa mutta jos haluatte ystävällesi edes jotain inhimillisyyttä tilanteessa niin olisi parempi ettet sinä olisi siinä tilanteessa mukana.
Sitten voi tietysti vielä miettiä että onko järkevää kertoa ystävälle ollenkaan että teillä on ollut jo suhde. Tosin selviäähän se ystävällesi varmasti joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin että teillä on ainakin heidän suhteensa jälkeen suhde muttei välttämättä että jo heidän seurustelunsa aikana. Molemmissa tapauksissa on kyllä hyvin todennäköistä että menetät ystäväsi, mutta jos koet että haluat silti jatkaa tämän rakkautesi kanssa niin eihän sinulla ole vaihtoehtoja.
Sitten voisi vielä miettiä sitä että aina on sekin mahdollisuus olemassa ettei teidänkään suhteenne kestä ikuisesti. Ja nyt kannattaa miettiä sitä että jos olette tiivis kaveriporukka niin miten muut porukassanne suhtautuu suhteeseesi porukkanne poikaystävään. Kuten huomasit tässä ketjussakin, ymmärrystä ei aina riitä. Eli oletko menettämässä samalla muitakin ystäviä? Eihän sillekään sitten voi mitään jos haluat todella suhteeseen tämän miehen kanssa, mutta tämäkin riski siis on olemassa. Tosiystävät säilyvät. Paitsi tietysti tämä ystävä jonka poikaystävään olet rakastunut.
Onnea jatkoon! Elämä ei aina ole helppoa.. joskus on vaan tehtävä ikäviä ratkaisuja. Itse uskon että rehellisyys maan perii joten salailua ei ainakaan kannata enää jatkaa.
Nyt tuli mun työnarkoottinen mies kotiin, joten pitää lopettaa. Kuullaan huomenna. Hyvää yötä kaikille!
sinullekin ! ...
parisuhteessa ?
Huomenta. Ei se ole oikeesti mun mies, ku se on mun serkku, mut punkkaa täällä nyt jonkin aikaa, kunnes saa oman asunnon. On kans karannu kotoa... Sanon sitä leikilläni mun mieheks tän takia ku se on täällä ihan ku ois mun mies ja sillekin välillä ilveilen, että jospa tulis vähän vauhtia siihen asunnon hakuun. On ollu täällä jo 3 viikkoa. Onneks se on kuitenkin miltein kokoajan poissa kun tekee töitä ja tottakai välillä majailee kavereilla.
Tiesitkö, että sukulaisten kanssa ei saa olla. Se on laissa kielletty. Sitäpaitsi tulee viallisia lapsia!
No huh huh. Ei kukaan oo tainnu sanoo olevansa sukulaisensa kanssa...
Minkä taakseen jättää sen edestään löytää, saat ton saman paskan omille kasvoilles minkä nyt viet ystävän kasvoille...sinun aikakin tulee
TOTTA! MIES PALAA EXÄN LUO JA KUKA JÄÄKÄÄN YKSIN? HUH,HUH NAISET ON HÖLMÖJÄ, MIEHIÄ MAAILMA TÄYNNÄ, MUNA MENEE HYVÄN YSTÄVÄN EDELLE..HÖLMÖJÄ!
Ei ihminen voi mitään rakastumiselle. Tärkeintä elämässä on rakkaus. Harmillista vaan, jos rakkauden kohde on ystävän mies.
Minulla se oli mieheni paras kaveri.. (lopetin suhteen ja erosin miehestäni, koska en kestänyt elää omatuntoni kanssa)
Voit olla varma, että ystäväsi saa "kohtauksen".
Kun kaverini sai tietää, että hänen miehellään ja kaverillaan on suhde, niin kyllä siinä oli helvetti valloillaan, eikä hän IKINÄ hyväksynyt sitä. Kaverini otti eron TODELLA rankasti!
Eipä silläkään tarinalla ollut onnellista loppua, koska pettäjien suhde kesti vain muutaman kuukauden..
Miten yleensä ihmiset suhtautuu jos alkaa olla ystävänsä exän kanssa. Mulla oli yksi tuttu mies, joka meni just yhteen oman parhaan ystävänsä exän kanssa. Jossain niillä vaiheilla käsittääkseni, kun ei vielä ollu juttu ihan selvillä exällä ja sen parhaalla ystävällä missä suhteessa mennään. No kun paras ystävä tuli väliin niin siinä se sit selvis. Ne meni kimppaan. Ne kuitenkin selvis tilanteessa ja ystävykset on yhä ystävyksiä vaikka sama nainen on jaettu. Siinä ei ole naisen annettu sotkea ystävyyttä. Tää pariskunta oli yhdessä 5 vuotta ja vuosi sitten erosivat, kun ei ollu enää mitään yhteistä. Sivusta seuranut ja tilannetta hämmästelly. Taitaa olla melko yleistä moinen? Miten te suhtaudutte tollaseen exien kyttäämiseen. Eiks siitä tuu sellanen olo, että peliä on täytyny olla jo ennen, vai?
No mun kaveripiirissä johon kuuluu sekä miehiä ja naisia exät on exiä ja jos jotain kiinnostaa jonkun exä niin antaa palaa vaan! Mitä väliä sillä on, vaikka peliä olisi ollut ennen eroamista? Exä on joka tapauksessa exä eikä useimpia kiinnosta jälkikäteen kuulla exän sekoiluista suhteen aikana. Tai jos kiinnostaa, niin sittenhän tietää ettei todellakaan ollut se oikea sillä kertaa kierroksessa. :=)
Joo, emme siis iske toistemme seurustelukumppaneita, mutta jos jossain vaiheessa vaikka muutama kuukausi eron jälkeen joku kaveri kertoisi tapailevansa exääni niin en minä siitä suuttuisi. Päinvastoin, jos toimeen tulevat niin tyytyväinen olisin.
mitenkään pelastamaan tilannetta, on toi niin paha juttu. taidat olla ihan loistoystävä. jos multa kysytään niin molempia pitäisi vetää kuuden metrin vauhdilla suoraan hanuriin. ihan maapallon ihmismääränkin perusteella on ihan hauska kysyä, kun maailmassa alkaa olemaan 6 miljardia ihmistä ja puolet niistä on äijiä, ni miten helvetissä joku voi viedä ystävänsä miehen? tuollaista toimintaa ei vaan tapahdu syyttä, eikä varsinkaan vahingossa...tosin paskajengi toimii juuri noin, ei mieti hetkeäkään pidemmälle.
Totuus esiin.
Salailu ja valehtelu rapauttaa kaiken.
Ihmis-suhde joka on valheella alkanut ei ansaitse
hyvää lopputulosta.
sinuna en kertois sun kaverille mitää, vaan tekisin just sillee et se mies muuttaa yksin ja tapaatte. tollasest voi jäädä elinikäset traumat. jos ittelleni tapahtuis tollee, ni en ikinä toipuis. mut kerro sit miten kävi jookos.
Tekstiviestit on käyny tiuhaan ja juteltu puhelimessa ja tultiin nyt siihen tulokseen, että ei kerrota, vaan toimitaan niin, että hän muuttaa pois sieltä nyt viikonlpun aikana. Meinaa tänään illalla puhua asian halki yksin teitenkin nyt sitten. Se muuttaa ensin veljensä luo ja hakee sit jonkun asunnon. Arvaa vaan onko helpottunut olo. Ei ole tullu kunnolla nukuttua ja kävin oksentamassa yöllä kun jännitin sitä kertomista. Nyt ei tarvi kertoa mitään ja saan pitää ystäväni. Asioilla on tapana järjestyä, joten eiköhän tämäkin tästä.
Voi luoja. Eli ystävä ei koskaan saa tietää mitään? Aiot olla kuin mitään ei koskaan olisi tapahtunutkaan, vaikka juuri sinä olet toimillasi aiheuttanut hänelle särkyneen sydämen? Mitä jos hän tulee itkemään sinulle suruaan, kaivaten tosi ystävän lohduttavaa olkapäätä? Sinä sitten näyttelet ystävää? Voi luoja mitä kaksinaamaisuutta! Toivottavasti et ole minun tuttavapiirissäni!!
Voi kauheeta, ties vaikka ois just se sun ystävä. Odottele vaan tätä iltaa, että josko saat ilouutiset mieheltäs. Sit tiedät...
Vai ei "ystäväsi" saa koskaan tietää. Sä olet yksi petturi etkä mikään ystävä. Arvaa mitä tapahtuu, kun joku joskus myöhemmin kertoo tälle "ystävällesi", että sinä seurustelit hänen miehensä kanssa ja se oli eron syy... luuletko, että sun "ystävyys" tämän "ystäväsi" kanssa voi pysyä nyt ennallaan? Oletko niin pinnallinen ja outo ihminen? Minä en huolisi ystäväksi sinua.
Jos luit koko jutun, niin huomasit varmaan et, tilanne on kääntyny iha päälaelleen. Me ollaan varmasti tässä vähiten pettureita. Sitäpaitsi, eiköhän mun ystävä tehny omat valinna jo viime kesänä, eli mun teko, ei nyt voi sanoa et on oikein, mut varmasti paljon ymmärrettävämpi.
Täytyy sanoa, että tuntuu omat ongelmat tosi pieniltä sun ongelmien rinnalla. Minusta ois kans paras, jos tää sun mies eroasi ensin ja hankkis oman asunnon ja alkaisitte sit tapamaan puhtaalta pöydältä. Näin ei tarvis satuttaa sun ystävää. Eteenki, jos kukaan ei ole tietoinen teidän suhteesta, eli ootte pystyny pitämään sen tähänkin asti salassa.
Tonne ylös jo vastasinkin, että meinataan nyt toimia niin, että ne muuttaa ensin erikseen ja katsotaan sitten. Tuntuu huomattavasti paremmalta, kun olen ollu ihan poissa tolaltani siitä pelosta, et nyt se pitäis kertoa. Ei hyvät veljet. Kyllä sitä voi luulla kykenevänsä, mut sit ku se tulee todelliseksi, niin ei sitä voi sanoin kuvailla, kuinka järkyttävää se on.
Tuli väärään paikkaan koko juttu, ku oli auki tää palsta ja ku lopetin puhelun niin kirjotin heti sen tänne ku tää on ku jostain painajaisesta ... mutta tässä pamaus kopioin sen ylhäältä.
Voittekste tajuta!!! Ne on nyt käyny kiivaan keskustelun ja mä lopetin just hätäsen puhelun tän miehen kanssa ja se on tulossa tänne nyt selvittää, et mitä meidän kannattaa tehdä. Mä elän keskellä saippuaoopperaa. Me kun murehdittiin miten tässä toimia ja nyt jos oikeen ymmärsin täst hätäsestä puhelusta, niin mun ystävällä onkin myös ollu suhde toiseen mieheen jo pidemmän aikaa, mikä selvis Nyt ja eikä siinä sit kaikki vaan mun ystävä oottaakin nyt muksua sille toiselle. En mä käsitä mitään, kun ei sen pitäny edes saada muksuja ja siis tää on ihan tolkutonta. Ei voi olla totta. Mun pitää vielä selvittää ku mies tulee tänne,että oonko ymmärtäny ihan oikein. Se vaan jotenki semmosella hermostuneella äänellä puhu ja enkä saanu kunnolla selvää ees mitä se sano. Voi hitto vie!
Kerrot sitte heti meille muillekin miten siellä meni? Mä elän ihan mukana tässä jo!
Tässä välitiedoitus, mutta nyt en pysty sit enempää tänään kirjottaa, kun on paljon pohtimista. Hän kävi tässä ja lähti hakee nyt jotain kirkasta pulloa kaverilta, kun kuulemma on sen verran raju juttu, että tarvii jotain et sais vähän rentouduttua, tiedä sit onko järkevä vaihtoehto, mut sinne se nyt läks sitä pulloa hakemaan. Sen verran sain selville, että kun täällä mulle sanottiin, että saadaan kyllä takasin se mitä ollaan tehty, niin nyt on kyllä asia ihan toisin päin.
Tässä voi olla miehen työpaikkakin kyseessä. Kaikki alko viime kesästä, muistan hämärästi, että oli juttua mun ystävän kanssa ja ihmettelin, ku se oli niin erityisen onnensa kukkuloilla viime kesänä ja rupes laittaa itteään ihan erilailla, käymää kuntoilemassa ja osteli kaikkea mun mielestä kallista, mut en ajatellu sen tarkemmin. Kyselin, et mitäs hänelle on tapahtunu, mut ei se koskaan paljastanu mistä on kyse ja aattelin, et se on vaan saanu sellasen puuskan, ku voi joskus saada, et erityisesti huolehtii ittestä.
No Kikki olikin sit tätä juttua. Alkunsa kaikki sai siitä, että miehen firma piti "kesäjuhlat" viime kesänä, johon oli kutusuttu työntekijät kumppanineen. Enemmän tai vähemmän porukat oli sammuneet tai väsähtäneet, niin mun ystävä ja miehen POMO oli löytäneet toisensa sinä yönä. Heidän salarakas suhde on jatkunu siitä ja nyt sit se pamaus päälle, että on totta et hän oottaa muksua tän POMOLLE. Se pomo on Naimisissa ja on jotain hienoa sukua ja nyt on sit kyse, et miten olla työssä sit alasena tällasessa tilanteessa. Juteltavaa riittää ja puhelin soi jo kuumana ku oli tässä, joten saa nähdä miten tässä kaikki vielä järjestyy. Onneks oon löytäny itelle sopivan tavan selvittää ajatuksia, et kirjottaa niitä ylös. En voi kirjottaa ku mies tulee tänne, mut huomenna kerron sit kuin tää saippis jatkuu... Totuus on tarua ihmeellisempää pitää paikkansa.
Onko teillä joskus sellanen vahva tunne, että kaikki asiat ei ole nyt kohdallaan. Mulla on just nyt sellanen tunne. Oon yrittäny saada yhteytta miehee, mut se ei vastaa ja mulla on ihan hirvee tunne, et on sattunu jotain. Vaihtoehtoja vilisee mielessä. Enkä tie kenelle soittais. Voi H..tii, tää on elävä painajainen.
sen tosiseikan , että ystäväsi tiesi ( naisilla on se ihmeellinen kuudes aisti ) miehensä ja sinun suhteestasi jollain tavalla ja tämä on hänen kostonsa ? .... se ei tee silti kenenkään teidän tekojanne oikeutetummaksi ... ymmärrätkö ? Teillä ei yksinkertaisesti ole nyt kellään varaa syyttää toisianne .
No , pitääpä sanoa , että kaipa sitä on pahempaakin tapahtunut :) ... pääasia , että olette vielä kaikki hengissä ( no joo , ehkä vähän huono vitsi ).
Voi paskan paska. Ei se mitään pulloa menny hakee, vaan se lähti ríehumaan sinne sen pomon luo. Kuin mää voisin aavistaa, et jotain nyt mättää, mut en mitään tällasta kohtausta odottanu. Aattelin, et se on ajanu kolarin tai jotain. Selvis mulle missä mies kuppaa, ku tuli nyt se tilanne, et mun ystävä soitti mulle ja itki ihan hysteerisenä puhelimessa, että se on sotkenu koko elämänsä. Tarvis nyt sit niinko ystävän tukea, et jos mä voisin mennä sinne. Miehen pomo oli soittanu sille, että nyt se mies riehuu siellä ja niillä on nyt taas siellä sit kriisi, kun se vaimo on tietty kotonna ja muksut kans ja mun ystävä parku ihan hysteerisenä, ettei tie mitä nyt tekis. Eikä se tiedä meistä vielä mitään ja nyt se toivois, et mä menisin sinne sen tueksi. Mä sanoin soittavani kohta takasin ja oon yrittäny kuumeisesti saada kiinni tätä riehuja sankaria, mut se ei vastaa puhelimeen, enkä tieä mihin suuntaan tässä nyt pitäis lähteä. Apua. Tää on ihan liian paljon, ku oon jo ollu ihan pissa sukassa ku oon pelänny, et miten kaikki selviää, mut et nyt on tilanne mennyt jotenki ihan sekasin. En mä sinnekkään nyt haluais mennä, ku en tie yhtään mitä tapahtuu tai en tidä. Ei tää oo todellista. Mä odotan et mä herään jostain painajaisesta mut en mä vaan herää...
Miksi se mies niin raivona on? Sehän rakastaa sua ja haluaa olla sun kanssa. Luulis että olis helpottunut ettei muija jää pahemmin perään huutelee. Tää nyt oli vähän kärjistetty, mut miksi noin hirvee raivari? Ymmärtäisin jos miehellä ei olis sua eikä ketään muutakaan, mutta kun te saatte nyt sen rauhan teidän suhteelle. Onko tää mies vielä noin mustasukkainen ystävästäsi? Sehän tarkoittaa sitä että rakastaa tätä vielä.
Huomenta kaikki ja hyvää PITKÄPERJANTAITA! No ei se siitä suhteesta sinne mennykkään möykkäämään, kuten ymmärsin, ystäväni soperruksesta aluksi. Se oli mennyt sinne sen takia, että se oli taannu jonkun suuren lainan, kuten moni muukin siinä yhtiössä, jotta ne sais hankittua jonkin uuden koneen tai jotain sinnepäin kuitenkin, että yhtiö säilyis ja menis eteenpäin ja porukat sais pitää työpaikkojaan. Oli joku yhteinen päätös. Sit siin on joku mahdollisuus johonkin, et voi omistaa sit osan siitä yrityksestä. Mä en ymmärrä tällasia asioita oon ihan toivoton, mut jotain tämmöstä. Se oli sitä menny raivoomaan, että ku oisivat ollu "rehellisiä" (pata kattilaa soimaa), ni asiat ois selvinny, et hän ei olis lähteny tällasiin projekteihin mukaan ollenkaan vaan jatkanu elämää ihan toisaalla. Eli hänelle sopi ihan hyvin tää kuvio muuten, mut nyt hän onkin sit jotenkin taloudellisesti sidoksissa koko tilanteessa. En oikein tajua mistä vois olla kyse, mut ehkä täällä on henkilöitä jotka ymmärtää et mitä yritän selostaa. Mun ystävä ei vieläkään tiedä meistä, eikä meinata tästä huolimattakaan kertoa. Ei se nyt kuitenkaan ketään hyödytä. Tietty mun ystävän taakka vois helpottua, ku tietäis, ettei yksin ollu ja tehny kurjia valintoja, mutta näin nyt kuitenkin. Miestä ei se haittaa, et on sillä se suhde ollu, ku on ihan rakastunut minuun ja haluaa tosissaan sen perheen mun kanssa. Tosiaan, kuten sanoit helpottaa hänen kannalta tilannetta, ku ystäväni ei jää, voi, pidä jäädä ruikuttamaan perään, kun on ite Huom, ennen ku meidän juttu alko, valinnu, et haluaa olla jonkun muun kanssa. Kuullaan taas meen laittaa aamupalaa ja meen herättää kahvin kanssa tän ressukan.
sori, mut ei mennyt ihan läpi tuo selostus... Olen lukenut koko viestiketjun ja alkaa jo vähän tulee skeptinen olo koko jutusta. Jos siinä oli rahasta kyse, niin miksi sit juuri eilen kiimpaantu siitä? Juuri eilen kun sai tietää että ystäväsi on pettänyt tätä miestään sen pomon kanssa? En ymmärrä, tai sitten sinä suljet silmäsi tosiasioilta. Jos tämä kaikki mitä olet kirjoittanut pitää paikkaansa, niin tuo eilinen raivari oli pelkkää mustasukkaisuutta. Jos pelkästä rahasta olisi kyse, niin tuskin tämä mies olisi pomonsa vaimon ja lasten edessä reuhonnut siitä että pomo oli pannu hänen tyttöystävänsä paksuksi... Tai mistä sen tietää vaikka se ystäväsi odottaisi lasta tälle miehelle, eikä pomolle?? Tai voisko sittenkin olla niin, ettei tämä mies pysty saamaan lapsia? Mitäs sitten teet perhesuunnitelminesi?
Raha on tänäpäivänä kyllä aika iso motiivi vaikka mihin. Jos on kyse isoista summista ja miten sitten onkin kiinni koko tilanteessa, niin ite ainakin tajuan hyvin et on menny vähän raivoamaan. Toisaalta on voinu tulla muutenkin katumapäälle koko juttussa, mut nyt ku selvis myös muita juttuja niin asia on saattanu hyvin revetä käsistä, eikä aina tee tarkkaan harkittuja tekoja. Nim. tuttavalla oli samantyyppinen tilanne, että on satsannu oman talonsa takeeksi, että yritys sais ison lainan ja mun tuttava katu monta kertaa jälkikäteen. Asia päätty kuitenkin ihan hyvin, mut kyllä ne tunteet vaihteli puoleen ja toiseen. Eteenkin jos on tehnyt satsauksia niin, ettei niitä voi muuttaa. Kyl määkin olisin varmaan käyny "ampumassa" tollasen. Täällä kun ei pärjää ilman rahaa, kun sitä tarvitaan joka käänteessä. Jos on menny esim oman talonsa antaa lainojen takeeksi, niin sit ei voi paljon muita valintoja sit vähään aikaan tehdäkkään. Että sillälailla. Sit oiski oma omaisuus jossain tommosessa paskapäässä kiinni. Kyllä oikeesti muuten kans vi..ttais. Eikä ihan vähän. Raha se valitettavasti on se joka puhuu tänä päivänä ja saa tekemään uskomattomia asioita. Vai onko joku ihan oikeesti toista mieltä. Oletteko lukenee yhtään lehtiä tai kattonee uutisia. Täytyy sanoa, että on kyllä todella sulkenu silmänsä, jos ei ole huomannu, mikä voima tätä maailmaa vie eteenpäin. Ei voi muutakun toivotta onnea tässä tapauksessa ja toivoa, että kukin saa oman toivomansa elämän tahollaan ja että sinä ja uusi miehesi pääsette eroon koko sotukusta, mistä velvotteista sitten onkaan kysymys ja saatte jatkaa tai perustaa oman elmäänne niinkuin haluatte.
Et sitte lukenu koko viestiketjua....
Kukas se Pöljän parhaiten tunnistaa, kuin toinen ???
No en mää nyt niin sinisilmäinen ole, ettenkö mietteis asioita. Kyllä täällä on puhuttu eri vaihtoehdoista ja oon yrittäny tivata kuinka asia oikeesti on kun onhan se vähän kumma, et just eilen tuli hätä lähteä selvittä "raha-asioita". Kelaan tietenkin asioita ja erillaiset palat loksahtelee paikalleen, mutta ei ihan kaikki löydä paikkaansa. No tässä on itselle hiipiny kaikenmaailman ajatuksia mieleen, jopa et se on tienny, et mun ystävällä ja sen pomolla on suhde, mut se ajatus on karissu pois, ku oishan se sit jo aikasemmin ragoinu ja eikä tottavie ois itteään sitonu siihen firmaan. No nyt on meidänkin "perheessä" ensimmäinen ryppy rakkaudessa, kun lähetin sen veljensä luokse, ku tarvin nyt hengitystillaa ja aikaa miettiä mitä täs nyt oikein on tapahtunu, ku kaikki hajoaa jotenkin ihan pieniin palasiin. Kyllä mä uskon, että se mua rakastaa, mutta se eilinen episodi oli kyllä kummallinen.... On sellanen olo, että tähän nyt liittyis jotain muutakin, mitä mulle ei oo nyt ihan kerrottu, mut mitä se vois olla? Niin sotkuselta tää tuntuu, et alan tulla varmaan vainoharhaiseks.
olet eniten sekaisin sen takia , mitä " neuvoja " täällä sinulle annetaan ... sinun pitää tehdä niin kuin sinusta itsestä tuntuu hyvältä ja oikealta . Muut eivät voi sanella tekemisiäsi . Tiedän , ettei sinusta tunnu nyt hyvältä ...
heh, jos sua rakastaa niin tuskin se on hermostunut, kaikkihan kääntyi 5teidän eduks, onnea teille *hah
Olet ihan pöpi, jos luulet häneltä ymmärrystä saavasi. Mieti nyt vähän. Ja mieti, mitä itse tekisit vastaavassa tilanteessa, et varmaan olisi kovin ymmärtäväinen.
Miten tää tarina vois jatkuu?
Nauroin ihan katketakseni. Tää on paras ketju.
Tässä on 2 vaihtoehtoa:
1) Tämä tarina on täyttä palturia. On niin saippuaoopperamainen juoni.
TAI
2) Kirjoittava nainen on tosiaan pulassa. Mieshän on sekopää asioidensa sotkija ja sotkee myös kirjoittajan elämän. Taitaa mies olla myös alkoholisti, kun löytyi jossain vaiheessa hyvää syy lähteä hakemaan "kirkasta". Jos tarina on totta, niin tähän kävisi silloin hyvin mietelause, että "sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää".
niin, että mikäs tilanne tällä hetkellä siellä on?
Mää tarvitsisin teiltä vähän apua, kuinka tää tarina vois jatkua! Meinaan kirjoittaa tämän ja nyt vois vaikuttaa siihen, kuin tarina päättyy. Kun keksin lisää nii laitan tänne, mut nyt oon tehny puutarha töitä niin hulluna, etten oo ehtiny keksiä juonenkäänteitä. Voisko käydä niin, että mies oiskin vielä rakastunu tähän entiseen tai selveis, että sillän onkin kolmas salarakas. En siis oliskaan ainut hänen elämässään, kuten olin kuvitellut... Tietysti, joku sukulaisuus skandaali vois olla aivan järkyttävää... Nyt halutaan yleisön mielipiteitä, miten juoni jatkuu.
OLET SIIS VEDÄTTÄNYT JENGIÄ KOKO AJAN ? VITUN PELLE !
Pelle mikä pelle.
Vain todellinen iljetys voi olla niin huomionkipeä, että kuvittelee kriisejä ja ongelmia ja kysyy niistä jollain palstalla. Alhainen on taso.
Siis kumpi on nyt parempi, olen kirjoittanut juonta, erääseen tekstiini täällä, jotta saisin todentuntuisia ragtioita, vai että oisin pettänyt ystävääni rakastumalla tämän mieheen Oikeasti. Luulis olevan helpottunu, kun käsittää, että onkin kyse tulevasta kirjasta, eikä niin, että nyt ois muutama todella särkynyt sydän. Mutta meitä on niin moneksi, että ehkä sinusta tämä särkynyt sydän vaihtoehto olisi ollut parempi, kuin tämä juonen selvittely täällä. Mitä sinusta voi sanoa? Päättele itse!
seuraavasta Reginasta ?
Ei saa Reginasta. Tarinaan tulee jatkoa syksyksi ja on kirjoitettu kokonaisuudessaan kasaan ja kaikki jotka haluaa kuulla miten se päättyy saa laittaa sähköpostiosoitteen, niin laitan syksyllä valmiin draama jännnärin tulemaan. Kiitos kaikille kommenteista!
Siis kun oikeasti tosielämässä tätä tapahtuu. Ja jos oikeasti vedätit porukkaa täällä pelkän kirjan takia niin aika surkea kirjailija silloin olet, jos et itse pysty fiktioimaan sisältöä siihen vessalukemiseen. Toivottavasti tulet kokemaan tarinasi "ystävän" kohtalon nyky elämässä, niin voisit sitten vaikka kirjoittaa omaelämänkerran ja toivoo, että edes äitis kiinnostuis.
Mun äiti kuoli 50 v 6 vuotta sitten, joten eipä kai hän kiinnostu mistään, vai mitsäs luulet. Muuten hyvä idea. Sitäpaitsi uskon että mulla on 1000 kertaa enemmän kokemusta tosielämästä, kuin sinulla tulee konsanaan olemaan ja sen vuoksi mulla on myös varaa kirjoittaa siitä sekä testata ideoita.
Lapsellinen ainakin olet ja jos sulla oikein on tuhat kertaa enemmän kokemusta niin miksi et sitten kirjoita siltä pohjalta, vaan tulet tänne valehtelemaan ihmisille... Pentu sä vielä olet, joten kasva aikuiseksi! "tuhat kertaa enemmän.." heh voi hellanlettas sentään...
...tarinasi todenkaltaisuutta ei todellakaan ollut huono, menihän se läpi, joten ei se tarina voi ihan p***a olla...
Mutta varoituksen sana: tyyli, jolla tekstisi kirjoitat on järkkyä luettavaa, eli jos tosiaan aiot novellin kirjoittaa, niin käy jollain kurssilla ensin. Lukeminen on tuskaa!
Joo, vois mennäkkin, kun huomasin että oli tosi mukaansa tempaavaa miettiä, että miten saada sellanen jännitys draama ja aihe joka pelottaa useita. Elin itse ne kaikki tunteet lävitse, mitä tuollaisessa tilanteessa voi tulla. Se on oikeesti shokeeraava. Mitä jos itselle käy näin. Tämä äidin kuolema, johon vastasitkin on täysin totta.
En jaksanu lukea kaikkia viestejä, mutta älä huoli sillä ei pikku suhteet sinne tänne haitta. Mullakin on suhde mun ystävän vaimoon ja mulla on oma vaimo, joten tällä tavalla saadaan vähän vaihtelua elämään... Niin ja tiedän, että mun ystävällä on suhde yhteen virolaiseen blondiin, joten ei se puutetta mun takia kärsi. Semmosta se elämä vaan on.
Kannattais muuten lukea kaikki viestit...
että alkuperäinen viesti oli provo, koska kirjoittaja halus matskua johonkin sepustukseensa...
Aika reilua, kun tunnustaa kuitenkin asian, kun täällä on paljon provoilijoita, jotka viimiseen asti jaksaa vetää jotain ihan älytöntä juttua. Ne pistää tosiaan vihaks. Eiks voi sit jo lopuks tunnustaa, että halus jutun aihetta. Mä nostan hattua, että löytyy myös tällainen tapaus provoilijoiden joukossa!