Ensipääsiäinen ilman enkeliämme

Nimetön

Lapsemme...rakas kuopuksemme kuoli viime elokuussa.Tyttäremme vei raju aikuisten AML-leukemia vain 2v 7 kk ikäisenä.
Tyhjältä tuntuu syli ja sydän.Eikä vaan äidillä vaan isillä,ja kolmella isolla sisaruksella.
Elämäni kauhein asia on tapahtunut.Olen haudannut palan sydäntäni ja itseäni lapseni matkassa...
En selviäisi järjissäni ilman uskoa iankaikkiseen elämään.

Siksi pääsiäisen sanoma lohduttaa:
Kohtaamme vielä kerran-emmekä tarvitse enää erota milloinkaan.
Tässä toivossa elämää on jatkettava pieni askel eteenpäin...kaivaten,kyynelin.
Siunaten sinua

22

2387

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • äiti minäkin......

      otan osaa.....voimia sinulle elämään ja perheellesi myös.........Hyvää pääsiäistä kaikesta huolimatta!:)
      lämpimin ajatuksin....yksi äiti Kainuusta....

    • Kahden lapsen äiti

      Sydämestäni otan osaa suuren menetyksenne johdosta!Olette mukana iltarukouksessani!
      Voimia ja johdatusta elämänne varrelle!

    • Aquaria

      En voi edes kuvitella mitä mahdat tällä hetkellä tuntea, mutta näen jotain kaunista uskossasi. Pidä kiinni siitä mitä sinulla on, moni olisi asemassasi katkeroitunut ja kieltänyt Jumalan olemassaolon. Ja varmasti myös tiedät, että Jumala tahtoo ottaa osaa myös suruusi, antoihan Hän kaikkein kalleimpansa antaessaan Poikansa. Siunattua pääsiäistä koko perheellenne ja voimia arkeenne.

    • sejase

      Koin 6 vuotta ison 23 v ainoan poikani (tytär on) kuoleman, josta en ikinä toivu....usko auttoi siloin - menin Valamoon Pääsiäiseksi ja siitä päivä kerrallaan. Sylini on siltä osin tyhjä ja siksi jää!

      • Nimetön

        Osanottoni poikasi vuoksi!
        Lapsemme ovat niin rakkaita-olivatpa he pieniä tai suuria...
        Olet joutunut saman kovan kohtalon eteen.
        Lohdullista kuulla,että olet saanut apua ja lohtua Taivaan Isältä.
        Meillä on sentään toivo-mitä ei kukaan voi riistää.
        He,jotka eivät usko-saavat pitää uskonsa-mutta minulle on suuri lohtu siinä että tyttäreni on nyt tuskistaan vapaa-terve leukemiastaan ja saan kerran hänet syliini!

        Rakkaus pitää meidät hengissä.Usko antaa voimaa ja toivoa kurottautua huomiseen.
        Sinulle toivon ja pyydän jaksamista ja voimaa...
        Jumalan pyhää ja hoitavaa läsnäoloa elämääsi!
        Emme tarvitse katkeroitua,vaan antaa itsemme ja katkeran surumme Hänelle.Hän pitää meistä huolen...
        Hän luo kivun kautta uutta.Kaunista.
        Meillä on vielä elämää ja annettavaa.Voimme lohduttaa toisia lapsensa menettäneitä.

        Itse kirjoitan äidin surupäiväkirjaa tytöstäni ja olen järjestämässa omalle paikkakunnalle lapsensa menettäneiden muistokonserttia.
        Siinä saa voimaa elämään-voi auttaa muita surussa ja voi murtaa kuoleman tabua-me olemme lapsen kuolemankin jälkeen tavallisia ihmisiä,äitejä-jotka odotamme että meidät uskalletaan kohdata.
        Vaikka lapsemme onkin kuollut,kaipaamme sitä että häntä ei unohdeta.Se ei haittaa,jos joku saa kyyneleeni vuotamaan kysyessäni tytöstäni ja ikävästä...se on vain hyväksi.Kyyneleet,itku hoitavat.Pahimmalta tuntuu väistäminen,kun ei voida kohdata.Ei tarvita kuin katse-käden puristus tai halaus.Ei tarvita suuria sanoja.

        Sinulle siunattua kevätta ja sydämen ja kätten voimaa


      • sejase
        Nimetön kirjoitti:

        Osanottoni poikasi vuoksi!
        Lapsemme ovat niin rakkaita-olivatpa he pieniä tai suuria...
        Olet joutunut saman kovan kohtalon eteen.
        Lohdullista kuulla,että olet saanut apua ja lohtua Taivaan Isältä.
        Meillä on sentään toivo-mitä ei kukaan voi riistää.
        He,jotka eivät usko-saavat pitää uskonsa-mutta minulle on suuri lohtu siinä että tyttäreni on nyt tuskistaan vapaa-terve leukemiastaan ja saan kerran hänet syliini!

        Rakkaus pitää meidät hengissä.Usko antaa voimaa ja toivoa kurottautua huomiseen.
        Sinulle toivon ja pyydän jaksamista ja voimaa...
        Jumalan pyhää ja hoitavaa läsnäoloa elämääsi!
        Emme tarvitse katkeroitua,vaan antaa itsemme ja katkeran surumme Hänelle.Hän pitää meistä huolen...
        Hän luo kivun kautta uutta.Kaunista.
        Meillä on vielä elämää ja annettavaa.Voimme lohduttaa toisia lapsensa menettäneitä.

        Itse kirjoitan äidin surupäiväkirjaa tytöstäni ja olen järjestämässa omalle paikkakunnalle lapsensa menettäneiden muistokonserttia.
        Siinä saa voimaa elämään-voi auttaa muita surussa ja voi murtaa kuoleman tabua-me olemme lapsen kuolemankin jälkeen tavallisia ihmisiä,äitejä-jotka odotamme että meidät uskalletaan kohdata.
        Vaikka lapsemme onkin kuollut,kaipaamme sitä että häntä ei unohdeta.Se ei haittaa,jos joku saa kyyneleeni vuotamaan kysyessäni tytöstäni ja ikävästä...se on vain hyväksi.Kyyneleet,itku hoitavat.Pahimmalta tuntuu väistäminen,kun ei voida kohdata.Ei tarvita kuin katse-käden puristus tai halaus.Ei tarvita suuria sanoja.

        Sinulle siunattua kevätta ja sydämen ja kätten voimaa

        ajattelemme samoin ja toivon sitä suurempaa jaksamista Sinulle ja teillekin...usko on auttanut!


    • mies 37

      Sait mut itkemään. Olen pahoillani vuoksenne, voin vain kuvitella miten hirvittävää on lapsensa menettää. Syvä ja lämmin osaanottoni.

    • uskova nainen

      Jumalan lohdutusta ja rakkautta teidän perheelle.
      Sinulla on onneksi jälleennäkemisen toivo ja se kantaa varmasti tämän lyhyen ajan, kun saamme odottaa Jeesusta takaisintulevaksi. Saamme nähdä pian poisnukkuneet rakkaamme ja sitten ei kuolema enää koskaan erota. Äitini kuoli vuosi sitten laajaan imusolusyöpään. Onneksi hänkin otti Jeesuksen vastaan ennen kuolemaa niin on jälleennäkemisen toivo. Pienokaisesi tuodaan sinulle, kun Herra saapuu. Siunausta.

      • Kaikki...

        Vaikka suru valtaa sydmen en yhdy edelisten viesteihin siinä mielessä että vain Jeesuksen tunnustaneet saavat iankaikkisen elämän.
        Jokaisella on iankaikkinen elämä jos uskotaan siihen mikä on totta energia ei katoa, ja kaikki on energiaa. Ruumis kuolee sielu elää ja syntyy uudelleen kunnes on oppinut tästä alhaisesta maapallon alikehityneestä elämästä tarpeellisen. Sitten vaihdetaan tasoa tai jäädän/tullaan neuvomaan muita. Julama loi ihmisen tunteakseen surua, iloa ja muuita tunteita. Suunnitelmaan kuuluu että jumala unohtaa, kuka on ja mistä tulee tullessaan maapallolle. Muuten homma ei toimi.
        Me olemme kaikki siis jmalia, meissä jokaisessa on suuri minä sielussa se jumalallinen kipinä, eli osa jumalaa sen välityksellä olemme myös yhtä kaikkien ja kaiken kanssa sillä kaikki on energiaa erialisissa muodoissa siis jumalaa. Jumala on puut, petoni, karja, olut, sinä, minä etc.
        Tiedän että kukaan ei tahdo oppia tavallasi tiettyä opetusta, en minäkään tahtonut joutua niihin elämän vaiheisiin joihin jouduin ja joissa riuduin. Joskus kaikki tuntuu järjettömältä jumalan sadismilta. Mutta katsotaan nyt kuinka tämä päättyy sillä pian se päättyy.
        Jumalaa kutsun mielummin isäksi tai energiagsi tai vaikkapa voimaksi.


      • toisinko?
        Kaikki... kirjoitti:

        Vaikka suru valtaa sydmen en yhdy edelisten viesteihin siinä mielessä että vain Jeesuksen tunnustaneet saavat iankaikkisen elämän.
        Jokaisella on iankaikkinen elämä jos uskotaan siihen mikä on totta energia ei katoa, ja kaikki on energiaa. Ruumis kuolee sielu elää ja syntyy uudelleen kunnes on oppinut tästä alhaisesta maapallon alikehityneestä elämästä tarpeellisen. Sitten vaihdetaan tasoa tai jäädän/tullaan neuvomaan muita. Julama loi ihmisen tunteakseen surua, iloa ja muuita tunteita. Suunnitelmaan kuuluu että jumala unohtaa, kuka on ja mistä tulee tullessaan maapallolle. Muuten homma ei toimi.
        Me olemme kaikki siis jmalia, meissä jokaisessa on suuri minä sielussa se jumalallinen kipinä, eli osa jumalaa sen välityksellä olemme myös yhtä kaikkien ja kaiken kanssa sillä kaikki on energiaa erialisissa muodoissa siis jumalaa. Jumala on puut, petoni, karja, olut, sinä, minä etc.
        Tiedän että kukaan ei tahdo oppia tavallasi tiettyä opetusta, en minäkään tahtonut joutua niihin elämän vaiheisiin joihin jouduin ja joissa riuduin. Joskus kaikki tuntuu järjettömältä jumalan sadismilta. Mutta katsotaan nyt kuinka tämä päättyy sillä pian se päättyy.
        Jumalaa kutsun mielummin isäksi tai energiagsi tai vaikkapa voimaksi.

        myös lapsista, joita ei ole saanut synnyttää elämäntilanteen takia. Nyt kaduttaa, että ei ottanut riskiä ja yrittänyt selviytyä yksin suuremman perheen kanssa. Asia on nyt myöhäistä, mutta usein se kirpaisee. Voimia sinulle! Elämä ei ole oikeudenmukainen, mutta siihen täytyy yrittää sopeutua, kun ei mitään voi.


      • kjkda
        Kaikki... kirjoitti:

        Vaikka suru valtaa sydmen en yhdy edelisten viesteihin siinä mielessä että vain Jeesuksen tunnustaneet saavat iankaikkisen elämän.
        Jokaisella on iankaikkinen elämä jos uskotaan siihen mikä on totta energia ei katoa, ja kaikki on energiaa. Ruumis kuolee sielu elää ja syntyy uudelleen kunnes on oppinut tästä alhaisesta maapallon alikehityneestä elämästä tarpeellisen. Sitten vaihdetaan tasoa tai jäädän/tullaan neuvomaan muita. Julama loi ihmisen tunteakseen surua, iloa ja muuita tunteita. Suunnitelmaan kuuluu että jumala unohtaa, kuka on ja mistä tulee tullessaan maapallolle. Muuten homma ei toimi.
        Me olemme kaikki siis jmalia, meissä jokaisessa on suuri minä sielussa se jumalallinen kipinä, eli osa jumalaa sen välityksellä olemme myös yhtä kaikkien ja kaiken kanssa sillä kaikki on energiaa erialisissa muodoissa siis jumalaa. Jumala on puut, petoni, karja, olut, sinä, minä etc.
        Tiedän että kukaan ei tahdo oppia tavallasi tiettyä opetusta, en minäkään tahtonut joutua niihin elämän vaiheisiin joihin jouduin ja joissa riuduin. Joskus kaikki tuntuu järjettömältä jumalan sadismilta. Mutta katsotaan nyt kuinka tämä päättyy sillä pian se päättyy.
        Jumalaa kutsun mielummin isäksi tai energiagsi tai vaikkapa voimaksi.

        näinköhän on :D jokainen meistä on jumala, taidat olla pahasti hakoteillä, Jumala on luonut meidät, olemme luotuja EI jumalia. olemme Jumalan luomistyötä, vain yksi on Jumala.


      • Juuri näin
        kjkda kirjoitti:

        näinköhän on :D jokainen meistä on jumala, taidat olla pahasti hakoteillä, Jumala on luonut meidät, olemme luotuja EI jumalia. olemme Jumalan luomistyötä, vain yksi on Jumala.

        Jumala on meidät luonut, me olemme luotuja. Me emme ole jumalia vaan Jumalan kuvia.

        Vain paholainen kuvittelee olevansa itse Jumala ja haluaa päästä Jumalaksi jumalan paikalle.

        Ihminen ei ole Jumala. Kaikki opit, joissa ihmisestä tehdään jumala, ihminen kuvittelee itse olevansa jumala, ovat pahasta lähtöisin.

        Ihminen on vastuussa teoistaan Jumalalle, ei päinvastoin.


    • mies1962

      Sait minut itkemään ja ajattelemaan elämän katoavaisuutta. Pitäisi osata nauttia niistä pienistä hetkistä mitä annetaan. Vaikka on vaikea kuvitella mitä tuollainen menetys on. Elämä jatkuu muistoissa. On vain vaikea ollut kirjoittaa teille etten itke koko ajan.
      Syvä osan ottoni teille kaikille. Oikein hyvää ja rauhallista pääsiäistä teille.

      • Nimetön

        Kiitos niin koskettavista ja kauniista osanotoistanne!
        Saamme todella koko perheenä voimaa uskosta...
        en voi hyväksyä lapseni kuolemaa.
        Mutta voin hyväksyä elämän...aina se ei mene niinkuin haluaisimme.
        Ja kaiken tuskan keskellä...voin silti valita-katkeroidunko vai annanko surun muovata minusta jotain uutta...kaunista-
        lapseni saa sen aikaan.
        Rakkaus minulla on yhä...tunnen hänen rakkautensa voimana tässä elämässä.
        Saimme hänet-enkelimme lainaan.Siitä olen kiitollinen,vaikka olisimmekin hänet halunneet pitää!

        Tässä ajatus-runo,jonka sain rakkaalta ystävältäni-luin sen tyttömme muistotilaisuudessa:

        Lainattu Lapsi...


        "Lainaan sinulle lapseni hetkeksi", Hän sanoi.
        "Rakastaaksesi häntä hänen eläessään
        ja surraksesi häntä, kun hän on kuollut.
        Kuusi tai seitsemän vuotta
        tai kaksikymmentäkaksi tai -kolme.
        Lupaatko pitää hänestä huolta puolestani,
        kunnes minä kutsun hänet takaisin?
        Hän tuo sinulle iloa kauneudellaan,
        jos hän viipyy luonasi hetken
        hänen muistonsa lohduttaa sinua surussasi.

        En voi luvata, että hän viipyy kauan,
        sillä kaikki palaavat maan päältä.
        Mutta siellä alhaalla on opittava jotakin,
        haluan tämän lapsen oppivan.
        Olen etsinyt maailmasta,
        kaikkialta hyvää opettajaa
        ja olen valinnut sinut.
        Lupaatko rakastaa häntä koko sydämestäsi?
        Älä ajattele vain työtä.
        Äläkä vihaa minua,
        kun otan hänet takaisin."

        Kuvittelin kuulevani heidän sanovan:
        "Rakas Herra, tapahtukoon sinun tahtosi,
        Lapsi tuottaa niin paljon iloa,
        että antaudumme tuskaan.
        Suojaamme häntä hellyydellä.
        Rakastamme niin kauan kuin voimme,
        Olemme ikuisesti kiitollisia onnesta,
        jota tunnemme.
        Mutta enkelit kutsuivat
        häntä ennen aikojaan.
        Kestämme urheasti katkeran surun
        ja yritämme ymmärtää."

        Niin yritämme...
        Taivaan Isän antamin voimin ja oikeiden enkeleiden - ihmisten,jotka ovat meitä kantaneet rakkauden teoin koko syksyn ja talven.

        Rakkaus on se,mikä jää...
        Sen voimaa ei voi kuolemakaan murtaa!

        Lämmöllä


    • Palvelijatar

      En osaa oikein lohduttaa, mutta jos uskot, että näette jälleen.Jälleennäkemisen toivossa.
      Se on hyvä ja oikein.
      Voimia teille.

    • Jukka

      Isä meidän joka olet taivaassa pyhitetty olkoon sinun nimesi tapahtukoo sinun tahtosi myös maanpäällä niinkuin taivaassa .... Äidille ja Isälle

      • Nimetön

        Tuo rukous oli mielessäni kun odotin Lastenklinikalla tunnin lastamme elvytettäessä...ennen aivokuolemaa ja lopullista menehtymistä.

        Tapahtukoon sinun tahtosi...
        kuinka vaikeat sanat lausua.
        Siinä sairaanhoitajien tietämättä itkin ja luovutin lapseni...
        EN voi häntä pitää,jos hänen aikansa on ohi.

        Kovin paikka elämässäni.
        Rakastan häntä yhä niin...
        Kiitos sanoistasi...


    • Raamattu

      Sanoo??? ja sinä uskot kaiken minkä on kirjoitettu vallanhimoisten miesten johdolla enemmän tai vähemmän vääritellen sanomaa. Toinen asia on se että monet tulkitsevat raamatun juuri kuten kirjassa lukee, eivätkä ymmärrä että..no vaikka se kohtaa ei olisi väritetetty tai jätetty osaa lauseesta pois niin se on siltikin kielukuva usemmiten.
      Hieman joustavuutta raamtun tulintaan kaipaisi tiukkapipoisillekin. Mutta minkä sille voi jos omia hoksottimia ei osaa enää käyttää, kun lapsesta saakka on syötetty "faktaa" tiukoin raamein. Voi tätä aivopesua maailmassa. Ainoa aivopesu metodi ei ole sotilaallinen tarkoitus, on myös uskonnolllinen. Siitä kansa pihteihin ja sotapolulle tai vain rahaa tuomaan sekä instituutia vahvistamaan.

      Sitten on ihmisiä jotka myöhemmässä vaiheessa elämää ripustautuu uskontoon kynsin hampain löytääkseen jotakin turvaa kivikkoiseen polkuunsa.
      Nämä uskovat ja kaiken mitä kirjaan on painettu. Sekä uudesta testamentista että vanhhoista on jätetty osia pois, kuten pienenä esimerkkinä uudestisyntymisen tai "pelastuksen" kaikille sieluille niin ns syntisille ja synnittömille. Kaikki me olemme syntisiä, eikä jumala ole niin sadistinen enrgia että se erottelisi häneen uskovan tai ei uskovan, kaikki me olemme yhdestä ja samasta energiasta lähtöisin ja vielä joskus siihen palaamme.

      Ainoan vapautuksen löytäjä on ihminen joka hylkää kaikki uskot, kaikki riimit ja lauseet, kaikki dokmit ja paperikääröt. Vain silloin löytyy vapaus ja tie olemiseen. Jokainen ripustumisen "paalu" on este. Minä löydän siältäni sen voiman joka meissä kaikissa on. En ole valaistunut mutta saanut olen siitä otteita. Yksilänä yhtä kaiken kanssa. Ei pelko ei surua, ei kaunaa, ei kateutta, ei mustasukkaisuutta, ei raivoa vain yksi muiden kaltainen ja osa muita.. koko maailmaa. Olla vain läsnä ja olemisessa leväten. Ei tarkoita vetelehtimistä vaan aktiivisenakin voi levätä jossakin syvässä rauhassa. Tuohon on pytkimys pysyvästi vaan ei se niin vain onnistu. Varsinkaan nyt kun sairastuin ja sain uuden sydämen. On esteitä tullut matkaan enempi, mitä lie agressioita tapahtuneesta. Tosin juuri pumpun saaneena ja hirivittävistä niska/pääkivuista kahdessa viikossa selvittyäni oli rauhan ja taspainon tunne suurempi, voimakkaampi ja pidempi kestoinen kuin koskaan aikaisemmin. Mutta nyt jo ohi mennyt ja tilalla on agressio pikku asiaoista hermostumine etc. OLen menettänyt äitini 8- vuotta vanhana, sekä useita läheisiä ystäviä sekä sukulaisia pitkin elämää ja jokaisella on paikkansa elämässäni. Sille ei mitän voi vaikka tahtoisikin aika ajoin suru valtaa sydämämen ja mielen mutta onneksi osaan otta elämän kevyesiti, no ainakin toisinaan.

      • tämän ei

        ollut tarkoitus tulla tähän kohtaan, tarkoitan tuota edellä olevaa viestiä raamatu sanasta. Ei ole tarkoitettu juuri surevalle äidille. Vaam eräälle herralle joka otti kiinni kommentein aiempaan viestiini energiasta etc.
        Jokainen pitää uskonsa ja saakin pitää niin kauan kun ei yritä väen-väkisin, usein miljoonien ihmisten yhteistä tiluleita toisille syöttää.


    • katjuska

      otan osaa suureen suruunne.voimia ja jumalan siunausta teidän koko perheelle.valoisaa ja mukavaa kevään jatkoa

      • Nimetön

        Kiitos edelleen osanotoista!
        Teille,jotka ette koe elämää niinkuin minä-olkoon vapaus.En voi itse elää kuin niinkuin itse koen.Ja vaikka se jonkun mielestä on valmiisiin raameihin ahtautumista...olen saanut voimani juuri tästä parjatusta uskosta.

        Sinulle toivon onnellista elämää...mutta en sellaista,josta ei palanen kärsimystä puuttuisi.Silloin meistä löytyy ne voimavarat,jotka on tarkoitettu.Toivon,ettei teistä kenenkään tarvitse lastaan menettää.

        Silti...ilman tätä elämääni ja katkeraa suruani-en olisi juuri nyt minä..joka tunnen niin yksinkertaista iloa,vain siitä että ELÄN.Vaikka syvästi suren lastani ja kaipaan häntä.
        Rakastan-saan rakkautta.Mitä voisi enempää pyytää...
        Tämä päivä on vain meillä-ja ne ihmiset,ketkä meille on annettu!

        Pitkänäperjantaina...
        sinulle-elämän voimaa


    • Jumala on

      suureen menetykseesi. En voi edes kuvitella tuskasi määrää, äitinä voin sen aavistaa.

      Minäkin uskon syvästi Jeesukseen ja Jumalaan ja tiedän ja tunnen, että Jumala on. Usko antaa meille voimia kestää elämämme syvät koettelemukset ja kärsimykset.

      Usko on suunnattoman arvokas lahja ja yhteytemme Jumalaan.

      Jeesus kulkee kanssamme tämän kärsimystä täynnä olevan elämän läpi, hän on kokenut sen itse. Jeesus kävi läpi helvetin ja voitti kuoleman ja kuolemallaan antoi häneen uskoville ikuisen elämän. Jeesus on aina rinnallamme ja meidän kanssamme.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Huomenna teen sen

      Se on nyt päätetty. Pääsen pois tästä epätietosuudesta.
      Ikävä
      78
      3218
    2. Hakkarainen: persut Venäjän ja Pohjois-Korean tiellä

      Hakkarainen entisenä persujen kärkipoliitikkona tietää, mitä puhuu. https://www.is.fi/politiikka/art-2000010422614.html
      Maailman menoa
      200
      1972
    3. Ilouutinen! Anniina Valtonen heitti jymy-yllätyksen - Tämä ei jätä kylmäksi!

      Ohhoh, tämäpä ylläri! Anniina Valtonen sai puolisonsa kanssa lapsen viime vuoden lopulla. Lue lisää: https://www.suomi2
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1841
    4. Fuengirola.fi: Kohuissa rypenyt Jari Sillanpää, 58, harvinaisessa haastattelussa: "Minä haluan..."

      Ex-tangokuningas on kertonut kuulumisiaan Espanjan Aurinkorannikolta. Että ei muuta kuin elämässä etiäpäin, Jari Sillanp
      Kotimaiset julkkisjuorut
      27
      1528
    5. Ootko muuten vieläkään hiffannut

      Että en kuulu sinun maailmaasi? On meissä samaa, ja samaa aaltopituutta oli, mutta tunsin oloni usein hyvin vaivautuneek
      Ikävä
      166
      1395
    6. Miten nyt sanoisin

      tämän sinulle. Oletko mielessäni päivittäin, kysyin itseltäni ja vastaus oli, kyllä olet. Yllätyin, päädyin oudoille tei
      Ikävä
      88
      1375
    7. Susta on tullut

      Ihana nainen. ❤️
      Ikävä
      52
      1099
    8. Mistä vuodesta

      lähtien olet ikävöinyt kaivattuasi?
      Ikävä
      97
      1028
    9. Tämä ei voi jatkua

      Näin. Eilisen jälkeen tulin siihen tulokseen.
      Ikävä
      55
      844
    10. Voitko vain unohtaa

      Minut. En ole sinun arvoisesi
      Ikävä
      59
      830
    Aihe