Haluun kertoa oman tarinani joka on suhteellisen lyhyt ja josta en valttamatta oppinut yhtaan mitaan. En neuvo ottamaan esimerkkia tai olemaan ottamatta, en tiija vielakaan miten asiaan suhtautuisin...
oon viela nuori nainen ja ollut ulkomailla tyoskentelemassa jo monta kuukautta...oon tutustunu ihan huipputyyppeihin, saanu paljon ystavia ja yks kunnon seurustelusuhdekkin kehittyi joka tosin loppui muutaman kuukauden jalkeen ajattelumaailmojen eroavaisuuden takia. Elama on ollu taalla tasapainoista, jonkun verran seikkailuja, mut yleisesti ottaen sellasta mita kenen tahansa...tyota, shoppailua, nukkumista, kavereita ja biitseja. kavi niin et yks kaunis paiva rakastuin kympilla jo pitkaaikaiseen ystavamieheen, joka on paljon vanhempi kun mina, joka on suht arsyttava ja lapsellinen, ja mika huolestuttavinta, joka on naimisissa. Taa mies kertoi mulle miten rakastui muhun jo ekalla kerralla kun nahtiin mutta kerto tunteistaan vasta muutama viikko sitten. en oo ikina hyvaksyny pettamista. en ikina. mut kun vaan rakastuin ja pari kertaa saatiin yhessa viettaa aikaa....suudeltiin ja juteltiin ja itkin melkein kun tiesin etta pitaa erota. sankyyn en mennyt mutta tarpeeks pitkalle. kun pakotin itteni lopettaa, sarky sydan. repes ainaki kolmeen osaan. mut sellasta on elama. itkee ei auta, katua en osaa ja on vaan jatkettava ja katottava mita vastaan tulee. ehka joskus opin pitamaan varani ja suojelemaan itteani, ehka en.
suurella
oon viela nuori nainen ja ollut ulkomailla tyoskentelemassa jo monta kuukautta...oon tutustunu ihan huipputyyppeihin, saanu paljon ystavia ja yks kunnon seurustelusuhdekkin kehittyi joka tosin loppui muutaman kuukauden jalkeen ajattelumaailmojen eroavaisuuden takia. Elama on ollu taalla tasapainoista, jonkun verran seikkailuja, mut yleisesti ottaen sellasta mita kenen tahansa...tyota, shoppailua, nukkumista, kavereita ja biitseja. kavi niin et yks kaunis paiva rakastuin kympilla jo pitkaaikaiseen ystavamieheen, joka on paljon vanhempi kun mina, joka on suht arsyttava ja lapsellinen, ja mika huolestuttavinta, joka on naimisissa. Taa mies kertoi mulle miten rakastui muhun jo ekalla kerralla kun nahtiin mutta kerto tunteistaan vasta muutama viikko sitten. en oo ikina hyvaksyny pettamista. en ikina. mut kun vaan rakastuin ja pari kertaa saatiin yhessa viettaa aikaa....suudeltiin ja juteltiin ja itkin melkein kun tiesin etta pitaa erota. sankyyn en mennyt mutta tarpeeks pitkalle. kun pakotin itteni lopettaa, sarky sydan. repes ainaki kolmeen osaan. mut sellasta on elama. itkee ei auta, katua en osaa ja on vaan jatkettava ja katottava mita vastaan tulee. ehka joskus opin pitamaan varani ja suojelemaan itteani, ehka en.
suurella
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.