Joo, hieman hämärä otsikko, mutta ongelma on seuraavanlainen.
Kommunikointi toimii parisuhteessamme vain silloin kun puhutaan asioista, jotka eivät nostata suuria tunteita. Mutta mielestäni vaikeammistakin asioista pitäisi pystyä puhumaan ilman että tilanne menee automaattisesti riidaksi ja henkilökohtaisuuksiin.
Olen sanonut naiselleni että meidän pitäisi pystyä kiivaaseenkin keskusteluun, kunhan väitellään vain asioista eikä mennä henkilökohtaisuuksiin. Olisi niin hienoa kun kaikenlaisia asioita voisi ottaa puheeksi turvallisesti tietäen että homma pysyy hallinnassa!
Mutta ei. Naiseni sanoo että ei halua minkäänlaisia "väittelyitä" miedän suhteeseen. Että meidän suhteessa keskustellaan vain ja ainoastaan rauhallisesti.
Mielestäni tällainen lähtökohta on epärealistinen. Kyllä kai normaalissa kommunikoinnissa pitää voida näyttää tunteensa ja innostua jos puheenaihe herättää suuria tunteita. Joka tapauksessa tulee tilanteita että tunteet tulevat mukaan keskusteluun, mutta homman ei silti tarvitsisi mennä riitelyksi jossa loukkaannutaan, vittuillaan ja pyydellään anteeksi.
Tällä hetkellä rauhallinen keskustelu menee meillä automaattisesti riidaksi siinä vaiheessa kun naisen tunteet tulevat peliin, sillä koko ajatus "tunteikkaasta väittelystä ilman riitelyä" on naiselleni täysin vieras. Joskus naiseni toteaa "jos ei tämä keskustelu lopu nyt, niin tästä tulee riita". Siis mitä ihmettä? En ymmärrä, eihän siitä pitäisi tulla riitaa niin kauan kun ei mennä henkilökohtaisuuksiin ja sanota ilkeitä asioita... Mutta vaihtoehtona on siis naisen lupaama riitely, tai se että asiaa ei käsitellä ollenkaan (myöhemminkään, koska silloin tilanne on ihan sama). Kyse ei ole siitä että asiat olisivat jotenkin arkaluontoisia ja henkilökohtaisia, naiseni vain sietää huonosti sitä että olemme jostain asiasta eri mieltä.
Mielipiteitä tällaisesta tilanteesta? Parisuhdeterapiaa jossa opetellaan kommunikoimaan eri tavoin, kiivaamminkin? Vai olenko väärässä, pitääkö minun sopeutua tilanteeseen jossa puhutaan vain rauhallisesti naisen ehdoilla, keskustelut katkaistaan siinä vaiheessa kun nainen käskee (tai jos ei ehdi käskeä niin sitten riidellään), ja tietyt asiat ovat tabuja?
Kommunikointi toimii parisuhteessamme vain silloin kun puhutaan asioista, jotka eivät nostata suuria tunteita. Mutta mielestäni vaikeammistakin asioista pitäisi pystyä puhumaan ilman että tilanne menee automaattisesti riidaksi ja henkilökohtaisuuksiin.
Olen sanonut naiselleni että meidän pitäisi pystyä kiivaaseenkin keskusteluun, kunhan väitellään vain asioista eikä mennä henkilökohtaisuuksiin. Olisi niin hienoa kun kaikenlaisia asioita voisi ottaa puheeksi turvallisesti tietäen että homma pysyy hallinnassa!
Mutta ei. Naiseni sanoo että ei halua minkäänlaisia "väittelyitä" miedän suhteeseen. Että meidän suhteessa keskustellaan vain ja ainoastaan rauhallisesti.
Mielestäni tällainen lähtökohta on epärealistinen. Kyllä kai normaalissa kommunikoinnissa pitää voida näyttää tunteensa ja innostua jos puheenaihe herättää suuria tunteita. Joka tapauksessa tulee tilanteita että tunteet tulevat mukaan keskusteluun, mutta homman ei silti tarvitsisi mennä riitelyksi jossa loukkaannutaan, vittuillaan ja pyydellään anteeksi.
Tällä hetkellä rauhallinen keskustelu menee meillä automaattisesti riidaksi siinä vaiheessa kun naisen tunteet tulevat peliin, sillä koko ajatus "tunteikkaasta väittelystä ilman riitelyä" on naiselleni täysin vieras. Joskus naiseni toteaa "jos ei tämä keskustelu lopu nyt, niin tästä tulee riita". Siis mitä ihmettä? En ymmärrä, eihän siitä pitäisi tulla riitaa niin kauan kun ei mennä henkilökohtaisuuksiin ja sanota ilkeitä asioita... Mutta vaihtoehtona on siis naisen lupaama riitely, tai se että asiaa ei käsitellä ollenkaan (myöhemminkään, koska silloin tilanne on ihan sama). Kyse ei ole siitä että asiat olisivat jotenkin arkaluontoisia ja henkilökohtaisia, naiseni vain sietää huonosti sitä että olemme jostain asiasta eri mieltä.
Mielipiteitä tällaisesta tilanteesta? Parisuhdeterapiaa jossa opetellaan kommunikoimaan eri tavoin, kiivaamminkin? Vai olenko väärässä, pitääkö minun sopeutua tilanteeseen jossa puhutaan vain rauhallisesti naisen ehdoilla, keskustelut katkaistaan siinä vaiheessa kun nainen käskee (tai jos ei ehdi käskeä niin sitten riidellään), ja tietyt asiat ovat tabuja?
Vastaukset 2
Vanhimmat
laittakaa kysymykset ja vastaukset toisillenne suljetuissa kirjekuorissa niin kuin eräälle ex-formulakuskille olisi pitänyt olla jotta olisi suostunut jatkamaan Kyllösen kanssa formula-selostusta ... :D
Kaikesta pitää pystyä keskustelemaan asiallisesti ja rauhallisesti, jossei sitten halua riitaa. Yleisesti toinen ymmärtää mitä haluatkin paremmin jos pystyt keskustelemaan rauhallisesti. Kiihtyessä tulee sanottua pahasti aivan turhaan.