Meillä asuu kotona kakskymppinen lapsi. Asuu kotona kun ei ole opiskelupaikkaa saanut eikä ole varaa muualla asua.
Tarjosin tälle töitä, jotta saisi rahaa, vaan ei kelvannut.
Itse asun myös kotona koska olen viimeisen viiden vuoden aikana muuttanut 9 kertaa milloin opiskelun milloin kesätyön/työn takia, nyt olen hetken kotikaupungissani enkä viitsisi ottaa omaa asuntoa sen takia kun kotoporukat asuu työharjoittelupaikkani lähellä. Ja syksyllä taas muutan jokatapauksessa pois kaupungista.
Mutta se sisko. Haukkuu, kävelee yli, ostaa perheen ruokarahoilla pääasiassa itselleen ruokaa ja pimittää osan vaaterahoikseen. Pesee OMAT pyykkinsä mutta ei muiden (ei anna pyykkivuoroa edes tarpeeseen, pesee vaikka pikkareitansa etten esim. minä saa pestä työvaatteitani ajoissa).. Ottaa auton ajaa bensat vaan ei tankkaa (muiden pitää tankata että töihin pääsevät), syö kyllä ja piereskelee sikäli kun kaupasta kannetaan, sotkee vaan ei siivoa.. Mitä ikinä vaan voi tehdäkseen muiden elämästä helvettiä tässä talossa. Ei puhu kellekkään mitään, etenkään niinkuin ihmiset.. Minä en enää jaksa, jos mainitsen asiasta tulee kyynärästä ohimoon kun on niin paljon isompi kun mä.
Muutanko itse pois ja jätän pienimmän siskoni (lapsen) hänen armoilleen?
Vanhemmat ovat sokeita ja miellyttäjiä. Eivätkä varsinkaan selvitä asioita puhumalla, jättävät mieluummin selvittämättä.
Sisko siis saa asua ja elää kuin loinen ja terrorisoida perheenjäseniänsä kuten tahtoo eikä kukaan puutu.
Onko vika minussa kun en siedä ja jaksa olla hänen palvelijansa ja miellyttää?
En todellakaan rakasta siskoani. Mitä mieltä te tällaisesta? Hänellä oikeus?
Kun asuin muualla hän oli niiiiin hyvä ystävää olevinaan, nyt tuntuu että tulin hänen reviirilleen kun tulin hetkeksi kotiin.
Tarjosin tälle töitä, jotta saisi rahaa, vaan ei kelvannut.
Itse asun myös kotona koska olen viimeisen viiden vuoden aikana muuttanut 9 kertaa milloin opiskelun milloin kesätyön/työn takia, nyt olen hetken kotikaupungissani enkä viitsisi ottaa omaa asuntoa sen takia kun kotoporukat asuu työharjoittelupaikkani lähellä. Ja syksyllä taas muutan jokatapauksessa pois kaupungista.
Mutta se sisko. Haukkuu, kävelee yli, ostaa perheen ruokarahoilla pääasiassa itselleen ruokaa ja pimittää osan vaaterahoikseen. Pesee OMAT pyykkinsä mutta ei muiden (ei anna pyykkivuoroa edes tarpeeseen, pesee vaikka pikkareitansa etten esim. minä saa pestä työvaatteitani ajoissa).. Ottaa auton ajaa bensat vaan ei tankkaa (muiden pitää tankata että töihin pääsevät), syö kyllä ja piereskelee sikäli kun kaupasta kannetaan, sotkee vaan ei siivoa.. Mitä ikinä vaan voi tehdäkseen muiden elämästä helvettiä tässä talossa. Ei puhu kellekkään mitään, etenkään niinkuin ihmiset.. Minä en enää jaksa, jos mainitsen asiasta tulee kyynärästä ohimoon kun on niin paljon isompi kun mä.
Muutanko itse pois ja jätän pienimmän siskoni (lapsen) hänen armoilleen?
Vanhemmat ovat sokeita ja miellyttäjiä. Eivätkä varsinkaan selvitä asioita puhumalla, jättävät mieluummin selvittämättä.
Sisko siis saa asua ja elää kuin loinen ja terrorisoida perheenjäseniänsä kuten tahtoo eikä kukaan puutu.
Onko vika minussa kun en siedä ja jaksa olla hänen palvelijansa ja miellyttää?
En todellakaan rakasta siskoani. Mitä mieltä te tällaisesta? Hänellä oikeus?
Kun asuin muualla hän oli niiiiin hyvä ystävää olevinaan, nyt tuntuu että tulin hänen reviirilleen kun tulin hetkeksi kotiin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
puolella, olen melkein kuin hän.
Hirviö pikkusiskosi on todella hirviö. Eikö häntä ole kasvatettu laisinkaan? vai onko hän luonnehäiriöinen?neurologisesti tai mentaalipuolelta sairas? Onko lapsuudessa ollut jo havaittavissa samanlaisia välinpitämättömiä piireitä muita perheenjäseniä kohtaan. Ihan kuvottavaa. Tässä vaiheessa olisi viimeistään äidin ja isän otettava talo hallintaan ja tehtävä aikuiselle kakaralle säännöt tai sitten vaaterepun pakkaamiseen ja talosta ulos! Kun omaan otsaan tuulee, pistää miettimään suuntaa elämälleen.....
Pienemmät siskoni ovat saaneet aina tahtonsa läpi kaikessa. pikkulapsesta asti. minä ja veljeni kuritettiin niin että tekee pahaa vielä nyt aikuisenakin. "pakkotyötä" perheyrityksessä 4vuotiaasta siihen asti että itse tajusi sanoa ei.. jätti jälkensä.
pienemmät siskot ei koskaan joutuneet sellaiseen, ei ole 20v vielä kunnon töitä tehnyt, ei kesällä, ei koulun päätyttyä.. Pienempi, se 12 vuotias, on fiksu ja särmä nuori nainen, joka tietää miten käyttäydytään kotona ja kylillä. Huomioi toiset kiitettävästi ja pitää huolta myös itsestään nytkin kun äiti talosta kuoli jokin aika sitten pois. Ei silti ole liian aikuinen, mutta aina tuota 20v aikuisempi.
Tämä 20v on aina ollut kamalan itsekeskeinen ihminen. Ollessaan noin 10-12v oli kova varastamaan tavaroita meiltä muilta sisaruksilta. Lainasi vaatteita ja muita, eikä ollut ymmärtävinään kun niitä isän ja äidin kanssa takaisin haettiin, että varastamista se on sellainenkin. Hänellä oli jo silloin omat säännöt. Luultiin, että se on vain joku varhaisteinin tapa kiukutella, mutta yhä se vain jatkuu, sikäli vähän pahempana että sillä on kaikki keinot käytössä, ei kellään ole vastaansanomista jos hän jotain tekee tai sanoo.
Onko sillä oikeasti jokin klikki päässä? että ei yksinkertaisesti tajua että perhe on kuitenkin se, johon kannattaisi ne välit säilyttää, sillä vaikka ystävänsä hirviökäyttäymisellään karkottaisikin, perhe aina on.
Vaan onko, jos kohtelee meitä kuin ilmaa. Tai no, tekee kiusaa suorastaan tahallaan. Kyllä hänelle siitä sanotaan että "voisitko KIITOS osallistua sinäkin.." tai "..ymmärtää että muutkin elävät tässä talossa".. alkaa siitä ensin määkiminen että "haista sinä * " ja "ei oo pakko asua täällä".. ja sit seuraa puhelakko päiviä, viikkoja jopa kuukausia.. hänen puoleltaan. harvoin kellään enää mitään asiaa sille onkaan kun ei sille uskalla edes päivää sanoa kun sekin on ilmeisesti pyyntö osallistua perhe-elämään..
Mulla ainakin pian kalju kun pitää joka asian takia repiä hiukset päästä sen kanssa että täällä kotona voi olla. En oikeen voi olla noteeraamattakaan kun täällä kuitenkin jaetaan kokonainen talo suihkuineen vessoineen ja keittiöineen.
En minä ymmärrä miksi vanhemmat ei koskaan ole saaneet kuria tuohon kakaraan, minulle kyllä huudettiin ja paiskottiin nyrkkiä pöytään ihan pienistäkin. En ole edes ollut kamala lapsi.
Siskon laittaisin käytöskouluun vaikka heti. Ottaisi isä edes puhutteluun, mutta ei se viitsi, hänelle on ihan sama kun on niin paljon kotoa pois työn takia.
Olen yrittänyt kylmän viileästi ajatella että siperia opettaa kunhan maailmalle lähtee, mutta tuntuu olevan niin laiskansorttinen persoona ettei tuota saa pihalle täältä millään. Hyvähän se on elellä ja makoilla kun muut hoitaa kaiken. Juoksuttaa sit pienempääkin siskoa, että tee sitä tee tätä, onneksi ymmärtää pienempikin että ei hänen kuulu palvella. 10pistettä ja papukaijamerkki hänelle siitä!
Toivonpa todella että älyää lähteä (tai pääsee) pian johonkin vähän kokeilemaan omia siipiään jo. Tuolla asenteella tulee kyllä niin kylmää vettä niskaan maailmalla että ihme jos ei opi ja karaistu.
Itse tiedän että koti-ikävä voi tulla mitä yllättävimmissä tilanteissa kun kotoa lähtee. Tarvitse edes olla rahaton eikä uusavuton niin siltikin.
Jos tuo tyttö olisi ollut hirviöpikkuveli, kukaan ei olisi ehdottelemassa hoitoa eikä tekemässä diagnooseja. "Kyllähän tuollaiset raisuudet kuuluu nuoruuteen!!!" No eipä vissiin kuulu kun on kyse tyttölapsesta?? Huvittavaa. En silti mitenkään ole tämän tytön puolella, tuli vaan mieleen miten heppoisin perustein ja sukupuolen perusteella ollaan diagnosoimassa ties miksi.
en mä usko että pojilla on tapana kyräillä je keksiä asioita ilkeysmielessä noin, että "kidutetaan" tekemällä pientä AJATELTUA kiusaa huusholliasioissa. Kyllä ne poijjaat on raisuja mielestäni ihan toisella tapaa. Jos yhtään ajattelen, tulee ensimmäisenä mieleeni, että jos poika tekisi kuten hirviösisko nyt, hän olisi aika homssuinen mieheksi tai miehen aluksi.
miehet enempi tekee eikä ajattele seurauksia ja sit ne on muka raisuja velikultia joille ei voi mitään kun ovat nuoria. tyttölapset kun osaa olla ilkeitä toisilleen niin että ne oikeen pohtii ajan kanssa mikä olisi riittävän ilkeää että tuntuisi toisesta pahalta.
Höpönlöpön löö. Yrität tehdä pojista jotain viattomia enkeleitä? Tytötkin ovat viattomia pahuudessaan jos pojatkin. Itse olen hyvinkin törmännyt nuoriin miehiin jotka käyttävät sadismia ja juonia toisten pään menoksi.
ole sinä sitten oikeassa kun olet tavannut erilaisia ihmisiä ja tunnut tietävän asiat yksiselkoisesti paremmin kuin minä
on erittäin harva ihminen joita enkeleiksi sanoisin, ei tässä todellakaan mitään ääripäitä haettu