Koko pienen ikäni jouduin kuuntelemaan kun vanhempani riitelivät. Heidän riitojensa takia olen itsekin tullut hieman samanlaiseksi vaikka en haluaisikaan olla semmoinen. Puhun muille ihmisille sekä omille vanhemmilleni syyttävään ja halveksivaan sävyyn. Varsinkin vanhempieni kanssa joudun olemaan tarkkana etten sano pahasti sillä heillä on jo jonkin verran terveysongelmia (sydänvikaa, verenpainetta ym). Se miten puhun normaalisti kuulostaa vanhempieni korvissa huutamiselta tai ilkeilyltä, mutta se on juuri se tyyli minkä olen kotona oppinut. He eivät kuitenkaan kestä minulta semmoista "riitelevää" puhetapaa minkä olen oppinut vaikka itse pidän sitä tapaa puhua täysin normaalina. Yritän kuitenkin muuttaa itseäni sillä en kestä jos kontolleni tulee vielä se että vanhempani saavat sydänkohtauksen puheideni takia. Heidän opetustahan käytökseni kuitenkin suurimmaksi osaksi on.
Vanhempieni riitojen vaikutukset
minuun
3621
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
jutusta itseni, en ole sinun äitisi, mutta muuten samanlaista riitelevää elämää viettänyt monen lapsen äiti. Ja nyt palkkana saan kuunnella omaa aikuista, riitelevää tytärtäni. Se on todella kamalaa kuultavaa.
Joten tee sinä kaikkesi, että saisit katkaistua tuon kierteen. Loppujen lopuksi on oma valinta, miten ilmaisee itsensä. Hanki apua, keskustele asiasta. Upeaa että tiedostat asian noin hyvin.
Äitini nalkutti isälleni jatkuvasti, mielestäni useimmiten täysin turhista asioista. Isäni kuunteli sitä aikansa ja sitten räjähti. Siitä seurasi, että äitini hiljeni ja mökötystä saattoi sen jälkeen kestää päivätolkulla. Se oli rasittavaa. Suorastaan vihasin sitä.
Päätin jo nuorena, että mikäli minulla joskus on aviomies, en taatusti hänelle nalkuta. Sen päätöksen olen myös pitänyt. En väitä, etteikö toisinaan olisi mieli tehnyt, mutta olen ainakin 90 %:sesti hillinnyt itseni. Olen kertonut tämän miehellenikin ja kysynyt häneltä, että vai olenko mielestäsi nalkuttanut. Hän on ihan tosissaan vastannut, että no, et ole. Joskus harvoin, kun oikein ottaa joku asia koppaan, ajattelen, kuinka mitätöntä se kuitenkin on, kun ottaa huomioon hänen kaikki hyvät puolensa. Jotkut avioparit varmasti puhdistavat ilmaa riitelemällä, mutta minä en kestäisi sellaista. Hyvin on mennyt jo yli 40 vuotta.
Suosittelen, että todella muistutat itsellesi heti, kun huomaat käyttäytyväsi vanhempiesi oppien mukaan, kuinka paljon olet sellaisesta itse kärsinyt.
Päätin silloin kun muutimme yhteen että minä en sitten nalkuta ja kaivele jotain 20v vanhoja juttuja jatkuvasti esille, niin kuin äidillä oli tapana. Ei isä siitä miksikään muuttunut, mutta kodin ilmapiiri oli tosi ikävä.
Me olemme 13 vuoden aikana iskeneet yhteen ehkä 5 kertaa. Aina kun minua kiehuttaa joku miehen tapa niin ajattelen, että itsessäni on varmaan vähintään yhtä monta ärsyttävää kohtaa, eikä hänkään minulle nalkuta silti.
Nuo 5 kertaa ovat olleet erilaisia juttuja, mutten viitsi tässä niitä alkaa kertoa. Kuitenkin aihe on ollut aivan eri kokoluokkaa. Nuo harvat riidat ovatkin sitten puhdistaneet ja parantaneet liittoa. Siis koska asiat ovat todella selvinneet, eikä niitä samoja juttuja enää tarvitse märehtiä.