Olen aina voinut luottaa mieheeni kuin kallioon. Ollaan vaikeistakin asioista puhuttu yhdessä, ja aina pidetty rehellisyyttä tärkeänä osana parisuhdetta. Nyt kuitenkin meni pohja alta.
Yli 5 vuotta sitten, ennen kun tapasimme, mies käytti hieman "ylimääräisiä aineita" saliharrastuksensa tukena. Se oli kokeilua, johon liian moni aktiivinen saliharrastaja jossain vaiheessa sortuu. Mies lopetti kuitenkin parin kuurin jälkeen, ja kun alettiin seurustelemaan, hän avoimesti kertoi kokeilleensa aiemmin. Se oli ok, hyvä että kertoi. Minulla on aika jyrkkä suhtautuminen tähän asiaan, mutta en todellakaan lähtenyt tuomitsemaan häntä. Olin iloinen että hän oli rehellinen, ja tyytyväinen että tähän elämänvaiheeseen hormonit tms eivät enää kuulu.
Ilmeisesti kuuluukin. Löysin nimittäin todella epäilyttävän näköisiä pillereitä jemmasta, jotka ovat ulkomailta peräisin paperien teksteistä päätellen. Kyseessä on avattu paketti, joten ne ovat käytössä tai niitä on käytetty. Ne eivät todellakaan ole mitään lääkkeitä, ei myöskään huumaavia aineita. Sen verran otin selvää asioista.
Miehen käyttäytymisessä, libidossa tai missään muussakaan en ole havainnut mitään poikkeavaa. Jos tämä vaikuttaisi...mutta eihän sivuoireet ole aina havaittavissa.
Olen aivan lamaantunut. En ole sanonut asiasta miehelle mitään. Joskus puoli vuotta sitten sattumalta puhuttiin aiheesta, ja silloin mies sanoi ettei enää käyttäisi. Että se oli sellaista tyhjiön täyttöä elämässä silloin, halusi kokeilla. Nyt ei ole enää tarvetta.
On tämäkin vähän tyhmää, että kirjoitan tänne ennen kun olen edes miehen kanssa puhunut. Sitäkään ei ole helppo aloittaa, sillä se paikka mistä löysin ne pillerit, on tavallaan miehen "yksityisaluetta". Eli minäkin syyllistyin siihen, että menin penkomaan...Tuntuu vain kauhealta ajatukselta että mieheni oikeasti käyttäisi jotain. En tiedä miten aloitan puhumisen hänen kanssaan, miten pidän itseni koossa...kun suutun, menetän helposti itsehillintäni ja riita paisuu liiaksi. Haluaisin kyetä käsittelemään tämän järkevästi, niin että tähän löytyy jokin ratkaisu.
Väkisinkin tulee sellainen kauhea ajatus mieleen, että täytyy jopa harkita erota jos mies on koko tämän ajan salaillut minulta tätä. Haluaisin kuitenkin kuulla kommentteja muilta...voiko tällaisen yli päästä? miten pystyn luottamaan häneen tulevaisuudessa?
Yli 5 vuotta sitten, ennen kun tapasimme, mies käytti hieman "ylimääräisiä aineita" saliharrastuksensa tukena. Se oli kokeilua, johon liian moni aktiivinen saliharrastaja jossain vaiheessa sortuu. Mies lopetti kuitenkin parin kuurin jälkeen, ja kun alettiin seurustelemaan, hän avoimesti kertoi kokeilleensa aiemmin. Se oli ok, hyvä että kertoi. Minulla on aika jyrkkä suhtautuminen tähän asiaan, mutta en todellakaan lähtenyt tuomitsemaan häntä. Olin iloinen että hän oli rehellinen, ja tyytyväinen että tähän elämänvaiheeseen hormonit tms eivät enää kuulu.
Ilmeisesti kuuluukin. Löysin nimittäin todella epäilyttävän näköisiä pillereitä jemmasta, jotka ovat ulkomailta peräisin paperien teksteistä päätellen. Kyseessä on avattu paketti, joten ne ovat käytössä tai niitä on käytetty. Ne eivät todellakaan ole mitään lääkkeitä, ei myöskään huumaavia aineita. Sen verran otin selvää asioista.
Miehen käyttäytymisessä, libidossa tai missään muussakaan en ole havainnut mitään poikkeavaa. Jos tämä vaikuttaisi...mutta eihän sivuoireet ole aina havaittavissa.
Olen aivan lamaantunut. En ole sanonut asiasta miehelle mitään. Joskus puoli vuotta sitten sattumalta puhuttiin aiheesta, ja silloin mies sanoi ettei enää käyttäisi. Että se oli sellaista tyhjiön täyttöä elämässä silloin, halusi kokeilla. Nyt ei ole enää tarvetta.
On tämäkin vähän tyhmää, että kirjoitan tänne ennen kun olen edes miehen kanssa puhunut. Sitäkään ei ole helppo aloittaa, sillä se paikka mistä löysin ne pillerit, on tavallaan miehen "yksityisaluetta". Eli minäkin syyllistyin siihen, että menin penkomaan...Tuntuu vain kauhealta ajatukselta että mieheni oikeasti käyttäisi jotain. En tiedä miten aloitan puhumisen hänen kanssaan, miten pidän itseni koossa...kun suutun, menetän helposti itsehillintäni ja riita paisuu liiaksi. Haluaisin kyetä käsittelemään tämän järkevästi, niin että tähän löytyy jokin ratkaisu.
Väkisinkin tulee sellainen kauhea ajatus mieleen, että täytyy jopa harkita erota jos mies on koko tämän ajan salaillut minulta tätä. Haluaisin kuitenkin kuulla kommentteja muilta...voiko tällaisen yli päästä? miten pystyn luottamaan häneen tulevaisuudessa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vaikea tilanne sulla, mutta ihan itse aiheutettu. Miehelläsi on mielestäni oikeus loukkaantua sinun käytöksestäsi, joten tasoissa olette. Kumpikaan ei ole toista parempi, molemmat tette väärin. Syyttely linjalle ei kannata lähteä.
Ihmisellä on oikeus yksityisyyteen ja jostain syystä hän ei ole halunnut sinulle kertoa. Kannattaa miettiä, miksi. Minkälainen on ollut aikaisempi suhtautumisesi asioihin? Ilmeisesti hän pelkää kertoa sinulle. Oliskos hylätyksitulemisen pelkoa? On väärin penkoa toisen "yksityisiä alueita", vaikka ollaankin avo- tai avioliitossa.
...suurempi vääryys on se, että popsii hormoneja toisen selän takana mahdollisesti koko suhteen ajan, kuin se, että olen kerran sekaantunut hänen yksityisasioihin. Tämäkin on minun luoma käsite, ei mies ole koskaan sanonut että tänne et saa tulla, näihin et saa koskea.
Suhtautumiseni asiaan oli aiemmin asiallinen. luulin että hän oli "aiemmassa elämässään" käyttänyt ja lopettanut. Kyllä silloin sanoin, etten hyväksy käyttöä koska sivuvaikutuksista ei voi ennalta tietää, se on kiellettyä, ja ei siitä ole edes (minun mielestäni) mitään hyötyä. Mitä iloa on saavuttaa parempia tuloksia luonnottomien aineiden avulla?? Niin jyrkkä en kuitenkaan ole koskaan ollut, etteikö mies uskaltaisi minulle kertoa. Näin ainakin itse ajattelen. En minä sen takia jätä toista, mutta valehtelun takia se voi valitettavasti olla mahdollista.
saamastasi vastauksesta,mikä pillerien käyttäjä lieneekään.
Olette yhdessä,asioista puhuttu,ei silloin ole mitään syytä syyllistää toisen yksityisalueelle tunkeutumisesta.
Sä olet ilmeisesti vähän samanlainen kuin vaimoni silloin kun räjähtää.
Vaikea on sivullisen neuvoa mutta itse aloitin 60-luvulla salihommat,täysin uutta meidän alueella silloin,kuulin jo silloin ihmeaineista,me käytimme lisäravinteena vain hyväksyttyjä aineita eli käytännössä ne olivat siihen aikaan oikea ravinto ja tarvittaessa apteekin vitamiinit.
Kuitenkin suosittelen sinulle jos selvää vastausta et saa,otat eron,se on kipeää mutta epätietoisuus ei voi jatkua.
jatkaa,en tiedä kiinnostaako ketään mutta jatkuvasti salia harrastavana tärkeimmät lisäaineet omalla kohdallani ovat:
-karnosiini
-omega 3
-c-vitamiinia runsaasti
-b-vitamiinia ja magnesium
-sinkki
-jos kolestroli kunnossa niin kananmunia ja kermaa,tekee upeita lihaksia
Kyllä mieheni noita syö, mutta ilmeisesti jotain ylimääräistäkin. Saattaa tietysti olla, että nuo ovat niitä vanhoja mitkä ovat jääneet yli joskus.
En ole vieläkään sanonut miehelle asiasta mitään. Ajattelin seurata tilannetta, vaikka teenkin väärin tavallaan. Jos huomaan, että sillä paketilla käydään toistuvasti, ni selvä juttu sitten. Jos mieheni niitä nyt käyttää, luulen että hän kuitenkin kieltää asian jos menen kysymään.
Nämä ovat vaikeita asioita,rakkaus tekee niistä entistä vaikeamman.
Sanon Sinulle kuitenkin että tarkkaile tilannetta,et voi elää epätietoisuudessa ikääsi,asia on ratkaistava.
Ei todellisessa avioliitossa jossa todella treenataan ole salaisuuksia,tunnen hyvin esim. bodaripariskunnan,ei ole mitään salaisuuksia ja aina valmiina testeihin.