Okei, asia mikä mua kummastuttaa, on nyt pakko tuoda esille..
Eli jos minä, vapaa ihminen, satun painimaan pehkuissa varatun miehen kanssa, olenko minä silloin se huono ihminen?
Omasta mielestäni en. En varmasti ole niin hehkeä pakkaus että jotenkin yllyttäisin miehiä pettämään kumppaniaan.. :)
Satuin vaan tuossa viikonloppuna sekoamaan varattuun mieheen ja sain kuulla miehen naiselta olevani lutka ja huora.. Itse olen sitä mieltä, että mies se pettää, minä en ole missään suhteessa siihen naiseen! Jos haluan seksiä, se on aivan sama onko mies varattu vaiko ei. Miehen pitäisi pystyä vastustamaan kiusaus.
ja sanotaan nyt vielä että tuossa omassa tilanteessani en todellakaan tehnyt aloitetta...
En siis mielestäni ole mikään syöjätär, miesten nielijä tms...
Eli jos minä, vapaa ihminen, satun painimaan pehkuissa varatun miehen kanssa, olenko minä silloin se huono ihminen?
Omasta mielestäni en. En varmasti ole niin hehkeä pakkaus että jotenkin yllyttäisin miehiä pettämään kumppaniaan.. :)
Satuin vaan tuossa viikonloppuna sekoamaan varattuun mieheen ja sain kuulla miehen naiselta olevani lutka ja huora.. Itse olen sitä mieltä, että mies se pettää, minä en ole missään suhteessa siihen naiseen! Jos haluan seksiä, se on aivan sama onko mies varattu vaiko ei. Miehen pitäisi pystyä vastustamaan kiusaus.
ja sanotaan nyt vielä että tuossa omassa tilanteessani en todellakaan tehnyt aloitetta...
En siis mielestäni ole mikään syöjätär, miesten nielijä tms...
Vastaukset 51
Vanhimmat
kuinka toinen nainen saa aina kaikki syyt niskoilleen. Kyllä minä ainakin ennemmin antaisin huutia äijälle, joka pettää!
Se on pettäjän "heikkoutta" tai vakisuhteen huonoutta, jos on tarve lanketa vieraaseen jalkoväliin. Eihän varattujen kanssa pelehtiminen tietenkään kenenkään statusta nosta, mutta päävastuu asiasta on mun mielestä kuitenkin sillä, joka on suhteessa ja jolla on siten paljon enemmän menetettävää =
Kiitos... Tuo oli hyvä kommentti.
Eikä se todellakaan tehnyt minusta parempaa ihmistä kun varattuun sekosin..
Ilmeisesti se menettämisen pelko ei ollut miehelle kauhean suuri koska naistaan petti. Ja juuri sillä pahimmalla tavalla jolla vaan voi.
Kummasti sita mieli muuttuu...kun ikaa tulee! Enaa en menis mistaan hinnasta varatun miehen kanssa vuoteeseen.Ihan solidaarisuudesta NAISTA kohtaan.Johtuneeko sitten siita ettei kukaan enaa huolisikaan, edes pilkkopimeassa....vai voisko sita kutsua viisastumiseksi.Pidetaan naiset yhta!
Ton mä olen kuullut moneen kertaan että naisten kuuluisi pitää yhtä.. Mutta kun ikinä asiat ei niin tule menemään. Aina löytyy joku ns "mätäomena" joka "sekoo" varattuun.
No, kun tähän ikään olen päässyt, niin enpä usko tästä enää "viisastuvani"... :)
teko on jokatapauksessa, vaikket olisikaan huono ihminen!
Teet miehen pettämisen mahdolliseksi toiminnallasi, olet yhteistyökumppani... Viis siitä kuka teki aloitteen ja kuka on naimisissa.
Olen samaa mieltä kanssasi. Mies pettää, et sinä. Ethän sinä voi tietää, millainen suhde sillä miehellä on omaan vaimoonsa. Eikä edes ole sinun asiasi miettiä heidän suhdettaan.
Kokonaan toinen juttu on se, että käytännön syistä on parempi pysyä varatuista erossa. Siinä käy herkästi kuten sinulle on käynyt, eli saa vaimon tai miehen kimppuunsa. Luulisi, että siinä tilanteessa pariskunnalla on riittävästi puuhaa oman suhteensa selvittelyssä, mutta sinä ulkopuolisena olet helppo syyllistämisen kohde. Mutta moraalisesti et ole tehnyt väärin - varsinkaan, jos aloite ei tullut sinulta. Useinhan on vielä niin, että varattu ei kerro olevansa varattu.
Nainen on osasyyllinen tekemällä miehen pettämisen mahdolliseksi.
Moraalisesti se juuri onkin erittäin väärin. Ainakin jos arvostukset ovat jalkoväliä korkeammalla ja sitähän ne eivät näissä tapauksissa, kummallakaan osapuolella yleensä ole.
"Veera"
Onko pankki osasyyllinen mahdollistaessaan sekkejä painamalla varastettujen sekkien väärentämisen?
Mikä on pettämisen/petoksen määritelmä? Jos joku antaa parilleen lupauksia joita hän ei sitten pidä, onko todellakin lupauksen välikappale osallinen petokseen. Jos vaikka mies lupaa kusettaa koiran, muttei sitä teekään ja koira kusee lattialle, onko koirakin petturi?
-.-
avunannosta rikollisuuteen, kun kerran petosanalogioita haluat käyttää? Tässähän pettäjän kumppani on selvästi tiennyt, että kolmatta osapuolta petetään ja rankasti.
"Oivoi"
Voi kun minulta nuo juridiikan opinnot ovat kokonaan jääneet saamatta!
Televisiosta olen vain katsellut näitä asioita, mutta muistelen jossain ohjelmassa kuulleeni että "aviorikos" poistettiin rikosrekisteristä jo joitain vuosikymmeniä sitten.
"Aviopetoksen" olen taas kuvitellut viittaavan näihin auervaaratouhuihin.
-.-
Nainen ei ole osasyyllinen, koska hän ei petä. Kuten jo kirjoitin, ei ole naisen asia arpoa, millainen suhde miehellä on vaimoonsa. Voihan olla, että heillä on sopimus, joko sanallinen tai sanaton, että vieraissa saa käydä. Mies yksin tekee pettämispäätöksen ja hänen yksin on kannettava seuraukset.
Sinun logiikallasi aseen valmistajaa pitäisi syyttää murhasta, jos hänen tekemällään aseella joku muu tekee murhan. Pitäisikö myös pahoinpitelyn uhria pitää osasyyllisenä pahoinpitelyyn? Hänhän on tehnyt pahoinpitelyn mahdolliseksi.
Huom, käytin ANALOGIAA. Aivan kuten sinäkin puhuessasi shekeistä ja pankeista, jotka eivät tapaukseen mitenkään liity. Puhuit petoksesta, joka on rikos, jonka avunantoon voi syyllistyä... Tähän tapaukseen sovellettuna (oikein rautalangasta vääntäen) pettäjämies on väärentänyt shekin ja nainen on siinä auttanut... Oletin sinun ymmärtävän.
"Oivoi"
Kiitoksia täsmennyksestä.
Tässä huomaamme kuinka tärkeää on olla olettamatta toisen ymmärtäneen, viisainta on vain sanoa suoraan, väärinkäsityksiä voi silti syntyä.
Sinäkään et tainnut ymmärtää sitä kun koetin selittää, että - tämän television katseluun perustuvan lakitietoni perusteella - tässä keskusteltu tapahtuma ei miltään osin täytä Suomen - olettaen että se tapahtui Suomessa - lain määritelmiä mistään rikoksesta. Mikään siellä määritelty muoto petoksesta ei käsittääkseni kuvaa toimintoa jossa penis viedään emättimeen, ainakaan tässä yhteydessä kuvatuissa olosuhteissa.
-.-
Just.
Koska nainen tiesi, että mies on naimisissa, on hän rikoskumppani. Vain jos aviomiehen vaimo olisi hyväksynyt miehensä syrjähypyn (ei toteutunut tässä..) voisi osapuolia jättää syyttämättä.
Jos tämä nainen olisi ollut myös naimisissa, olisi kysymys ollut kahdesta rikollisesta ja yhdestä rikoksesta. Nyt oli kysymys siis yhdestä rikoksesta, rikollisesta ja rikoskumppanista.
Päätös: Mies oli syyllinen rikokseen ja nainen avunantoon. Aviovaimo saa tuomion lievähköstä herjauksesta...
Tämä ei ole omaa logiikkaani vaan oikeudenkäytäntö:
Nainen tietää miehen olevan naimisissa. Kyseessä on aviorikos siitä huolimatta, vaikka aviovaimolta olisi kirjallinen, varma ja kiistämätön "lupa pettää". Tämä lupa kuitenkin mahdollistaisi aviomiehen ja naisen tekemän rikoksen syyttämättä jättämisen.
Eikö sinulle jo sanottu, että aviorikosta ei ole olemassa enää. Siten pettäminen voidaan tuomita vain ja ainoastaan moraalisella tasolla. Jos taas on sopimus, että vieraissa saa käydä, pettämistä ei edes voi tehdä. Ei ole olemassa termiä "luvan kanssa pettäminen", koska se on itsessään ristiriitainen. Eli vaikka on käytetty rikosvertauksia, älä unohda, että aviorikosta ei ole olemassa.
voiko tän hölmömpää sanailua vielä olla olemassa!
menkää tekemään jotain järkevämpää!
Siihen en osaa sanoa mitään oliko tekosi oikein vai väärin.
Mutta aikuisen ihmisen pitäisi osata ottaa vastuu teoistaan. Kyllähän sinä tiesit, että se tulee satuttamaan jotakuta. Ja vaikka vastuu ehkä onkin miehellä, myös sinä olit teossa osallisena. Ja silloin naisen viha tottakai kohdistuu myös sinuun!
Sinähän oli tavallaan "rikostoveri" ja nainen tuomitsee sinut "avunannosta rikokseen".
Jos olisit teini, nuori tyttönen, ymmärtäisin. Mutta toisessa viestissä sanoit että ikää on jo kertynyt. Aikuisen ihmisen pitäisi kyllä ymmärtää että heidän teoillaan on tietyt seuraukset sekä pystyä kantamaan nämä seuraukset tietoisesti tehdyistä teoista!
Ja toinen tekosi seurauksista on se, että sinut leimataan kevytkenkäiseksi, epäluotettavaksi ja helpoksi naiseksi.
kirjoitus. Juuri näin se on!!
Toki otin vastuun teostani. Asia lähinnä kuitenkin vain huvitti, koska huora kommetti oli aika asiaton naiselta, joka ei ole koskaan nähnytkään mua.
Tiesin, että satuttaa naista kun asia tulee ilmi. Ja olin rikostoveri niinkuin sanoit. Mutta koska mies saa tuollaisen asia anteeksi, en ymmärrä kohta enää naisia. Miehethän aina puhuvat, mutta sain suhteen laadusta käsityksen, ettei enää miestä kiinnostanut.. Monta kertaa mainitsi että haluaa naisestaan eroon, mutta puhumiseksi se näköjään vain jäi.. :)
Tuota en kuitenkaan naiselle kertonut, sen verran ajattelin miehen tunteita tuossa vaiheessa.
Ehkä tein väärin, mutta jos minua on petetty, en koskaan ole naista siitä syyttänyt. Kyllä mies tietää mihin itsensä tunkee!
Miten ihmiset jaksaa kiistellä siitä, kenelle se kuuluu. Eikö jokainen itse päätä kenelle antaa. En viitsisi tapella sukupuolielimistä. Uskottomuus on paljon kaikkea muutakin. Oikeassa nainen on. Naisia haukutaan ja miehet ovat adoniksia, kun saavat vierasta.
Mitä tuohon sanomaan... :):)
Nainen on huora kun on monta kumppania ja mies on kova jätkä... Ikävä kyllä se menee just niin...
"Jos olisit teini, nuori tyttönen, ymmärtäisin. Mutta toisessa viestissä sanoit että ikää on jo kertynyt. Aikuisen ihmisen pitäisi kyllä ymmärtää että heidän teoillaan on tietyt seuraukset sekä pystyä kantamaan nämä seuraukset tietoisesti tehdyistä teoista!"
Minä taas näen asian niin, että aikuisen ihmisen pitäisi ymmärtää, kuka asiassa on oikeasti vastuussa. Tässä tapauksessa vastuunkantaja on mies. Hän on pettänyt. Nainen ei ole pakottanut miestä millään tavalla, vaan mies on tehnyt itse oman päätöksensä. Vaimon pitäisi se ymmärtää ja suunnata vihansa oikeaan paikkaan. Nainen on sinkku, joten hän on vastuussa vain ja ainoastaan itselleen. Tämä pitäisi muistaa.
Tässä on viljelty kaikenlaisia vertauksia. Minä käyttäisin vertauksena liikennettä. Jos B ajaa A:n perseessä kiinni ja A jarruttaa, koska nopeusrajoitus alenee, onko A syyllinen, jos B ajaa perään? Itsehän B on tehnyt päätöksen, että ei noudata nopeusrajoitusta.
(Aviorikosta ei enää ole, mutta ei se estä käyttämästä näitä rikosvertauksia.)
ihminen on vastuussa paitsi itselleen myös niille joiden kanssa on tekemisissä. Nainen oli aviomiehen kanssa aika läheisessäkin tekemisessä.
Vertaisin tätä mieluummin siihen, että mies kysyy naiselta "lähdetäänkö ajamaan ylinopeutta autollani". Nainen lähti, vaikkei hänen niin olisi pitänyt tehdä, koska tietää ylinopeuden olevan kiellettyä!
Miehet on yleisesti sikoja, mutta naisetpa kohdistavat sikamaisuutensa toisiin naisiin. Siis oman sukupuolensa edustajiin. Aivan käsittämätöntä.
Se mitä ihmiset oppivat (yleensä) iän myötä on vastuu tekemisistään ja sekaantumisistaan asioihin. Tunnetko mitään vastuuta, jos olet katselemassa vieressä kun ihmistä pahoinpidellään? Tuntuuko pahalta jos isäsi löisi äitiäsi? Tuntuisiko pahalta, jos isäsi pettäisi äitiäsi? Tuntuiko missään omaisten suru Myyrmannin räjäytyksessä? Eihän sinulla ole parisuhdetta välttämättä keneenkään näittenkään tilanteiden osapuolista, mutta silti saatat tuntea, että tilanteen kaikkien osapuolten tulisi kantaa vastuunsa teoistaan.
Varattu mies hakee usein tälläisiä yhden illan juttuja selkärangattomuuttaan, hetken mielihuuman halussa ja ihan vaan, koska naiset nyt ovat sellaista kertakäyttötavaraa. Itse olet mielestäni oiva esimerkki tästä. Miten voit antaa käyttää itseäsi hyväksi tuolla tavalla? Luulitko tosiaan, että mies oli nimenomaan sinusta kiinnostunut, eikä siitä tavarasta, jota tarjosit auliisti. Kun tarjoilet itseäsi kenelle vaan, teet loppujen lopuksi karhunpalveluksen itsellesi, koska olet nainen. Olet antanut monen naisen puolesta kuvan meistä, että olemme käytettävissä seksitarkoituksiin milloin vain.
Miten miehet ikinä tulevat kunnioittamaan naisia, kun aina löytyy se varareikä? Kunnollisetkin naiset leimataan huonoiksi, tuon jakelun takia. Oletko miettinyt itse, miltä tuntuisi jos menisit rakkaudesta naimisiin, rakentaisit talon, tekisit lapsia ja sitten tulisi riitaa miehen kanssa, vaikkapa siitä, että kun mies käyttää rahaa vastuuttomasti. Riidan päätteeksi mies kävisikin sitten painamassa jotakin naista. Miltäs tuntuisi? Tulisiko huono mieli? Tekisikö mielesi kysyä ensin mieheltäsi, että miten saatoit ja sitten kysyä samaa tältä kolmannelta osapuolelta? Tekisikö mielesi sanoa tälle naiselle, että miten pieni asia parisuhteessa riittää miehille syyksi käydä vieraissa. Tottakai sitä ensimmäisenä leimaa sen miehen täysin idiootiksi, vastuuttomaksi ja käsittämättömäksi. Kun siitä ei kuitenkaan ole mitään apua (kun miehillä tuntuu se selkäranka vaan lahoavan ja lahoavan) sitä kai jotenkin sitten odottaisi naisilta sitä fiksuutta, olla ottamatta vastaan tälläistä selkärangatonta miestä. Sitä tosiaan viimeisenä oljenkortenaan käyttää sitä että eihän naiset voi olla niin tyhmiä, etteivät ymmärrä mitä se varattu mies tekee.
Mutta kuten voimme todeta, nämä varattuihin miehiin sekaantuvat naiset todella pitävät itseään ihan neitsyt marioina, puhtaina pulmusina, joiden ei ainakaan tarvitse kantaa vastuuta tekemisistään, suorastaan ovat olevinaan sankareita. Näin se mies muljuttaa meitä naisia. Menemällä sänkyyn varatun miehen kanssa, tunnet olevasi hieno ihminen, koska mies saa sinut tuntemaan itsesi sellaiseksi. Olisiko jossain vaiheessa naistenkin aika alkaa käyttämään sitä järkeään ja avata ne omat silmät.
Ehkä kuitenkaan näitäkään asioita ei opi ennenkuin sitä ikää ja elämänkokemusta on tarpeeksi. Se on harmi se, montaa ihmistä tulee loukattua ja itse tulee satutetuksi, ennenkuin tajuaa.
Ja vastauksena kysymykseen "Kuka pettää ja ketä?"
- loppujen lopuksi petät ihan itse itseäsi.
Tuossa oli niin monta kysymystä etten kyllä nyt millään jaksa kaikkiin vastata.. Mutta koitetaan edes johonkin...
Ensin kuitenkin vastaan, että en todellakaan kuvittele olevani parempi kun miehen oma nainen, vaikka mies minun kanssa pettikin. Todennäköisesti se hänen naisensa on huomattavasti parempi ihminen kun minä olen.
Ja mies ei todellakaan käyttänyt minua hyväkseen. Minä halusin seksiä ihan yhtä paljon kun hänkin, ehkä vaikka enemmänkin, joten mistään hyväksikäytöstä on aika turha puhua mitään.. Hyväksikäyttöä olisi ollut jos mies olisi luvannut minulle maat ja taivaat siitä että annan hänele.. Itse sanoin miehelle, että minä en harrasta mitään kunnon suhteita nyt, koska en ole kykenevä yhden miehen naiseksi, vielä.
Minun mielestäni on edelleen aivan turhaa toitottaa jotain että naisten kuuluisi pitää yhtä. Se ei toimi ikinä.
En tunne vastuuta siitä jos näen jonkun pahoinpitelevän toista, mutta tottakai se pahalta tuntuu ja teen kaiken mahdollisen estääkseni sen, vastuuta asiaan ei kuitenkaan minulla ole!
Isäni ei lyönyt äitiäni, joten paha sanoa..
Se olisi isäni ja äitini välinen asia jos isäni olisi äitiäni pettänyt, eli en puuttuisi siihen. Pitäisin vaan äitiäni tyhmänä, ellei hän isääni siinä tapauksessa jättäisi.
Myyrmannin tapauskaan ei taas liity aiheeseen mitenkään, mutta toki se oli järkyytävä tapahtuma. Noh, tuliko tyydytys nyt noista vastauksista? Kerro minullekin millaiseksi minut nyt profiloit...
Ja olin varmasti kertakäyttötavaraa miehelle, mutta se oli sen jutun ideakin.. Mistään vuosisadan romanssista ei tod ollut kysymys.
Olen antanut monen naisen puolesta kuvan meistä vai... No hohhoijaa...
Miten miehet tulevat ikinä kunnioittamaan meitä kun aina on se varareikä? Ehkäpä se ei mistään kunnioittamisesta ole kiinni koko naiminen. Ehkäpä minun yhdenyön juttuni, tai sen tekemättä jättäminen ei asiaa olisi muuttanut suuntaan taikka toiseen.
Jos olisin naimisissa ja mieheni menisi painamaan toista, loukkaantuisin, kysyisin syyn siihen, jättäsin hänet, mutta enkai minä nyt perkele sitä kolmatta osapuolta siitä syyttäisi. Minkä hän sille mahtaisi että mieheni on alapäällään ajatteleva?
Ja itseäni en tuossa ainakaan pettänyt.
"Nainen on naiselle"
Minä en ymmärrä koko tätä "varattu" ja "pettäminen" ilmiötä. Toki ihmissuhteet, parisuhteet, perhesuhteet ovat monimutkaisia, täynnä intohimoja jne, mutta mitä sillä on tekemistä sen kanssa kuka on kenenkin kanssa yhdynnässä? Ja mitä "pettämistä" se on?
Jos parisuhteen toinen osapuoli pettää toisen luottamuksen hän ei ole luottamuksen arvoinen. On täysin herttaisen yhdentekevää millä tavoin hän sen luottamuksen pettää - ainakin minun mielestäni. En minä erityisemmin pidä henkilöistä joiden kanssa parini on "pettänyt" minua, mutta en minä heitä syyllistä siitä teosta, koska kyseiset teot eivät ole olleet väkisinmakaamisia.
Ja miksi miehet eivät kunnoittaisi naisia jotka ovat kunnioituksen arvoisia. Vaikka nainen olisi ammatiltaan prostituoitu ei se minusta häntä tee epäkunnioitettavaksi, vaan kaikki on kiinni hänen henkisistä ominaisuuksistaan. Ei sotilaskaan - oli hänen ammatinvalintansa kuinka halveksittava tahansa - ole ihmisenä välttämättä epäkunnioitettava.
Miehenä tekisi todella mieleni sanoa että tunkekaa tuo "varattu" -leima anukseenne, mutta koska olen hillitty ilmaisussani en sitä tee - ketään ei voi omistaa.
-.-
Tarkoitus ei ollut esittää kysymyksiä vastauksia odottaen. Ehkäpä tarkoitus on herättää ajatuksia.
Kukaan ei omista ketään. Kaikki olemme loppujen lopuksi yksin. Mutta miksi elää niin, ettei kunnioita toisia? Voi valita sen toisenkin tien.
Luulen kyllä, että elämä monellekin opettaa. Joten tietyssä elämänvaiheessa olevien on turha toisille jankata näitä juttuja, koska ei sitä vaan tajuu ja toisaalta ei edes halua tajuta. Toisten huomioon ottaminen avautuu monelle vasta siinä vaiheessa, kun oma sydän särkyy.
Ajattelin vielä sitä, että mitäs sitten kun on toinen tai kolmas parisuhde menossa ja lapsia on talot ja kaikki ja taas sama kuvio toistuu. Riitoja tulee ja mies lähtee vieraisiin. Montako miestä heität pellolle, ennenkuin rupeat ajattelemaan, että onko koko systeemissä vikaa? Ja alat miettimään sitä, että jonkun pitäisi ottaa sitä vastuuta myös muista ihmisistä. Sekä sen miehen, että sen kolmannen pyörän tekemisillä on aina vaikutusta jonkun elämään.
Kaikkien ihmisten tekemisillä on vaikutusta toisten elämään. Ja varmasti jos vaikutus on se, että menet toisten parisuhteen väliin, ei varmaankaan tarvitse odotella vastapuolelta kiitosta. Vaikka se sinulle olikin vain seksijuttu, toisella puolella oleville se varmasti oli paljon muutakin.
Olen aika samoilla linjoilla Naisen ja Besserwi(?):n kanssa. Tunnen paljon "varattuja" miehiä ja naisia, jotka kuitenkin käyttäytyvät kuin olisivat "vapaita". Suhde jossa he ovat on kuihtunut eikä ole viitseliäisyyttä erota.
En siis pysty uskomaan, että kultainen sormus vasemmassa nimettömässä omaisi taikavoimia. Jos liitto/suhde ei enää tuota tyydytystä millään tasolla kummallekaan/toiselle osapuolelle, haetaan tyydytystä (henkistä tai fyysistä) jostain muualta. Kolmas osapuoli ei siis (yleensä) ole millään tavoin syyllinen suhteen kariutumiseen, sillä suhteessa on aivan taatusti jotain pielessä jo siinä vaiheessa kun toinen osapuoli "pettää".
Itse olen tämä kolmas osapuoli, enkä tunne asiasta minkäänlaista syyllisyyttä, eikä ole "pettäjänkään" omatunto kolkutellut. Ja tässä on kuitenkin kyse pidemmästä suhteesta. Itse koen suhteen aivan normaaliksi tiettyjä rajoitteita lukuunottamatta.
Se vain kummastuttaa, että edelleenkin tässä yhteiskunnassa nainen nähdään antajana ja mies ottajana. Aivan kuin nainen ei saisi suhteesta mitään... Kyse on kuitenkin jokaisen omista valinnoista. Kukaan ei pakota ketään pettämään tai aloittamaan suhdetta varatun miehen tai naisen kanssa.
Miksi ihmeessä varattu-leima pitäisi tunkea sinne minne aurinko ei paista? Yksi tunnustetuimmista yhteiskunnallisista instituutioista on avioliitto, joka nimenomaan lyö ihmiseen varattu-leiman. Sormushan on nimenomaan ollut miesten välisen sopimuksen symboli, joka huutaa, että tämä nainen tässä on jo rengastettu miehen omistukseen. Ja tänäkin päivänä sormuksen funktio on viestittää muille sitoutumisesta, lyödä se varatun-leima niin että muutkin näkevät. Ei ole mitenkään lapsellista tai tyhmää kunnioittaa muiden aviovalaa, vaikka monet niin tuntuvatkin ajattelevan.
"Nainen minäkin"
Ajatukseni on se että parisuhde, johon liittyy sitoumus on yksilön sisäinen asia. Kun yksilö sitoutuu toiseen ei sidos ole kiinni vihkivalan jälkeen sanotusta "tahdon" sanasta. Kaikki tähän sidokseen liittyvä institutionalisointi ja ritualisointi on vain ylimääräistä lisää joka joillekin on tarpeellista.
Mikäli unohdetaan että rituaalin taustalla oli - toivottavasti siellä oli - ensin sisällä sielussa tehty sitoumus ja aletaan tuijottaa vain muodolliseen puoleen ollaan mielestäni vaarallisilla vesillä. Samoilla vesillä joilla toisessa ääripäässä on rasismi - ihmisen luokittelu jonkin ulkoisen ominaisuuden perusteella.
Olen kanssasi eri mieltä kun kirjoitat: "...tämä nainen tässä on jo rengastettu miehen omistukseen." Orjanomistus kriminalisoitiin useimmissa maissa jo 1800-luvulla, edes kultaisin kahlein ei voi ketään omistaa.
-.-
Ajat ovat muuttuneet ja sisältö on pääasia, ainakin alussa useimmille...
Vaikka tituleeraat itseäsi besserwisseriksi, sinulta jäi huomaamatta viite suureen kirjalliseen klassikkoon, Toiseen Sukupuoleen, sekä mennyt aikamuoto kirjoittaessani sormuksen "omistusoikeutta" kuvaavasta luonteesta. Vaikka parisuhde on nykyään yksilöiden sopimus, useimmat haluavat sen rekisteröidä ja kuuluttaa maailmalle sormuksenkin muodossa. Et voi kieltää, ettei sormuksella olisi status- tai viestintäarvoa ihmisten välisessä kommunikaatiossa.
Uskollisuuden tai muiden lupausten tulee lähteä sydämestä, ei olla pakkoseuraamus sormuksesta. Silti, jos minua vokottelisi sormustettu mies ja vaikka hän kuinka puhuisi suhteen päättymisestä, huomioisen sen, että ainakin joskus mies on todennäköisesti luvannut kunnioittaa suhdettaan ja olla sille uskollinen. En kunnioittaisi enkä haluaisi moista vätystä, en edes yhdeksi yöksi, tuskin edes puoleksi. En haluaisi naimisellani satuttaa edes vierasta naista - en "sisarellisen tai naisten yhteyden" takia vaan ihmisyyden ja moraalin takia.
"Nainen minäkin"
Nimimerkkini valitsin aikoinaan pienessä itseironian puuskassa - sehän on suomeksi kutakuinkin: "viisastelija". Ei sillä ole mitään tekemistä viisauden tai sivistyksen kanssa - ainakaan minun tapauksessani.
Se on selvää että sormuksella on symbolinen, viestittävä merkityksensä, olen sitä pohtinut paljon omalta kohdaltanikin.
Ymmärtänet kuitenkin että et ole yksin käsityksinesi sormuksen merkityksestä. Se mitä kerrot siitä mitä tapahtuisi jos Sinua lähentelisi sormustettu mies vastaa aika monien käsitystä asiasta. Valitettavasti vain tämä ei estä tapahtumasta sellaista mistä tässä alunalkaen on puhuttu. En hämmästyisi vaikka tässäkin maassa olisi paikkoja joissa viikonloppuyleisön joukosta naimisissa olevat miehet tunnistaisi parhaiten siitä että heillä EI ole sormusta vasemmassa nimettömässään.
-.-
"Nainen"
Olen kanssasi samaa mieltä. "Pettäminen" vaatii epärehellisyyttä, Sinä et ole ollut epärehellinen. Sitäpaitsi, mitä kahden ihmisen välillä tapahtuu ei välttämättä liity kolmanteen ollenkaan.
-.-
Samaa mieltä kanssasi. Jos aviomies pettää se on aviomies, joka pettää. Syy sysätään usein "toisen naisen" niskoille, aivan kuin petturimiehellä ei olisi omaa tahtoa ja hän olisi viaton uhri.
Etkai oikeesti ole niin epätoivoinen nainen, että joudut sänkyynmenossa tyytymään varattuun mieheen ? Aivan sama miten hyvän näköinen hän on tai hyvä suustaan, jos tiedät että hän on varattu niin johan nyt olet epätoivoinen jos täytyy sellaisen kanssa mennä vehtaamaan.
Et sinä huono ihminen ole, mutta epätoivoinen.
Ainiin - en pidä sinua juuri minään.
Enkä ole vielä lopettanut!
MIESTEN PITÄISI PYSTYÄ VASTUSTAMAAN KIUSAUS!
Selkärangattomat oliot...
Ei mulla muuta.
Ei se tee mielestäni epätoivoista jos panen miehen kanssa, oli se sitten varattu tai ei! Sillä hetkellä hän oli paras mahdollinen valinta siitä baarista, vaikka hänellä olikin muija. Kun haluan seksiä, en syyllitty silti mihinkään epätoivoon harrastaessani sitä varatun miehen kanssa.
Se olisi epätoivoa jos ottaisin ihan kenet vaan mukaani vain ja ainoastaan seksin tarpeessa.
puhut täyttä paskaa, ei se todellakaan ole mitään epätoivoista jos panee varattua miestä. Ota huomioon ettei nainen edes välttämättä edes tiedä että mies on varattu. Ja vaikka tietäisikin, se on sitten miehen ongelma! siinä tapauksessa nainen voi joko suostua seksiin, tai sitten ei.
Unohdit sanan vastuu. Tuskinpa täällä kyselisit teitkö oikein vai väärin, tai onko naisella oikeutta haukkua sinua jos et itsekin epäilisi tekosi oikeudenmukaisuutta. Pidetään nyrkkisääntönä sitä että Tee mitä teet mutta kestä seuraukset. Itse tiesit kun varatun miehen kanssa sänkyyn hyppäsit että vaimo tuskin ilahtuu. Älä siis valita. On sitä paitsi varsin amatöörimäistä jäädä vielä kiinni. Eiköhän harjoitus tee sinusta mestarin. Älä kuvittelekkaan että tuo jäisi tuohon. Ja muista sitten kun itse olet naimisissa ja kahden lapsen äiti, se voin olla minä joka miehesi kaataa... Hah,hah..
Toki naisella on oikeus haukkua minua, ei se ollut asian ydin. Minä en tehnyt mielestäni edelleenkään mitään väärin.
Ja eihän se minulta ole amatöörimäistä jäädä kiinni. Mies itse kärähti, eikö mies siis ole siinä tapauksessa amatööri?
En missään tapauksessa valita, seksi oli loistavaa ja seuraavana päivänä oli hyvä fiilis. Ei siitä minulle mitään ongelmia tullut. Miehelle ehkä vähän, mutta niistä kuulemma on jo selvitty.. :)
En ajattele asiaa niin että kyllä minä varattuja jatkossakin "kaadan", mutta ei se mahdotonta ole.
Ja jos joskus menen naimisiin ja mieheni panee sinua, niin toivottavasti teillä on edes kivaa. Kurjahan se on pettää jos pettämiskumppani on huonompi sängyssä kun oma muija. Sitähän en vo tietää vaikka niin olisikin.. :) Siis omassa tapauksessanikin.
Vastauksia on tullut nyt niin paljon että oikein puistattaa.. Ajattelin lähinnä että joku vastaa jos kiinnostaa, mutta täällähän on syttynyt oikein "sota" aiheesta jonka ei oikeastaan edes luulisi liikuttavan ketään.
Hyvähän se tietysti on että on olemassa kaiken sorttisia ihmisiä. Mutta kuten joku jo viisaasti olikin sanonut, kaikilla meillä on moraalimme, kaikilla se ei voi olla sama.
Minä olen kuitenkin sen asian jo tehnyt, sitä ei perumaan pystyisi, enkä edes haluaisi. Jos nainen vielä huorittelee niin ehkäpä täytyy vaan koittaa ymmärtää, onhan hänellä varmasti vaikeeta nyt kun oma mies osoittautui pettäjäksi.
Joku kyseenalaisti ikääni käyttäytymiseni perusteella. Ihmettelen sitä kovasti. Koska nykyään tuommoinen mitä omalla kohdallani tapahtui on niin yleistä! Ja varsinkin 30-40 vuotiaitten keskuudessa. Enkä tarkoita pelkästään kaupunkia missä asun, vaan ihan yleisesti.
Ikäväähän se on että tällaista tapahtuu, mutta se on vaan elämää.
Jos todellakin olet vain seksiä vaille, et saa jäädä kiinni.
Kenellekään ei saa kertoa, että on ollut varatun miehen/naisen kanssa.
Eikä se varattu sais tietää sun nimeä.
En MINÄ jäänyt kiinni, mies jäi.
En ole omalla nimelläni kertonut kenellekkään että olen ollut varatun kanssa.
Varattu ikävä kyllä tiesi nimeni jo ennestää, tuttuja kun olemme, mutta vaimoke ei nimeäni tiedä vieläkään.
Oli kyllä erittäin oivia neuvoja Niksi-Nipa.. :)
Mites se nainen sitten pystyi sua huorittelemaan. Jos ei se tiennyt kenen kanssa sen äijä oli vaan se huoritteli vaan sitä "jotain", niin miksi otat sen ittees. Hymyile kauniisti vaan.
Mies soitti puhelimeeni ja selitteli jotain niin nainen sieltä taustalta huusi ja haukkui huoraksi jne.. Ei päin naamaa eikä mitään todellakaan.. :)
Enkä mä sitä itteeni ottanut, vaan huvitti vaan ne nimittelyt.
Kuulostaa tutulta, samoja kokemuksia ja ajatuksia minullakin -tosin pettävien miesten vaimoille tiedot pettämisistä ei käsittääkseni ole ajautunut. Sinkkuna ollessasi Sinusta ei voi puhua pettäjänä. Itse päätät, onko se mielestäsi oikein vai ei ja tuntuuko se Sinusta hyvältä. Mutta kuvailemassasi tilanteessa vika on miehen ja ongelma hänen (ja hänen parisuhteensa).
käsitinkö oikein että et yhtään tunne itseäsi syylliseksi mihinkäään?? syytät vain miestä joka on varattu...vaikka oikeassa olet siinä että mies teki todella väärin kumppaniaan kohtaan mutta syytä on sinussakin!!
Käsitit oikein.. Mielestäni en tehnyt mitään väärää.
Kerroit tuossa juuri "sekosit" varattuun mieheen viikonloppuna..ok.Mutta olisitko valmis pidempään suhteeseen ja ns. kolmanneksi pyöräksi miehelle.Eli miehellä olisi vaimo ja sinä olisit salainen rakastettu.Mitä mieltä olet koko kuviosta.Tuo yhdenillan juttu ei ole vakavaa mielestäni,toisin kuin pitkässä salasuhteessa,jossa tämä 3mas pyöräkin on jo melko huonolla itsetunnolla varustettu jos moiseen suostuu.
En ikinä olisi toisena naisena. Enkä myöskään haluaisi kenenkään miehen jättävän vaimoaan minun takiani. Joten vastaus kai on selvä. En alkaisi kenenkään salarakastajaksi.
Yksi laukaus, puhutaan nyt ko. miehen puolesta, ei yksin tee sotaa. En ymmärrä, miksi länsimainen yhteiskunta niin tiukasti tuomitsee satunnaisen syrjähypyn. Tätä myöten myös oma moraalimme on kyllästynyt ajatuksella, että yksittäinen nautiskeluhetki olisi suuri synti. En väitä etteikö tällainen laukaus saattaisi myös osua minuun, mutta yksittäinen syrjähyppy on aivan eri asia verrattuna pitkäaikaiseen salaiseen suhteeseen (seksillä tai ilman). Miksi seksi liittyy niin tikasti uskollisuus-käsitteeseen. Se mulle kertokaa...