Palkkatukea myös määräaikaisiin työsuhteisiin, työnhakusuunnitelma sitovaksi alusta asti
Yrityksille suunnattua palkkatukea aiotaan joustavoittaa. Lakiesityksen mukaan yritykselle voidaan myöntää palkkatukea työttömän työnhakijan palkkaamiseen myös määräaikaiseen työsuhteeseen jo kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen. Aiemmin tuen myöntämisen edellytyksenä on ollut vuoden työttömyys sekä pääsääntöisesti pysyvä työsuhde.
Työttömän työnhakijan kanssa tehtävästä työnhakusuunnitelmasta on tulossa entistä velvoittavampi. Velvollisuus toteuttaa työvoimatoimiston kanssa laadittua työnhakusuunnitelmaa alkaisi jatkossa heti suunnitelman tekemisestä lähtien. Aiemmin yhteistyövelvollisuus on alkanut vasta viiden kuukauden yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen. Työnhakusuunnitelman lisäksi aktivointi- ja kotoutumissuunnitelma sekä työllistymisohjelma tulevat velvoittaviksi jatkossa heti kun ne on laadittu.
Työvoimapalvelulakiin esitetään muutosta myös työnhakijan matka-avustukseen. Jatkossa matka-avustusta voitaisiin myöntää työmarkkinatukea saavalle henkilölle, kun hän ottaa vastaan vähintään kaksi kuukautta kestävän kokoaikatyön oman työssäkäyntialueensa ulkopuolelta. Lisäksi aiemmasta poiketen matka-avustusta voitaisiin myöntää myös palkkatuettuun työhön siirtyvälle, jos henkilön työttömyys on kestänyt kuusi kuukautta.
Uudistusten tavoitteena on lyhentää työttömyysjaksoja ja katkaista virtaa pitkittyvään työttömyyteen, alentaa työhönoton kynnystä ja lisätä työvoiman liikkuvuutta. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2006 lähtien.
www. mol.fi
Yrityksille suunnattua palkkatukea aiotaan joustavoittaa. Lakiesityksen mukaan yritykselle voidaan myöntää palkkatukea työttömän työnhakijan palkkaamiseen myös määräaikaiseen työsuhteeseen jo kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen. Aiemmin tuen myöntämisen edellytyksenä on ollut vuoden työttömyys sekä pääsääntöisesti pysyvä työsuhde.
Työttömän työnhakijan kanssa tehtävästä työnhakusuunnitelmasta on tulossa entistä velvoittavampi. Velvollisuus toteuttaa työvoimatoimiston kanssa laadittua työnhakusuunnitelmaa alkaisi jatkossa heti suunnitelman tekemisestä lähtien. Aiemmin yhteistyövelvollisuus on alkanut vasta viiden kuukauden yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen. Työnhakusuunnitelman lisäksi aktivointi- ja kotoutumissuunnitelma sekä työllistymisohjelma tulevat velvoittaviksi jatkossa heti kun ne on laadittu.
Työvoimapalvelulakiin esitetään muutosta myös työnhakijan matka-avustukseen. Jatkossa matka-avustusta voitaisiin myöntää työmarkkinatukea saavalle henkilölle, kun hän ottaa vastaan vähintään kaksi kuukautta kestävän kokoaikatyön oman työssäkäyntialueensa ulkopuolelta. Lisäksi aiemmasta poiketen matka-avustusta voitaisiin myöntää myös palkkatuettuun työhön siirtyvälle, jos henkilön työttömyys on kestänyt kuusi kuukautta.
Uudistusten tavoitteena on lyhentää työttömyysjaksoja ja katkaista virtaa pitkittyvään työttömyyteen, alentaa työhönoton kynnystä ja lisätä työvoiman liikkuvuutta. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2006 lähtien.
www. mol.fi
Vastaukset 10
Vanhimmat
työtarjouksia, kun olin vuoden ollut työttömänä..
Lain perimmäinen tarkoitus on saada näin vaalien alla työttömyysluvut mahdollisimman alas. Ei sillä väliä, vaikka kyse on siten bluffista, mitä tuollainen yrittäjien loputon tukeminen tarkoittaa.
Seurauksena on tulevaisuudessa sekaiset työmarkkinat. Ammattiliitoilla ei taida olla paljonkaan sanomista, kun palkkatasoa vedetään alas. Toinen vaihtoehto on, että liikaa palkkaa työnantajan mielestä saavat potkitaan pois ja tilalle otetaan nöyrä nälkäpalkalla työtä tekevä työtön, jonka palkkakustannukset tulevat vielä yhteiskunnalta. Voi meitä, kun tämä kupla puhkeaa.
Ei voi olla pidemmän päälle toimivaa, jos suuri osa yrityselämästä pyörii sillä, että yhteiskunta pumppaa yrityksiin varoja työtekijöiden palkkaamiseksi. Kun vielä mahdolliset voitot viedään maasta pois, niin lopultahan meillä pyörii vain vähenevä yhteiskunnan varallisuus, joka pienenee pienenemistään, koska osa varallisuudesta siirtyy pois maasta.
Heinäluoman ideako? Vai kokoomuksen ja Heinäluoman yhteinen. Tähän on tultu, kun valtiovarainministerinä on kokoomuslainen insinööri, kokoomuslainen juristi, demari (jotka taitavat olla oikeistolaisempia kuin kokoomus) voimistelunopettaja ja nyt demari ylioppilas. Mitä he ymmärtävät taloustieteistä??? Eivät kai mitään aikaansaannoksista päätellen. Tai eivät välitä, tavoitteena on vain mahdollisimman pienet työttömyysluvut, jotta oma valinta tulee varmistetuksi. Ja tyhmä vaalikarjahan äänestää toiveiden mukaisesti.
Milloin me otamme oppia esim. Ranskasta???
niin kauan kuin olen asioita seurannut, jatkuvasti on työttömien oloja huononnettu. 80-luvulla (en itse työtön ollut) hommattiin työttömille palkallisia töitä, kuka osasi koneella kirjoittaa, laitettiin toimistoon, kuka ei osannut, lapion varteen, no, ehkä ei hirveästi töitä tarvinnut tehdä mutta palkat oli kumminkin normaalit, työkkäristä silloin vielä sai monikin ihan oikeita yksityisen sektorin töitäkin (ihan totta) kun nykyisin ainoastaan orjatöitä on tarjolla, ilman palkkaa
Olen työskennellyt alalla ja ollut myös työttömänä, joten voin vahvistaa sen, että rajusti on työttömän tilannetta heikennetty lähes vuosi vuodelta.
1990-luvun alussa oli vielä voimassa se, että kun työttömänä oli ollut vuoden, työttömällä oli oikeus työllistämistyöhön vuodeksi. Kunnat ja valtio tarjosivat etupäässä näitä töitä. Niistä sai ihan normaalin palkan. Sitten tätä oikeutta pienennettiin muistaakseni 1992 ja työllistämistyön pituus lyheni puoleksi vuodeksi. Työaika oli 75 % kokoaikaisesta työstä. Tämä jakso oli hyödyllinen sikäli, että tänä aikana nollautuivat päivärahapäivät ja 500 päivän kertyminen alkoi alusta. Päiväraha säilyi entisen suuruisena.
Muistaakseni 1995 työllistämistyöhön tuli mahdollisuus saada jatkoaikaa 4 kk, mutta samalla pidennettiin työssäoloehto 6 kk:sta 10 kk:een. Pahin juttu ehkä oli kuitenkin se, että myös työttömänä tehty työ kerrytti työssäoloehtoa, samoin osa-aikatyö. Näin saatiin automaatti, jolla päivärahat pienenevät joka kerta, kun työtön on onnistunut olemaan työssä tuon 10 kk.
1990-luvulla heikennettiin myös päivärahan laskuperusteita ja päiväraha pieneni myös suhteessa palkkatuloihin. Kun aikaisemmin oli saanut lomarahat pitää, niitä ei jaksotettu, niin sen ansiosta työtön sai hiukan kohennettua talouttaan ja ensimmäisen päivärahapäätöksen odotteleminen ei ollut niin tuhoisaa.
1990-luvun loppupuolella pidennettiin karensseja: työstä eromisesta oli aikaisemmin saanut 2 kk:n karenssin, se muuttui 3 kk:ksi. Kieltäytymisistä sai aikaisemmin 1 kk:n karenssin, se piteni 2 kk:ksi. Karensseja määrätään kuitenkin yhtä hulvattoman mielivaltaisesti kuin aikaisemminkin.
Kaikkein rankimman kohtelun ovat saaneet heikoimmassa asemassa olevat työttömät eli työmarkkinatukea saavat. Heillä on pidemmät omavastuuajat ja niitä määrätään useammin, heillä on odotusajat ja heihin kohdistetaan useimmin työssä/koulutuksessaoloehdot.
Ilmaistyö on hiipinyt kuvioihin työmarkkinatuen myötä. Työmarkkinatuki tuli joko 1995 tai 1996. Sen myötä luotiin termi työmarkkinatukiharjoittelu. Sitä taidettiin käyttää suhteellisen vähän 1990-luvulla. Nythän erilaiset ilmaistyöt ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet. Niistä kieltäytyminen asettaa työttömän aika hankalaan asemaan, sillä karensseja ja 3 tai 5 kuukauden työssä/koulutuksessaoloehtoja ja muita epäämisiä kun voidaan asettaa rajattomasti. Tosin aika rajatonta se on jo nyt, kun pelkkiä karensseja määrätään runsaat 40 000, mihin tulee muut epäykset ja hylyt lisäksi.
1990-luvulla sai vielä työtön ansaita 750 markkaa eli n. 126 euroa ilman, että se vaikutti heikentävästi tukiin. 1990-luvun lopulla sitten tuli voimaan systeemi, jossa työtön menettää ansaitsemastaan eurosta 50 senttiä.
Kuvottavinta on, että näitä kaikkia heikennyksiä perusteltiin aikanaan kannustavuudella. Joten olkaapa varuillanne, kun työvoimaviranomaiset alkava puhua kannustavuudesta... Siinä on aina koira haudattuna.
Tässäpä joitakin heikennyksiä. Muitakin varmasti on, mutta nämä tuli miettimättä ensimmäisenä mieleen. Ne vaikuttavat tosi rankasti työttämän olemiseen.
Eli olisiko aika jo ottaa oppia ranskalaisista ja lähteä barrikadeille. Nythän se on mukavempaakin, kun ei ole enää talvi eikä viima.
ja ottaa giljotiinit käyttöön
ja musiikkitaloakin rakentamassa ollaan!
"Kaikkein rankimman kohtelun ovat saaneet heikoimmassa asemassa olevat työttömät eli työmarkkinatukea saavat. Heillä on pidemmät omavastuuajat ja niitä määrätään useammin, heillä on odotusajat ja heihin kohdistetaan useimmin työssä/koulutuksessaoloehdot. "
nykyisin suurin osa työttömistä.
Kuvottavinta on, että näitä kaikkia heikennyksiä perusteltiin aikanaan kannustavuudella. Joten olkaapa varuillanne, kun työvoimaviranomaiset alkava puhua kannustavuudesta... Siinä on aina koira haudattuna.
---
nyttemmin "aktivointi" ja työttömän "elämänhallinnassa on ongelmia" joka ratkaistaan pakottamalla töihin palkatta kunnes hallinnan ongelma loppuu ja työtön hirttää itsensä
Asiahan on sillä tavalla että varsinkin pitkäaikaistyöttömän kannattaa ottaa vastaan lähinna pimeitä töitä, varsinkin jos kyse on pätkäduuneista. Turha sitä omaa oksaansa on sahata oli kyse sitten työmarkkinatuesta tai toimeentulotuesta.
..nykyajan työttömiä syytetään työhaluttomuudesta, kun tuet ovat niin hyvät. Kuinkahan noille idiooteille vääntäisi rautalangasta, että pienemmän työttömyyden aikana tuet olivat paljon paremmat. Sekin todistaa sen, että he ovat väärässä eli ovat vain yksinkertaisia ihmisiä.
esim. hollannissa ja tanskassa, kun tuet ovat paremmat, on varaa hakea töitä, suomen tuet on niin pienet että jollei ole muualta tuloja, ei ole varaa hakeakaan töitä, jos töitä saisi, ei varaa mennä sinne jne. esim. työkkärikin määrää kursseille joille ei ole porukoilla varaa mennä kun sijaitsevat niin kaukana ettei työmarkkinatuella yksinkertaisesti kykene sinne menemään vaikka jälkikäteen tulisikin matka-avustuksia, jne.