Isän puoleinen sukuni on täysin mahdoton.
Äidin puoleinen leppoisa mutta alkoholismia ja itsemurhia. Isän suvussa ei itsemurhia ole mutta ihan helvetillistä moralisointia. Mikään ei ole kyllin hyvä. Ei ole kelvollinen ihminen ellei ole akateemista koulutusta (suvun patriarkoilla ei ole itselläänkään, mutta jälkeläisillä pitäisi sitten olla). Kamalaa epäluuloa, vähättelyä ja lannistamista. Porvareita pahimmasta päästä. Perinteiset arvot, isäntä ei suurin surminkaan tartu tiskiharjaan ja emäntä viimeisillä voimillaan toimittaa ruoan pöytään tai tulee nyrkistä. Väkivalta peitetty porvarillisen kunnollisen kulissin taakse. Heidän kanssaan ei kestä olla samassa talossa päivää kauempaa. Ystävieni suvut eivät ole tälläisia. Seurauksena lannistavasta suvustani itselle on kehittynyt pysyvä alemmuudentunto, heikko itsetunto ja masennus.
Asun heistä hyvin kaukana enkä ole missään väleissä, koska en kestä. Isäni isä pahin patriarkka joka on lannistanut isäni jo hänen ollessa lapsi ja samaa jatkoi minuun.
Onneksi äitini suku on sentään ihan täyspäinen, vaikka ongelmansa sielläkin.
Äidin puoleinen leppoisa mutta alkoholismia ja itsemurhia. Isän suvussa ei itsemurhia ole mutta ihan helvetillistä moralisointia. Mikään ei ole kyllin hyvä. Ei ole kelvollinen ihminen ellei ole akateemista koulutusta (suvun patriarkoilla ei ole itselläänkään, mutta jälkeläisillä pitäisi sitten olla). Kamalaa epäluuloa, vähättelyä ja lannistamista. Porvareita pahimmasta päästä. Perinteiset arvot, isäntä ei suurin surminkaan tartu tiskiharjaan ja emäntä viimeisillä voimillaan toimittaa ruoan pöytään tai tulee nyrkistä. Väkivalta peitetty porvarillisen kunnollisen kulissin taakse. Heidän kanssaan ei kestä olla samassa talossa päivää kauempaa. Ystävieni suvut eivät ole tälläisia. Seurauksena lannistavasta suvustani itselle on kehittynyt pysyvä alemmuudentunto, heikko itsetunto ja masennus.
Asun heistä hyvin kaukana enkä ole missään väleissä, koska en kestä. Isäni isä pahin patriarkka joka on lannistanut isäni jo hänen ollessa lapsi ja samaa jatkoi minuun.
Onneksi äitini suku on sentään ihan täyspäinen, vaikka ongelmansa sielläkin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tiedän tunteen, meillä vanhammat puuttuu vielä aikuisiälläkin mun ja perheeni asioihin. Monesti olen harkinnut muuttoa kauemmaksi jotta olisi oma rauha elää ja olla kuten tahtoo. Tuntuu etten vieläkään ole "lunastanut" paikkaani, aivan kuin se pitäisi ansaita. Kaikki menee hyvin jos tekee kuten he toivovat, mutta en halua elää heidän elämäänsä kontrollifriikkeinä, vaan omaani!! Edesmenneen veljeni vaimo onkin heille ollut läheisempi "tytär" ja oikea ihanuus, minä tunnun olevan se musta lammas. Onneksi on oma perhe ja lapset kuitenkin, vaikka masentaahan se aina, ja vituttaakin. Tsemppiä sullekin!!
Nimenomaan tuo että pitäisi jotenkin "lunastaa" paikkansa! Että olemassaolo pitäisi ANSAITA. Että sitä on pelkkä seksipuuhassa ruiskaistu taakka, ja pitää jotenkin ansaita kunnioitus ja elämä, se ei lankea itsestään.
Ihme touhua.
Onneksi nuo eivät ole päässeet myrkyttämään mieltäni niin paljon että olisin sokea heille. Yleensä tuollaiselle ollaan sokeita kun eletään niin suvun vaikutuspiirissä.
Viitteitä narsismiin.