Seuraavissa eduskuntavaaleissa kaikki äänestetään ehdokasta, joka vastustaa pakkoruotsia ja ruotsinkielen erityisasemaa Suomessa. Enää ei anneta ruotsalaisten nöyryyttää meitä! Mitähän mahtaisivat Ruotsin hallituksessa sanoa, jos suomalaiset ehdottaisivat suomalaisen virkamiehen lähettämistä valvomaan suomenkielen asemaa Ruotsissa. Ruotsissa on esimerkiksi lailla kielletty suomalainen kansanpuolue, eikä ole toivoakaan että koulutusta tai palveluja järjestettäisiin suomeksi! Silti niillä on pokkaa tulla tänne häärimään ja pakottamaan suomalaisia opiskelemaan ruotsia SUOMESSA!
Seuraavissa vaaleissa äänestetään
neuvo
9309
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
puhut asiaa. Samalla kommunismi voitas
asettaa laittomaksi.
Ruotsinkielistä rahaa ei enää maassa tarvita?
Valitettavasti suomenkieliset eivät aikanaa pystyneet saamaan maan talouselämää kukoistamaan.
Ruotsinkielinen raha sai. Siksi heillä on edelleenkin - ihan ansaitusti - suuri taloudellinen valta.
Tuolla edellä olevalla asentella kyllä ei minkäänvärinen raha tuota....
Seuraavissa vaaleissa äänestetään kaikki sellaisia henkilöitä jotka ovat EU:ta vastaan.
Siitä paskapuljusta on erottava mahdollismman pian. Mitenkään muuten tämä hulvaton rahan kylvö Brysseliin ei lopu.
Suomi on totaalisesti konkurssitilassa,elleivät suomalaiset äänestäjätonterot ällyy.
Ymmärrätkö miksi ruotsinkielisillä tämä raha on? Siksi, koska Suomessa on jaettu yliopistojen aloituspaikat epäoikeudenmukaisesti. Esimerkiksi viidennes (20%) suomalaisista ekonomeista valmistuu ruotsinkielisestä Hankenista. Tällä taataan se, että ruotsinkieliset voivat jatkossakin jakaa yritysten johtopaikat toisilleen jättäen suomenkielisen väestönosan toisarvoisiin hommiin.
mahdollisuus opiskella miten pitkälle tahansa.
Aikanaan yiopistojen paikat jaettiin eri tavalla.
- sukuyhtiöiden omistajien jälkeläiset pääsivät sisään koska joka tapauksessa menivät johtopaikoille.'
- pätevyys oli seuraava kriteeri
- kolmatena tukijat ym porukka vaikutti pieneen osaan.
Sivistystaso on ollut ruotsinkielisillä aikanaan aivan eri tasoa kuin suomenkielisillä.
Siihen taas on omat historialliset syynsä.
Todellisuudessa suomenkieliset ovat yllättävän nopeasti ottaneet paikkansa elinkeinoelämän johdossa.
Kaikille ei ole Suomessa annettu yhtä suuria mahdollisuuksia opiskeluun. Ruotsalaisille varatut kiintiöt korkeakoulujen aloituspaikoissa ovat todella ylimitoitettuja ruotsinkielisten osuuteen koko maan väestöstä. Tämän vuoksi ruotsinkieliset pääsevät huonommilla arvosanoilla opiskelemaan kuin suomenkieliset. Onko se oikein?
Alimpia sisäänpääsypisteitä 2004:
Hanken, Helsinki: 68/127 = 53,5 /100 pistettä
HKKK (Helsingin kauppakorkeakoulu): 57,23/80 = 71,5 /100 pistettä
Helsingin lääketieteellinen
suomenkielinen linja: 60,89/78 pistettä
ruotsinkielinen linja: 51,13/78 pistettä
Helsingin oikeustieteellinen
suomenkielinen linja: 46/70 pistettä
ruotsinkielinen linja: 51/70 pistettä
Vaasan oikeustieteellinen
suomenkielinen linja: 47/70 pistettä
ruotsinkielinen linja: 38/70 pistettä
Lähde: Tilastokeskus
Minä en ainakaan suhtaudu Ruotsista "tarkkailijan" lähettämiseen mitenkään uhkana vaan päinvastoin mahdollisuutena. Ruotsille on tämä oikeus lisäksi suotava, koska heillä on perinteitä vaalia kielensä asemaa maailmankartalla. Erityisen tärkeäksi tämän tekee juuri kielteissävytteinen asenne, jonka ruotsinkielen opetuksen nykytila on maassamme aiheuttanut.
Opettajan kannalta tämä todellakin vain apu: Olen voimattomana seurannut sivusta sitä, kuinka yhä pienevin resurssein eli lähinnä tuntimäärin pitäisi kieltä nyt opettaa vieläpä iässä, jossa se ei juurikaan vähempää voisi kiinnostaa. Tähän kun lisätään vielä paineet opettaa perinteisin menetelmin verenmaku suussa kielioppia ja vaatia sanojen pänttäystä, on työn luonnekin muuttunut sellaiseksi räveltämiseksi, ettei siihen missään nimessä voi olla tyytyväinen.
Kummallista tässä on tosiaankin se, että ruotsalaisten on tultava tänne opettamaan, että kuinka se tulisi tehdä. Voihan olla, että he kieltävät koko homman, ellei sitä paremmin saa tehdä :)
Kyllä asia on niin, että jonkun olisi pidettävä meidän suomalaisten puolia koulutusasioissa, jos meistä suomalaisista ei ole sitä tekemään. Ei ole liian hyvä eikä riittävän laaja-alainen esim. suomalaisten kielitaito.
Elinkeinoelämä on saanut tahtonsa läpi valinnaisuuden kaventumiseksi ja lähinnä matemaattisten aineiden tuntimäärien lisäämiseksi. Sitäkö se "osaamisyhteiskunta" edellyttää?
Tässä mielessä suurin osa tuttavapiiristäni (itseni mukaan lukien) ei edusta osaamisyhteiskuntaa vaan tekee aivan tavallista työtä, joka on opittavissa lyhyessäkin ajassa liikaa koulunpenkkiä kuluttamatta, mutta johon toisaalta ei koskaan ole liian valmis.
Kielenopettajana tiedän, että esim. työn yhteydessä kielen opetteleminen aikuisen kohdalla on todellakin helpommin sanottu kuin tehty. On suorastaan vastuutonta, jos tähän asiaan ei jo pikkuhiljaa puututa koulujen tuntijaon osalta.
Todella pahana painolastina kielenopetuksessa on pakkoruotsi, joka ei varmasti ole omiaan houkuttelemaan esim. maahanmuuttajia, joista kilpailemme muiden maiden kanssa. Miettikää itse, jos pitäisi opetella kaksi uutta kieltä päästäkseen suomalaiseksi. Jotain on siis tehtävä valinnaisuudelle ja tuntijaolle (jotka on juuri uudistettu)!
Onneksi olin muualla silloin, kun tämä asia nuijittiin pöytään. Enkä toivottavasti ole lisäämässä suomalaisten alemmuudentunnetta tässä "osaamisyhteiskunnassa", johon siis korostan itsekin olevani kykenemätön itseäni mahduttamaan. Töitä on kuitenkin riittänyt - ja kavereille myös, jotka ovat aivan tavallisia kuolevaisia.
Totesin muuten oman lapseni kohdalla, että jostain itäblokin maasta oli tänne paikalliseen teollisuuslaitokseen tuotu organisaatiomalli, jonka työntekijät olivat aivan luonnostaan ottaneet omakseen ja joka on toiminut omalla painollaan ja tuottanut tuloksia vuosikausia. Poikakin istui siihen oikein hyvin.
Jos kirkkovenesoutelulla ja kuumailmapalloilulla pitäisi tiimityötä ryhtyä keinotekoisesti luomaan, saisi siihen siihen lähinnä rahat tärväytymään, mutta minkäänlaisesta tuloksesta ei olisi takeita! Ei ole muuta osaamista myydä kuin itsensä jäseksi tiimiin.
Kyllä suurin apu ruotsin opetuksen tason nostamiseksi olisi sen vapaaehtoistaminen. Nyt ne jotka oikeasti haluaisivat oppia kieltä kärsivät siitä isommasta joukosta joita ruotsin opiskelu ei kiinnosta pätkääkään. Tämän vuoksi eteneminen on hidasta, kun opetus pitää tahdittaa alemmalle tasolle näiden ei kiinnostuneiden oppilaiden takia. Nyt isot resurssit jotka käytetään ruotsinopiskeluun valuvat hukkaan. Verratkaa esimerkiksi sitä miten paljon paremman kielitaidon oppilaat saavat kolmessa vuodessa englannin opiskelussa kuin kolmessa vuodessa ruotsin opiskelussa.