kerronpa hieman omaa tarinaani treffipalstalla. ALoittaessani treffailun, olin mielestäni todella kiltti ja vilpitön toisia ihmisiä kohtaan. Sen verran on tullut kuraa niskaan deittikavereilta, että enää en ota sitä vastaan. " Soitellaan ensi viikolla, olet tosi ihana", " juuri sinunkaltaista ihmistä olen etsinyt", "olet niin kaunis ja älykäs" jne..Ja närhen munat! Ei ole sitten ollut edes pokkaa lähettää myöhemmin tekstiviestiä, että " oli kiva tavata, mutta jatketaan eri suuntiin". Vaietaan kun maa olisi niellyt,kun asiaa ei tarvitse ajatella, niin sitä ei ole?!?
Etsin itselleni kumppania netistä sen takia, että haluaisin että minua arvostetaan minun ajatusteni takia, ei ulkonäköni takia( tiedän kokemuksesta, että minulla ei ole seurasta puutetta, mikäli ulos lähden.) Taitaa olla turhaa. Mutta paskaa en ota enää niskaa, enkä aio olla aikuisten miesten lelu. Parempi siis liittyä itse kusipäiden porukkaan, niin eipähän ainakaan satuta enää itseään?!?!
Etsin itselleni kumppania netistä sen takia, että haluaisin että minua arvostetaan minun ajatusteni takia, ei ulkonäköni takia( tiedän kokemuksesta, että minulla ei ole seurasta puutetta, mikäli ulos lähden.) Taitaa olla turhaa. Mutta paskaa en ota enää niskaa, enkä aio olla aikuisten miesten lelu. Parempi siis liittyä itse kusipäiden porukkaan, niin eipähän ainakaan satuta enää itseään?!?!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Suuntaa katseesi mieluummin vaikka lenkkipolulle. Netistä on aika vaikea loppujen lopuksi järkevää seuraa löytää, niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin. Luulisi että netti päinvastoin helpottaisi tätä asiaa, mutta nykykonseptilla niin ei taida käydä. Turha kuitenkaan katkeroitua vaikka ottaisikin päähän, minuakin ottaa kun ei nettijutut ole onnistuneet. Olen siksi jättänyt ne kokonaan pois. Leluksi ei tosiaankaan kannata suostua, ei missään nimessä!
kokemuksia löytyy myös teistä naisista. :(
Olitpa kirjoitellut sitten kuukauden tai kaksi, niin aina sama juttu. Paljon löytyy yhteisiä asioita ja samoja mieltymyksiä, mut sit ykskaks vain kadotaan. :(
Samoin käy jos kirjoittelet viikon tai kaksi ja sitten treffaat. Kovin ollaan halukkaita jatkamaan yhteyden pitoa, mut kuinkas ollakkaan sitä aikaa ei sitten vain tunnu löytyvän.
Tämä tyyli on hyvin yleinen, koska se on niin helppo tapa vain siirtyä seuraavaan.
Nykyään ei osata sanoa EI KIITOS.
Kadotaan mielummmin kuin kohdataan totuus.
Aika säälittäviä on ne ihmiset, jotka eivät osaa hoitaa asioita oikealla tavalla loppuun.
Tässä maailmassa on helppo katkeroitua - teitpä mitä tahansa. Todellista luonnetta kysyy se kilttinä pysyminen vastoinkäymisistä huolimatta.
Ajattelepa. Entä jos tapaatkin tulevaisuudessa jonkun mukavan tyypin, mutta ollessasi katkera ja kyyninen, pilaat mahdollisen tulevaisuutenne.
Älä anna periksi. Kun vastaa pahalla pahaan, saa aikaiseksi vain lisää pahaa.
Tietystikään tämä ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi jatkaa leluna olemista. Ehkä sinun pitäisi katsoa, millaisia miehiä olet tapaillut ja kokeilla toisenlaisia. Vaikka täällä on ollut keskustelua riman laskemisesta, niin olen vahvasti sitä mieltä, että rimaa voi myös siirtää sivusuunnassa. :)
Pettymykset kuuluvat elämään. On kohtalomme tuntea koko tunteiden kirjo ja se tekee meistä eheämpiä ihmisiä. Et ole yhtä kuin tunteesi. Olen varma, että löydät vielä etsimäsi.
Olen samaa mieltä.
No, olen kyllä päättänyt että en laita "vahinkoa" kiertämään. Eihän se ole muiden (siis mahdollisten tulevien treffieni) vika, jos minä olen saanut kuraa niskaan. Ei ole myöskään minun vikani, jos jotkut ihmiset ovat henkisesti niin selkärangattomia, etteivät kykene seisomaan omien tekojensa takana, sehän kertoo heistä vain jotakin ihmisinä, ei minusta. Katkeruus satuttaa lopuksi vain itseään ja pilaa omaa elämää ja mahdollisuuksia.
Olen myös useasti kuullut, että minä olen "pelottava nainen", koska olen pitkä, hyvännäköinen ja älykäs, itse en tosin lähde väitteiden oikeellisuutta analysoimaan. Olen käynyt treffeillä "kaikenlaisten" miesten kanssa, ehkä täytyy sitten nostaa rimaa, että löydän miehen, jolla on itsellään samoja ominaisuuksia, joita minulla väitetään olevan. Eipähän silloin tunne itseään "vähäpätöisemmäksi"?! Tosin en ole ikinä aiemmin välittänyt "ulkoisista" seikoista, mutta täytynee kiinnittää asiaan enemmän huomiota jatkossa.
Mukavaa kevättä teille kaikille !
Hienoa, että et alennu siihen, että laitat vahingon kiertämään. Minulle on joskus nainen sanonut, että on hänkin pettynyt, ikään kuin se hyvittäisi sen, että hän oli itse loukannut minua. Minä en ollut loukannut häntä enkä muitakaan, joten tuntui täysin kohtuuttomalta, että minä olisin millään lailla velvollinen ottamaan vastuuta muiden teoista, saamaan sitä paskaa niskaan, joka kuului ihan toisille miehille. Tuo kertoi itselleni siitä naisesta enemmän kuin kukaan muu, halveksun häntä syvästi sen vuoksi, että hän ajatteli noin itsekkäästi.
Kaikilla mukavilla ja välittävillä ihmisillä on tässä maailmassa todella vaikeaa, koska välittäminen tuntuu toisinaan samalta kuin henkinen itsemurha. Silti emme voi olla muuta kuin olemme, onneksi emme muutu, en itsekään koskaan haluaisi olla samanlainen kuin ne, vaikka tämä onkin toisinaan yhtä helvettiä. Toivotan sinulle mukavaa kevättä ja kaikkea hyvää, voit olla todella iloinen siitä, että olet sellainen kuin olet. Toivon sydämestäni, että kohdallesi osuu vielä mies, joka on samanlainen, jonka kanssa te voitte antaa toisillenne vastavuoroisesti itsestänne paljon hyvää. :)
Itse en ole edes noin pitkälle päässyt ja jo on koko touhu alkanut oksettamaan.
Minä lueskelen yleensä deitti.netin ilmoituksia, koska en jaksa aktiivisesti roikkua suomi24:ssa. Tänä aamuna tuli kuitenkin taas vilkaistua suomi24:nkin ilmoituksia ja ällötys valtasi heti mielen. Ilmoitus alkaa "Pitkä ja tumma komistus etsii..." Sitten hän myöhemmin kohdassa ´asiat joista en innostu´ kertoo että itsekeskeisyys ja -riittoisuus sekä pinnallisuus eivät kolahda. Joopa joo, hieman ristiriitaisuutta. Ja näitä tällaisia ilmoituksia riittää...
Sitten deitti.netin puolella ilmoitus otsikolla "Harvinaisuus ilmestyi vapaille markkinoille.." on laitettu viimeiset kaksi kuukautta joka ikinen päivä uutena ilmoituksena vetämään! Tosi harvinaisuus näyttääkin olevan.
On tämä oikeasti niin säälittävää touhua. Ei täältä löydä seuraa sellainen, joka ihan oikeasti haluaisi oman kunnollisen kullan.
Mutta onneksi kesä tulee ja ihmisiä näkyy taas kaduillakin! :-)
Miten me sellaiset ihmiset joilla ei ehkä itsetunto ja varsinkaan itsevarmuus ole sitä parasta luokkaa, ollaan ujoja eikä edes osata iskeä ketään? Niin ja raflat ei kiinnosta ja harrastukset on selllaisia ettei tapaa ketään. Ei livedeittailu ole meitä varten. Siksi aion vastakin deittailla netissä!!!
On täällä sentään edes alkuun päästy toisinkuin livenä.
http://www.city.fi/deitti/view.php?id=309751&ph=
Näköjään on taas nyt illalla ilmestynyt vapaille markkinoille :D
Puolessa välissä lukiessani tuota ilmoitusta otsasuoneni alkoi pullistumaan jo huolestuttavasti. Loppuun päästyäni voin jo pahoin, ja juoksin antamaan ylen. Irtisanon nettiliittymäni mahdollisimman nopeasti, etten enää vahingossakaan tule lukeneeksi lisää tällaista siirappia.
Voi vitsi mitä soopaa...todellakin alkoi jo oksettaa puolessavälissä. Onkohan tämä vitsiksi tarkoitettu vai uskooko joku ihan oikeesti tällstä paskaa???
Tuo tyyppi voisi kyllä ryhtyä B-luokan romaanikirjailijaksi - eiköhän liene suoraan kopioitu Harlekiini sarjan kirjasta. Joten ei taida oikein niitä romaanikirjailijan lahjojakaan olla.
Tuohan on ihan jo naisen älyn aliarvioimista, eihän tuota usko kukaan normaalijärkinen, normaali itsetunnon omaava nainen. Hoh, hoijaa...siinä tyyppi odottelee vastauksia. Minulta ei ainakaan saa, vastauksia eikä muutakaan.
No jos se yhtään lohduttaa niin raflassa se sanotaan suoraan: olet
ruma :)
Meillä näyttää olevan aika saamkaltaisia ajatuksia. Tuskin ihan eilisen tereen likka olet, jos noin paljon viisastut kokemuksilla?
Siis ihan samalta tuntuu!!!
Tunnen itseni niin halvaksi ja nöyryytetyksi yhteen jurpoon uskalsin tutustua kunnolla. Ilmoituksessani lukee selvästi, että tositarkoituksella.
Olisi luullut, että miehellä on edes palikat kohdallaan kun psykalla on hommissa... vaan eipä taida pojulla sitten ollakkaan.
Rimakauhu vai mitä kun tekstaria piti laittaa, ei ollut pokkaa edes suoraan puhua. Hemmetti!!
Ei ole minulla ollut miehistä koskaan pulaa, eikä tule, mutta haluaisin vain löytää sen jonka kanssa voin olla ihan rauhassa ja muuta ei tarvitse miettiä.
Pahamieli tuollaisesta kyllä jäi... :´(
Niinpä niin: samat on kokemukset: mutta kertokaapas mistä sitten löytää teidät naiset, kun baareissa ette käy, ja netissäkin tuntuu olevan hapatusta ja pettymystä? lenkkipoluilla ei jaksa päivät ympäri juosta, eikä kirjastossa kuikailla kaikkia prospekteja...
Eli kyllä se baarit,biletys ja risteilyt tuntuu sittenkin olevan se paras paikka koettaa etsiä sitä oikeaa..