Yhdistyksen hallituksesta eroaminen

Miksi ei voisi erota, vaikkei ole ero vuorossa. Ilmoittaa vaan, ettei ole käytettävissä.

Kesken kauden eroamisesta saattaa olla yhdistyksen säännöissäkin ne syyt, minkä nojalla jäsen voi hakea eroa.

Koska yhdistyksen kokous ei ole mikään pysyvä toimielin eikä oikeuskirjallisuuden mukaan toimielin ensinkään, niin kyllä eroilmoitus hallituksen jäsenyydestä tehdään yhdistyksen hallitukselle - muutenhan eroaminen ei olisi lainkaan mahdollista kesken kauden. Yhdistyksen kokousta ei tarvitse kutsua koolle yhden hallituksen jäsenen eroamisen takia, mikäli jäljelle jäävä hallitus on päätösvaltainen.

Kyllä eroamiselta voidaan edellyttää perusteltuja syitä, mutta eroamista ei voi käytännössä estää. Jos hallitukseen on valittu määräajaksi, niin mielestäni luottamustoimesta ei kovin kevein perustein voi erota. Toki tällaisen syyn (perhesyyt, yleiset syyt) voi aina keksiä, mutta jotain painavaa pitäisi olla - muutenhan joku voisi ajatella tulevansa huvikseen hallitukseen vaikka 2...3 kuukaudeksi ja kyllästyttyään lähtevänsä pois vain huutamalla heippa. Kirjallisuudessa on esitetty näkökanta, että perustelujen tulisi olla sellaiset, jotka antavat kauppakaaren 18. luvun 7 §:n mukaisesti asiamiehelle oikeuden jättää tehtävänsä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340003000#L18P7
"Jos joku on ottanut jotakin toisen puolesta määräajassa tehdäksensä ja toimittaaksensa taikka luvannut sen loppuun saattaa, ja jos hänelle siinä tulee esteeksi kuninkaan palvelus tahi sairaus, omat toimet tahi muu laillinen syy, niin ilmoittakoon sen päämiehellensä niin aikaiseen, että tämä ennättää panna sijaan toisen. Sitten olkoon asiamies vastuusta vapaa, tehtyänsä tilin siltä ajalta, kuin hän siinä toimessa oli."

M.P. kirjoitti:

Koska yhdistyksen kokous ei ole mikään pysyvä toimielin eikä oikeuskirjallisuuden mukaan toimielin ensinkään, niin kyllä eroilmoitus hallituksen jäsenyydestä tehdään yhdistyksen hallitukselle - muutenhan eroaminen ei olisi lainkaan mahdollista kesken kauden. Yhdistyksen kokousta ei tarvitse kutsua koolle yhden hallituksen jäsenen eroamisen takia, mikäli jäljelle jäävä hallitus on päätösvaltainen.

Kyllä eroamiselta voidaan edellyttää perusteltuja syitä, mutta eroamista ei voi käytännössä estää. Jos hallitukseen on valittu määräajaksi, niin mielestäni luottamustoimesta ei kovin kevein perustein voi erota. Toki tällaisen syyn (perhesyyt, yleiset syyt) voi aina keksiä, mutta jotain painavaa pitäisi olla - muutenhan joku voisi ajatella tulevansa huvikseen hallitukseen vaikka 2...3 kuukaudeksi ja kyllästyttyään lähtevänsä pois vain huutamalla heippa. Kirjallisuudessa on esitetty näkökanta, että perustelujen tulisi olla sellaiset, jotka antavat kauppakaaren 18. luvun 7 §:n mukaisesti asiamiehelle oikeuden jättää tehtävänsä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340003000#L18P7
"Jos joku on ottanut jotakin toisen puolesta määräajassa tehdäksensä ja toimittaaksensa taikka luvannut sen loppuun saattaa, ja jos hänelle siinä tulee esteeksi kuninkaan palvelus tahi sairaus, omat toimet tahi muu laillinen syy, niin ilmoittakoon sen päämiehellensä niin aikaiseen, että tämä ennättää panna sijaan toisen. Sitten olkoon asiamies vastuusta vapaa, tehtyänsä tilin siltä ajalta, kuin hän siinä toimessa oli."

taitaa olla nyt sen verran vanhaa, että se viittaa vuoden 1919 lakiin yhdistyksistä, vai kuinka?

Tuo kauppakaaren sääntely päämiehen asiamiehistä ei enää nykyään vastaa modernissa yhteisöoikeudessa vallitsevaa käsitystä hallituksen jäsenen asemasta.

lähdekirjallisuus... kirjoitti:

taitaa olla nyt sen verran vanhaa, että se viittaa vuoden 1919 lakiin yhdistyksistä, vai kuinka?

Tuo kauppakaaren sääntely päämiehen asiamiehistä ei enää nykyään vastaa modernissa yhteisöoikeudessa vallitsevaa käsitystä hallituksen jäsenen asemasta.

No kirja on kyllä 2000-luvulta, Halilan ja Tarastin Yhdistysoikeus (2006), mutta tuo kauppakaareen viittaaminen on toki sivun 475 alaviitteessä, jossa puhutaan mm. Merikosken ja Kurkelan tutkimuksesta vuodelta 1955. Voihan nykyisempää johtoa saada vaikkapa nykyisestä osakeyhtiölaista vuodelta 2006, jossa säädetään että osakeyhtiön hallituksen jäsen voi erota toimestaan ilmoittamalla siitä hallitukselle. Tähän ei vaadita mitään syytä.

M.P. kirjoitti:

No kirja on kyllä 2000-luvulta, Halilan ja Tarastin Yhdistysoikeus (2006), mutta tuo kauppakaareen viittaaminen on toki sivun 475 alaviitteessä, jossa puhutaan mm. Merikosken ja Kurkelan tutkimuksesta vuodelta 1955. Voihan nykyisempää johtoa saada vaikkapa nykyisestä osakeyhtiölaista vuodelta 2006, jossa säädetään että osakeyhtiön hallituksen jäsen voi erota toimestaan ilmoittamalla siitä hallitukselle. Tähän ei vaadita mitään syytä.

Voisiko ajatella, että PRH:n yhdistysrekisterin yleisölle antama ohje olisi riittävän oikea vastaus. Siinä ei puhuta mitään syiden kertomisesta eli syitä ei tarvitse kertoa. Luulisin, että ko. taho on yhdistyslain tuntija.

K: Miten hallituksen jäsen eroaa hallituksesta?

V: Hallituksen jäsen voi erota hallituksesta ilmoittamalla siitä hallitukselle. Jos yksi jäsen eroaa ja jäljelle olevat jäsenet muodostavat vielä päätösvaltaisen hallituksen voi yhdistys toimia näin seuraavaan hallituksenvalintakokoukseen saakka. Jos koko hallitus eroaa on hallituksen huolehdittava yhdistyksen kokouksen koollekutsumisesta, jotta voidaan valita uusi hallitus.