Eräs ystäväni on 19 eikä ole koskaan ollut kesätöissä eikä minkäänlaisissa muissakaan töissä. Hän on saanut lukion loppuun ja hengailee päivät kotona, töihin ei ollut aikomustakaan mennä kun ei muka "ehdi" kun pitää valmistautua yliopiston pääsykokeisiin. (Mitenköhän kaikki muut sitten ehtivät käydä töissä ja lukea...?) Kallis (noin 600-700 euroa) maksava valmennuskurssi meneillään, mutta kun ei.
Kuulostaako kenestäkään muusta laiskalta?
Kuulostaako kenestäkään muusta laiskalta?
Vastaukset 19
Vanhimmat
tarvitse mennä töihin kesäksi, vanhemmat antavat keskittyä pääsykokeisiin. Kyllä se siitä, kun ja jos opiskelut alkavat. Saattaa nimittäin ruveta taloudellisesti ahdistamaan.
Miksi hän muuten sinua askarruttaa, tee sinä töitä ja lue pääsykokeisiin tai ihan mitä vaan, se on sun elämä, ja ystäväs elämä on hänen elämänsä.
Vanhemmat, niinpä niin. Aina ne vanhemmat. Eihän aikuisen ihmisen tarvitsekaan itse tienata itselleen edes vähän rahaa. Tyyppi kun ei ole koskaan eläessään ollut missään töissä. Ei luulisi olevan kovin hyvä asia sitten kun joskus lähtee niitä töitä etsimään. Eivät katso työnantajat hyvällä.
Onkos mieleesi juolahtanut tämmöinen asia?
...jotkut eivät edes hae koska eivät halua.
hänen sitten pitäisi mennä töihin lukiessaan pääsykokeisiin, jos ei kerran ole taloudellisesti vielä pakko? Töitä kyllä ehtii tekemään vuosikymmeniä joka tapauksessa. Ihmetetyttää tämä suomalainen ahdasmielisyys, että kaikkien pitäisi tehdä asiat samalla tavalla ja vaahdota suuna päänä, kun on niin kiire joka paikkaan. Ja kuten jossakin aiemmista vastauksissa kysyttiin, mitä se sinua liikuttaa?? Jokainen tekee elämästään juuri sellaisen kuin haluaa. Taidat olla kateellinen ystävällesi.
Ystävälläsi luultavasti on paremmat sisäänpääsymahdollisuudet opiskelemaan, kun voi keskittyä nyt pänttäämiseen. Opiskelu on sijoitus tulevaisuuteen. Ei ollut itsellänikään tuon ikäisenä juurikaan työkokemusta. Pääsin yliopistoon eka yrittämällä - kovan lukemisen ja keskittymisen ansiosta, tosin olin töissä sen kevään aikana kun luin. Nyt valmistuttuani on mukavasti töitä. Mutta palatakseni asiaan, pointti oli se, ettei toisten tarvitse elää sinun periaatteidesi mukaan eikä maailma ole tasa-arvoinen paikka, vaikka tässä tasapäistävässä yhteiskunnassa elämmekin. Toiset vain sattuvat syntymään varakkaampiin perheisiin, joissa vanhemmilla on varaa ja älyä sponssata lapsiaan.
kaikki eivät pääse töihin vaikka kuinka haluaisivat ja yrittäisivätkin. Olen yrittänyt vaikka minne mutta en vaan ole tullut valituksi. Tosin tuttavapiirissäni on kyllä henkilöitä jotka eivät edes yritä löytää töihin.
sitten kun oikeasti olette hakemassa töitä.
Anna ystäväsi rauhassa keskittyä pänttäämään pääsykoekirjojaan. Joskut ovat aktiivisia ja suoriutuvat monista asioista siinä kun toinen ei saa mitään tehdyksi, vaikka mahdollisuudet näyttäisivät paremmilta. Jos kaiken saa valmiina, ei ehkä koskaan opi ponnistelemaan asioiden eteen. Sinulla on ilmeisesti ystävääsi suuremmat menestymisen mahdollisuudet. Iloitse niistä ja tee parhaasi omien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Erilaisilla ihmisillä voi olla paljon annettavaa toisilleen. Ystäväsi laiskuudesta en osaa sanoa mitään, koska en tiedä, miten ahkerasti hän työskentelee oman tavoitteensa saavuttamiseksi.
Jotkut ne vaan eivät halua kasvaa aikuisiksi ja tehdä ITSE jotain elämänsä eteen, niin kuin tuo ystäväsi. Ei tosiaan ole kovin hyvä asia jos tuon ikäisenä ei ole minkäänlaista työkokemusta. Työnantajat arvostavat työkokemusta. Hänellä on nyt huonommat mahdollisuudet päästä töihin kuin sinulla ja niillä jotka tajuavat, että aikuisen ihmisen on ITSe tehtävä jotain oman elämänsä ja toimeentulonsa eteen. On vain tekosyy, että ei muka tarvitse kun vanhemmat auttavat. Kyllä silti pitäisi itse tehdä edes jotain rahansa eteen eikä vain olla aikuisena täysin vanhempiensa elätettävänä.
Jos on menossa yliopistoon niin työkokemuksen puute 19-vuotiaana ei ole vielä mikään iso miinus. Sitä kerkiää opiskelijana vielä monta vuotta hankkimaan ennen valmistumista.
Vanhempien elätettävänä oleminen 19-vuoden iässä ei myöskään minusta ole mitenkään kauheaa, vaikka virallinen täysi-ikä 18 vuotta onkin. Kaveri on kuitenkin kunnialla päässyt lukion loppuun ja nyt lukee pääsykokeisiin. Löytyy sellaisiakin työttömiä nuoria jotka ovat jättäneet kesken peruskoulun.
vertaava tyyppi olet. Olet kateellinen ja ajattelet koko ajan miksi toi tekee noin ja mun on tehtävä näin. Rakenna itse elämäsi ja anna toisen rakentaa omansa. Sinähän olet melkein läheisriippuvainen. Susta taitaa tulla joskus jollekin mukava naapurikin. Koko ajan kyttäät mitä toinen tekee ja vertaat itseesi ja kateus jäytää tavalla tai toisella. Onko hän siis tosiaan sinun ystäväsi - tunnetko häntä lainkaan? Nuoresta se on näköjään ura aloitettava kyttääjän ja kateellisenkin.
En todellakaan ole kateellinen ihmiselle joka ei pääse vanhemmistaan eroon eikä kykene itse hoitmaan asioitaan. Miksi olisin kateellinen ihmiselle joka on kuin lapsi? Minulla on kaikki hyvin. Läheisriippuvaiseksi en itseäni kuvailisi, miten muuten vedät kyseisen sanan mukaan TÄHÄN keskusteluun kun se ei liity tähän millään lailla?
läheisriippuvainen ei osaa irrottaa itseään muista esim. ystävistään vaan rupeaa kantamaan huolta, miettii heidän tekemisiään. Läheisriippumaton antaa toisen olla omassa elämässään niin kuin hän haluaa. Ystäväsi on vieläpä vasta 19v eli ei kovinkaan kaukana lapsesta. Esim. pojilla kypsyys on saavutettu vasta yli 20v. Vaikka toisaalta, ethän kyllä tuolla aikaisemmin edes kuvaillut tapausta "ei pysty itse hoitamaan asioitaan", kerroit vain että käyttää aikansa pääsykokeisiin keskittymiseen, kun taas muut käyvät työssä ja lukevat pääsykokeisiin. Kateushan lähtee siitä että vertaa itseään muihin!
19-vuotias EI ole lapsi joten hän voi aivan hyvin mennä töihin ja kerätä itselleen rahaa tulevaisuuden varalle tai mihin ikinä sen haluaakin sijoittaa. Jotaino outoa on kyllä ihmisessä joka ei sen ikäisenä ole ollut kesätöissä, NORMAALIT ihmiset kun menevät yleensä 15-16-vuotiaana ensimmäiseen kesätyöpaikkaansa ja se on hyvä. Se, että pojilla "kypsyys" (minkälaista kypsyyttä tarkoitat?) saavutetaan 20 tienoilla (et voi sitä tietää kun tuskin tunnet koko maailman 20-vuotiaita) ei liity tähän millään lailla. Mitä helvettiä oikein puhut?
Läheisriippuvaisuus ei liity aiheeseen myöskään millään lailla. Olet kovin lapsellinen. Läheisriippuvainen ihminen on hyvin RIIPPUVAINEN jostakin läheisestä ihmisestä. Miten kirjoittaja ilmaisee olevansa RIIPPUVAINEN ystävästään? hän vain hämmästelee tämän toimintaa.
Opiskele ne termit ennen kuin tulet tänne leikkimään psykologia.
No minä taas olin töissä niin, etten ehtinyt lukea kunnolla pääsykokeisiin -> pisteestä jäi vähimillään kiinni. Ensimmäisenä kesänä olin töissä 11v ja siitä joka kesä. Lukion 2. ja 3. luokan välillä tein parhaillaan kolmea työtä ja ajoin vielä ajokortin samalla. Olen suorittanut kolme tutkintoakin, yhden niistä työn ohessa iltaisin. Sen lisäksi useita erilaisia kursseja töissä ollessani.
Nyt nelikymppisenä olenkin sitten työtön, eikä työtä tunnu löytyvän mistään, vaikka kaikki kelpaisi. Kun taas ne, joille ei nuorena mansikanpoiminta kelvannut (olen kotoisin suonenjoen seudulta, kaikki halukkaat pääsivät ainakin mansikkaan jos ei muualle) tai se yksikin, joka valehteli tsupparin työnsä olleensa toimistotyötä, porskuttavat vakinaisissa paikoissa. Joten hiphurraa vaan nuoruuden ahkeruus, tänä päivänä sillä ei ole mitään arvoa.
Minä olin aikoinani myös ihan samanlainen, minuakin pidettiin laiskana, vaikka en sitä omasta mielestäni ollutkaan. Nyt olen tosin jo päälle 30:nen, mutta vielä 19 vuotiaana en todellakaan ollut ollut missään kesätöissä. En tosin ole syntynyt kultalusikka suussa, mutta vanhempani näkivät koulutuksen tärkeäksi, enkä pitänyt/eivätkä vanhempanikaan pitäneet kesätöitä mitenkään tärkeänä. (Vanhempani duunareita, eivätkä halunneet minulle ruumiillista työtä, kai.)
Jossain vaiheessa tosin vähän ahdisti, kun muilla työkokemusta oli jo vaikka kuinka, mutta itsellä ei vielä 25 vuotiaanakaan kuin muutama kuukausi. Yliopistosta valmistumisen jälkeen minusta tuli olemattomasta työkokemuksesta huolimatta keskituloinen, myöhemmin jopa yli tuon.
En tarvinnut vanhempiani taloudellisesti enää kotoa muuton jälkeen (lukion jälkeen). Sillä löysin tulevan puolisoni, joka avusti minua taloudellisesti. (Edellinen lause voi kuulostaa halpamaiselta, mutta suhteen takana ei ollut pelkkä rahastus, sillä menimme myöhemmin naimisiin.)
Lukion loppumisvaiheessa en minäkään ollut ollut koskaan töissä. Olin kyllä sinä ja edellisenä vuonna työhaastattelussa mutta kieltäydyin kuitenkin että en halua töitä.
Ylppäreitten jälkeen luin kaksiin yliopiston pääsykokeisiin. On se parempi keskittyä pääsykokeisiin kuin niihin ja töihin molempiin. Pääsin itse sitten kuitenkin AMK:hon ja eka työpaikkani oli kouluun liittyvä kesätyö. Ikää oli siis silloin 20 vuotta.
En ole tehnyt lukuvuoden aikana opiskeluitten ohella töitä. Nyt olen siis menossa vasta kolmatta kesää töihin.
Ei mulla ollut koskaan kiire töihin. Asun tosin vielä kotona ja nuorempana halusin viettää vapaita kesiä. Lisäksi olen yrittänyt säästää rahoja, toiset saattoivat olla käyttäneet kesätyörahansa jo syksyllä vaikka asuivat kotona.
Työn saannissakaan ei ole ongelmia pahemmin ollut, vaikka sukulaiset aikoinaan huolehtivat etten saa töitä kun en aloittanut nuorempana.
Tää oli mun tarinani. Pakkoko kaikkien on aloittaa aikaisin. Ehtii sitä myöhemminkin. Ja kyllähän sieltä yliopistostakin kesätöihin pääsee.
- On paikkakuntia joissa ei saa edes kesätöitä, jos ei ole sukua tai vanhemmat hyvää pataa silmäätekevien kanssa. Lähtökohdat eivät ole samat kaikille.
- Jos pääsykokeisiin valmistuminen tuottaa halutun lopputuloksen niin kesätöistä pois jäänti on jopa suotavaa. On paljon nuoria jotka eivät panosta pääsykokeiisiin tarpeeksi ja ovat sitten vuosia 'kesätöissä'.
- Työ ja vapaa pitää olla tasapainossa. Kun painaa 100 lasissa työtä, koultua, työtä, koulua, työtä sitä saataa tulla seinä vastaan muutaman vuoden päästä.
Sinä kirjoittaja lopeta lapsellinen kadehtiminen, kasva aikuiseksi. Käytä tarmosi omien päämääriesi saavuttamiseksi ja anna muitten elää miten parhaaksi näkevät.
tehnyt kuin luin pääsykokeisiin. Välillä tuli porukoita autettua töissä, kun ei lukea jaksanut. Itse pärjäsin opintotuella kohtuullisesti, kun tein itse ruoan. Mutta siitä on jo aika lailla aikaa, nykyään taitaa ostovoimassa mitattuna jäädä puolet vähemmän opintotuesta käteen, kun vuokratkin on nousseet.
Huomasin, että suurin osa teistä ei edes osaa lukea, kuten nimimerkki Joopa joo. Työpaikkoja ei ole tarjolla, joo joo, mutta sitten ei ainakaan ole kun ENSISIJAISESTI ei edes ole kiinnostunut niitä hakemaan. Opetelkaa lukemaan.
En ole (edelleenkään)kateellinen. En kadehdi köyhiä ihmisiä jotka elävät vanhempiensa tuloilla eivätkä ole edes halukkaita ottamaan itseään niskasta kiinni. Miten voin olla kateellinen jollekin jonka asiat ovat huonommin kuin minulla? Siinäpä teille mietimistä.