suhteen loppu

Olen tutustunut muutama kuukausi sitten erääseen kaikinpuolin ihanaan mieheen. Tiesin kyllä jo alussa, että suhteesta ei voi tulla mitään. Itse olen eronnut nainen ja minulla on lapsia, olen myös 4 vuotta vanhempi kuin kyseinen mies. Mies on elänyt sinkkuelämää ja matkustellut paljon, ei lapsia. Nämä oli mielestäni selkeät "vaaranmerkit", mutta rakastuin ja ajattelin kai ettei nuo asiat ole niin tärkäeitä...tai jotain.

Eilen, vapunaattona olimme yhdessä. Odotin iltaa kovasti ja olin ajatellut, että siitä tulee oikein hauska...toisin kävi. Hän sanoi, ettei tunne rakkautta minua kohtaan, tykkää kylläkin ja viihtyy kanssani, mutta se jokin puuttuu eli suhdetta ei kannata jatkaa.

Olen itkenyt koko päivän, sattuu niin hirveästi. Olisihan minun pitänyt olla realisti jo alun alkaen, ei tuollaista miestä minulle anneta...niin se vaan on.
Kyllä se niin on että ei yksinhuoltajaa kukaan halua, siis kukaan kunnollinen ja järkevä mies. Olisin tehnyt tuon ihmisen eteen vaikka mitä, rakastin häntä.

Arvostan kuitenkin hänen rehellisyyttään ja sitä miten hienosti kuitenkin puhui asiasta.

Ikävä on vaan niin kova.
2809
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Kun luin viestisi niin radiossa soi samaan aikaan Irwin Goodmanin "Vain elämää, ei sen enempää - on kaikki tää, koita ymmärtää..."

Ei kai tuohon voi paremmin kommentoida. Kovin analyyttisellä tavalla kypsästi osaat itsekkin näköjään asioihin suhtautua.

Kaunista keväänjatkoa sinulle!

Äänestä

hei... pelottaa oikein.. ihankun puhuisit minun omasta tilanteesta... minulla kanssa lapsi ja muutenkin mies samoilla asetuksilla... miten olet jaksannut... minulla kamala olo kanssa.... kirjoittele minulle... satu

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ikävä kirjoitti:

Olen tutustunut muutama kuukausi sitten erääseen kaikinpuolin ihanaan mieheen. Tiesin kyllä jo alussa, että suhteesta ei voi tulla mitään. Itse olen eronnut nainen ja minulla on lapsia, olen myös 4 vuotta vanhempi kuin kyseinen mies. Mies on elänyt sinkkuelämää ja matkustellut paljon, ei lapsia. Nämä oli mielestäni selkeät "vaaranmerkit", mutta rakastuin ja ajattelin kai ettei nuo asiat ole niin tärkäeitä...tai jotain.

Eilen, vapunaattona olimme yhdessä. Odotin iltaa kovasti ja olin ajatellut, että siitä tulee oikein hauska...toisin kävi. Hän sanoi, ettei tunne rakkautta minua kohtaan, tykkää kylläkin ja viihtyy kanssani, mutta se jokin puuttuu eli suhdetta ei kannata jatkaa.

Olen itkenyt koko päivän, sattuu niin hirveästi. Olisihan minun pitänyt olla realisti jo alun alkaen, ei tuollaista miestä minulle anneta...niin se vaan on.
Kyllä se niin on että ei yksinhuoltajaa kukaan halua, siis kukaan kunnollinen ja järkevä mies. Olisin tehnyt tuon ihmisen eteen vaikka mitä, rakastin häntä.

Arvostan kuitenkin hänen rehellisyyttään ja sitä miten hienosti kuitenkin puhui asiasta.

Ikävä on vaan niin kova.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu