Minua on jo pitkään ärsyttänyt se, että täytyy mm. seurassa ollessa valehdella, että pitää kaikenlaisesta musiikista vaikka pidän vain klassisesta. Olen nimittäin huomannut, että jos sanon, että kuuntelen vain klassista, kaiken maailman rokkäännyttäjät ryhtyvät ponnekkaisiin toimiin kun luulevat, etten vaan ole hiffannut asiaa. Toiseksi, saan snobin maineen jos sanon, että pidän vain klassisesta.
Niin, olen kyllä kuunnellut muutakin musaa, jopa soittanut nuorena parissa bändissä, mutta nyt ei kevyt musa vähempää voisi kiinnostaa.
Miksi nykyään maailmaa on pullollaan näitä suvaitsevaisuuden julistuksen taakse kätkeytyviä fasisteja, jotka suuttuvat, kun en välitä heidän musavinkeistään? Miksen saa rauhassa kuunnella mitä haluan, en itsekään tyrkytä omia mieltymyksikäni muille!
Niin, olen kyllä kuunnellut muutakin musaa, jopa soittanut nuorena parissa bändissä, mutta nyt ei kevyt musa vähempää voisi kiinnostaa.
Miksi nykyään maailmaa on pullollaan näitä suvaitsevaisuuden julistuksen taakse kätkeytyviä fasisteja, jotka suuttuvat, kun en välitä heidän musavinkeistään? Miksen saa rauhassa kuunnella mitä haluan, en itsekään tyrkytä omia mieltymyksikäni muille!
Vastaukset 29
Vanhimmat
E-P salonen kuuntelee Princeä ja pitää siitä. Pekka Kuusisto kuuntelee muutakin musiikkia kuin klassista ja pitää niistä.
Musiikin ei tarvitse olla suuria orkesteriteoksia ollakseen hyvää.
Ja on muuten olemassa kevyttä klassista musiikkia.
Sinulla on vielä paljon opittavaa, kyllä se musiikkimakusi siitä laajenee kunhan etsit muutakin hyvää musiikkia kuin klassinen. Millä perusteella vain klassinen musiikki kolahtaa ja on hyvää ja kaikki muu huonoa?
taidatkin olla näitä tyrkyttäjiä, viestisikin on sävyltään alentuva ja holhoava. Olen sentään jo yli 40 ja minulla on mm.10 vuotta klassisia lauluopintoja ja päivittäistä harjoittelua takana. Lisäksi soitan. Klassista kuuntelen sekä modernia että vanhempaa, kamarimusiikkia ja sinfonioita ja kaikkea siltä väliltä, eniten kuitenkin liediä ja oopperaa.
En käsitä, miksi minun pitäisi kuunnella yksitoikkoista rytmiä ja kertakäyttöbiisejä. Kuten jo sanoin, nuorena olen soittanut bändeissä ja kuunnellut rokkia aivan tarpeeksi. Viimeiset 15 vuotta on mennyt klasarin parissa. Klassisessa musiikissa on mieletön kirjo ja vaikka kuinka yritän, en koskaan tule tutustumaan kuin murto-osaan siitä, aika ei riitä. Kuinka moni jaksaa kuunnella tämän päivän hittejä seuraavat 20 vuotta, kysyn vaan. Sitä paitsi niitä on kyllä jokaisen, jopa minunkin, pakko kuunnella, kun niitä soitetaan joka paikassa.
Minua ei kiinnosta mitä esim. Salonen kertoo kuuntelevansa. En sitä paitsi usko, että hän edes tarkoittaa sitä, sanoo vaan juuri tämän pakkosyötön ja hirveän vihan vuoksi, mikä pakkosyöttäjissä herää kun he kuulevat, että joku ei pidä samasta kuin he.
Itse en puhu kenellekään musiikkimaustani, paitsi muille samaan harrastukseen hurahtaneille. Ei tulisi mieleenkään tyrkyttää.
se on asennekysymys. Maailmassa on todella paljon hyvää musiikkia joka ei ole "klassista". Vain tollot ja ahdasmieliset väittää, että noin ei olisi.
Sinulla on kummallinen käsitys muusta musiikista, sieltä löytyy oikeasti paljon vakavaa musiikkia joka ei ole sitä hittikamaa.
Tarkoitat siis että et tykkää RADIOHITEISTÄ. No ei moni muukaan. On vaan aikamoinen virhe luulla, että siinä on nykymusiikin koko tila.
Kuuntele Pink floydia, etenkin levyt Ummagumma, Animals ja The Wall. Nerokasta musiikkia, 1900-luvun parhaimmistoa, etenkin jos modernia kuuntelet, niin suosittelen(varsin kokeellista tavaraa). Radioheadin Amnesiac liikkuu samoilla linjoilla. Kannattaa muutenkin tutustua käsitteisiin progressiivinen rock, psykedeelinen rock ja avant-garde rock.
minä ainaski kuuntelen kaimaasi.
pidin nimenomaan tuon tyyppisestä ja ns. intellektuellirokista. Kuuntelin tosi paljon myös 60-luvun rokkia. Ei vaan kolahda enää yhtään, ei voi mitään. Enkä jaksa kuunnella esim. noita Pinkkejä, ne on kuunneltu ja ikään kuin käytetty, tämä on mun mielestä yksi rokin ongelma, se ei kestä kuuntelua pitempään.
No joo, eihän se pitkään kestä, mutta hyvä kuitenkin jos olet testannut, kiva kuulla:)
sano että mitä se kenellekkään kuuluu mitä minä eväitteni väliin laitan.pidä hyvä ihminen MIELI PITEESI.
neuvo!
Kevyet ja vähän hevimmät on tullut kuunneltua ja soitettua. Ei enää jaksa sitä jumputusta. Tulihan bändisoittoakin opetettua 10 vuotta yläasteella. Enää ei jaksa.
kuulla, että meitä on sentään kaksi tässä maailmassa! Saanko vielä udella, että mitäs nykyään kuuntelet?
suosikkimusaa tällä hetkellä keskiajan ja renessanssin (soitin)musiikki. Oopperoihin en ole aiemmin ehtinyt kauheasti perehtyä, joten nykyään kuuntelen niitäkin.
...tartte mielipidetyrkyistä välittää; se on vaan niin että makuasioista on kaikkein mukavinta kiistellä kun tosiasioista kiisteleminen on taas turhanaikaista.
Itse tykkään myös kaikessa rauhassani kuunnella eniten klasaria, mutta mitäs se kenenkään napaa kaivaisi. Jos joku kovasti jotain tyrkyttää, vippaan korvaani ja kerron mielipiteeni jos vaikuttaa että sitä kaivataan. Joskus tykkään joskus en...ja joskus ihan aidosti yllätynkin. Ihmiset vaan haluaa jakaa omia mieltymyksiään, jotkut enemmän ja jotkut vähemmän etunojalla. Esimerkiksi itsehuumorin käyttö musakeskustelussa siellä seurassa ollessa on sallittua; se suojelee siltä "snobin maineelta" jos sitä pelkäät :)
se on, tuntuu vaan hullulta, että klasarista pitäminen on nykyään vähän kuin käyttäisi huumeita tai jotain, pitää piilotella ja selitellä. Yleensä valehtelen, että kuuntelen poppia lähinnä radiosta ja sitten tietysti joku kysyy suosikkejani... No sanon, että tykkään kuunnella sekalaista, päivän hittejä. Kyllä siinä kyselijöiden naamat venähtää! Vissiin alempaa kastia.
Oma aikani ei riitä kaiken musan seuraamiseen ja siksi olen valintani tehnyt. En muutenkaan jaksa paljoa kuunnella kun harjoittelen ja laulan siellä sun täällä melko massiivisesti. Eniten minulla inhottaa popissa se hakkaava tylsä rumpukomppi ja jumputtava basso. Se on todella rautalangasta väännettyä. Jos näitä ei olisi, ehkä jopa tykkäisin. Lisäksi en pidä sähköisesti vahvistettujen soitinten äänestä ja vain klassiseen lauluun kuuluva äänenmuodostus miellyttää. Jonkin verran mulla kyllä on mm. irlantilaista kansanmusiikkia, mutta erittäin harvoin sitä kuuntelen. Siinä kuitenkin on usein miellyttäviä luonnollisia lauluääniä, joita ei puristeta väkisin kurkusta.
"Alempaa kastia", voi herranen aika. No, se siitä sanon vaan, että ei kaikessa rock-musiikissa ole tylsää rumpukomppia tai jumputtavaa bassoa, eikä edes sähkövahvisteisia soittimia. Olen edelleen sitä mieltä, että et tunne rockia tarpeeksi laajalti, suosittelen lukemaan edellisen viestini TODELLA TARKKAAN,
niinkuin minäkin olen, niin täytyy ihmetellä, että mitä v:n väliä muiden mielipiteillä enää sulle on? Jos joku luulee sua snobiksi, niin: so fucking what?
muiden mielipiteillä ei lopulta niin väliä ole, mutta lähinnä ihmettelen tätä ilmiötä, tätä kummallista poppareiden helluntailaisliikettä, joka on tyrkyttämisessään niin fasistinen, ettei salli erilaisia mielipiteitä. Mitä siinä oikein on takana? Sitä kai ihmettelen.
mä en vaan koe sitä tyrkyttämiseksi, enkä jaksa välittää siitä ollenkaan. Oikeastaan mä saan aina kivoja kicksejä siitä, et joku töissä kysyy, että mitäs poppia sä kuuntelet niistä sun mp3:sta? Mulla kun on kaikki gigat täynnä pelkkää klassista, niin on herkkua todeta esim. että: "Jaa, juuri nyt on menossa Das Wohltemperiertes Klavier, BW numero 874" -sitte ne on että "TÄH?" ja sit mä sanon viileesti ja väsyneellä äänellä, että "Noh, Bachia.."
Kokeilepa joskus. Siitä saa halvat kicksit tylsän työpäivän piristykseks;)
Ja lopeta se ahdistus, ja nauti klassisestasi!
taas ihmettelen sitä, että miksi rokista pitävät eivät samassa määrin perehdy klasariin kuin mitä he näköjään edellyttävät muilta oman musiikkinsa suhteen. Veikkaanpa että jos perehtyisivät, siirtyisi moni heistä pelkkään klasariin.
tuohon, koskapa klassisessa on niin paljon biisejä, joita ei jaksa kuunnella pinnallisella korvalla, vaan niihin pitää uskaltautua syvemmälle.
pelkät rokkivaarit ei jaksa mitää liian syvällistä
No väärässäpä olet, piste.
taidatkin olla jonkinlainen palstapolliisi! Saapiko kysyä, että montako vuotta on takana?
Siis haluan vaan ilmasta oman mielipiteeni! Itse kuuntelen yhtä paljon sekä klasaria, että Pink floydia & kumppaneita. Onko se synti!? Ikäni selviää siitä "saa kai sitä itsekin säveltää"-keskustelusta.
se synti toki ole. Mutta itse olen iän myötä huomannut, että jos haluaa tulla jossakin hyväksi tai perehtyä johonkin kunnolla, on pakko keskittyä yhä pienempiin kokonaisuuksiin. Jo pelkästään klassista musiikkia on mahdoton hallita yhden ihmisen, ei edes tiettyä aikakautta. Olen perfektionismiin taipuvainen ja haluan tehdä asiat kunnolla kun johonkin ryhdyn. Jos sävellät, on varmasti hyvä kuunnella laajasti kaikenlaista musiikkia, ikään kuin suurella pensselillä. Itse soitan, eikä tuo lähestymistapa siksi sovi minulle.
"taas ihmettelen sitä, että miksi rokista pitävät eivät samassa määrin perehdy klasariin kuin mitä he näköjään edellyttävät muilta oman musiikkinsa suhteen. Veikkaanpa että jos perehtyisivät, siirtyisi moni heistä pelkkään klasariin."
Kyllä asian voi nähdä noinkin, mutta ajatteleppa asian toista laitaa, myöskin sinulla voi olla jotain opittavaa kevyestä musiikista, voin suoraan sanoa päin näköä, että se on vähintään yhtä laaja käsite kuin klassinenkin musiikki.
Itse en edellytä keneltäkään mitään tiettyä musiikkimakua, minua ei yleensä kiinosta mitä muut kuuntelevat, sillä tiedän, että se musiikki mitä itse kuuntelen, kuulostaa minulle hyvältä. Harvoin "tyrkytän" kenellekkään mitään musiikkia, tietenkin on aina hienoa jos huomaa, että joku on avartanut omaa näkökantaansa musiikista.
Olen aikalailla kaikkiruokainen musiikin kanssa, riippuen tunnetilasta, joskus kuuntelee raskaampaa musiikkia/ambientkolinaa, joskus jatsia, joskus ihan popkamaa, joskus ihan puhdasta klassista.
Voin sanoa poikkeuksetta, että jokaisesta musiikin lajista voi saada hyvän kuuloista, kunhan se on vain hyvin tehty. En sano että pidän kaikesta maailman musiikista, mutta minulla ei myöskään ole minkäänlaista rajoittuneisuutta genrejen kanssa, yleensä aika nihkeästi alan luokittelemaan mitään musiikkityyliä. Ajan kanssa moni asia alkaa näyttää ihan eriltä, itse en aikoinaan pitänyt ollenkaan klassiesta musiikista, pidin sitä totaalisen tylsänä. Sitten löysin tietyn kipinän siitä, 1900-luvun klassinen musiikki. En ole vielä "oppinut kuuntelemaan" barokin taikka renessanssin ajan musiikkia, mutta uskon, että joskus vielä opin.
Ymmärrän kyllä hyvin jos joku ei tykkää siitä rumpujen jytkeestä ja kitaran sirinästä, mutta kevyestä musiikista löytyy myös hyvinkin paljon erilaista kamaa. Sellaista joka voi avata uusia sfäärejä musiikin kuunteluun.
Lopuksi vielä, on aika kapeakatseista mielestäni sanoa, että "Veikkaanpa että jos perehtyisivät, siirtyisi moni heistä pelkkään klasariin." kyllähän se musiikki mistä itse tykkää on sitä parasta. Silti varmaan enemmän hyötyä olisi siitä, että yrittäisi ymmärtää muittenkin ajatuksia, kuin siitä, että puritanistisesti puksuttaa omaa raidetta. :)
Minäkin pidän eniten ns klassisesta ja taidemusiikista, pidän myös klassisesta viihdemusiikista ja jazzista, mutta rockia en ole koskaan oikein sietänyt - en edes nuorena.
Jokainen saa tykätä tai olla tykkäämättä ihan mistä haluaa, mutta eniten minuakin jostain syystä kiusaavat rockintoilijat - onkohan niillä sitten niin suuri epävarmuus omasta musiikkimaustaan?
Täytyy tunnustaa, että itsekin alan pikkuhiljaa kypsyä tuohon ''kymmenenhyllynmusiikkiin''.
Ei minulla ole mitään sitä vastaan, mutta alkaa jotenkin jo uuvuttaa, vaikka olenkin vasta 16 kesäinen pojan nallero.
Kuuntelen itse paljon klassista ja elokuvamusiikkia, mutta ihan silloin tällöin saattaa sieltä rokkiartisteista löytyä muutamia helmiä, jotka kuulostavat ihan hyvältä omassakin korvassa.
Olen kuunnellut ennen todella paljon sitä peruskauraa ja nyt kun olen tottunut tähän klassiseen/elokuvamusiikkiin, muu alkaa tuntua liian yksinkertaiselta...
Joillekin se vain sopii ja joillekin se kolahtaa vähän huonommin...
Itse olen tässä sitten klassista musiikkia soitellut ja säveltänyt (paljolti sinfoniaorkesterille) ja tähän suuntaan on mulla mennyt...
Arvostan tietysti sitä, että on olemassa ihmisiä, jotka kuuntelevat erilaista musiikkia.
pääsee hyvän makuun, niin vaikea siitä on poiskaan oppia.