Onko pettäminen muuta kuin itsekkyyttä? EI OLE. Siihen se kaikki kulminoituu.
Ärsyynnyn lukiessani viestejä joissa joku kertoo syyksi pettämiselleen että "kihlattuni on maailman ihanin nainen ja tiedän että hänen kanssaan haluan elää loppuelämäni. Silti kaipaan seikkiluja ja harrastan syrjähyppyjä, vaikka tiedänkin että voin niiden paljastuessa menettää rakkaani".
Ei se kihlattu silloin ole niin tärkeä. Seikkailut ovat tärkeämpiä, kyllähän sen uunokin tajutaa. Kyse on siitä mitä on valmis uhraamaan jonkun asian takia. PArisuhde on tällaiselle henkilölle uhraamisen arvoinen. Vaikka sitten itkettää että "en mä sua halunnut menettää, en mä tarkoittanut"( lue: luulin voivani saada kaiken"
Helvetin itsekästä, ja se kaikki tapahtuu vielä sen rakastavan ihmisen elämän kustannuksella.
Ärsyynnyn lukiessani viestejä joissa joku kertoo syyksi pettämiselleen että "kihlattuni on maailman ihanin nainen ja tiedän että hänen kanssaan haluan elää loppuelämäni. Silti kaipaan seikkiluja ja harrastan syrjähyppyjä, vaikka tiedänkin että voin niiden paljastuessa menettää rakkaani".
Ei se kihlattu silloin ole niin tärkeä. Seikkailut ovat tärkeämpiä, kyllähän sen uunokin tajutaa. Kyse on siitä mitä on valmis uhraamaan jonkun asian takia. PArisuhde on tällaiselle henkilölle uhraamisen arvoinen. Vaikka sitten itkettää että "en mä sua halunnut menettää, en mä tarkoittanut"( lue: luulin voivani saada kaiken"
Helvetin itsekästä, ja se kaikki tapahtuu vielä sen rakastavan ihmisen elämän kustannuksella.
Vastaukset 48
Vanhimmat
taas näitä vaahtosuisia caps-lock huutajia... jaksaisko joku vielä yrittää selittää näille? Mä en enää millään jaksais.
Kato ei se oo sun kustannuksella sekään, jos äijä sanotaan nyt vaikka pelaa pesäpalloa. Sekin voi olla sille tärkeää ja mukavaa. Niinkuin sinäkin.
Epäilen vähän sitä, että tajuavatko nämä pettäjät oikeasti mitä tilanteesta voi seurata. Usein kuultu pettäjien selittelevän sille toiselle, kuinka he eivät halua erota - ainakaan vielä (juupajuu..)... Mutta he eivät jotenkin kai osaa yhdistää sitä, että siihen on suuri riski silloin kun ryhtyy pettämään. Valitettavasti olen itsekin ajautunut nuorena tekemisiin pettäjän kanssa. Vielä kauan senkin jälkeen kun olin lopettanut touhun, otti tuo mies yhteyttä ja yritti lämmitellä vanhaa kuviota. Lopulta vain tuntui että vaikka hän ymmärsi, että jotkut jättävät sen jälkeen kun petos paljastuu...Niin hän ei vain....tajunnut mitä oli menettämässä. Kai se on sitä, että ollaan niin rakkauden, kiihkon ja himon kipeitä ettei sellaisen kypsyneen ja ajan myötä muuttuneen rakkauden päälle ymmärretä ja arvosteta. Tosi surku homma, epäilen että hänkään olisi tapojaan muuttanut. Ehkä se on vaan jotain kyvyttömyyttä ottaa vastuuta tuon suhteen ja oma hyvä asetetaan muun edelle...
rehellisesti sanottuna varmaan aika harva tajuaa mistä ihmeestä sä oikein puhut. Elämä kulkee ja asioita tapahtuu. Ei se pysähdy sun kokemusten kohdalle.
et varmasti mitään tajua. Taitaa olla aivot valahtaneet nivusiin tai olleet siellä aina.
Voi herranjestas millaisia viisauksia latelet. Ei varmaan kukaanolisi tajunnut ,jos et olisi kertonut, että elämä kulkee ja asioita tapahtuu, eikä se elämä pysähdy joihinkin kokemuksiin.
Jee, olet nero.
Olen aivan samaa mieltä. Mies tajuaa sitten huuman jälkeen miten hyvä oma vaimo onkin. Se kyrpä vaan vie ja aivot ei silloin toimi.Mutta mitäpä siitä väliä vaikka vaimon sydän ja luottamus ovat särkyneet. Mitä yhestä viidestätoista vuodesta.
Revipäs siitä sitten huumoria kun mies itkee ja pyytää että saa tulla takaisn kotiin.
Sorry, en muistanut heti alkuunsa varoittaa. En minä ole ihminen. Olen:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=500000000000010&posting=22000000016111004
JOTKUT, en ole missään vaiheessa väittänyt että ihmiset ja pettäjätkään olisivat yhdestä muotista valetut, pettäjät ymmärtävät, että pettäminen on väärin, mutta eivät sitä, että miksi niin on.
JOTKUT pettäjät ymmärtävät, että se vaimo voi heittää pellolle sen jälkeen kun saa tietää uskottomuudesta. Mutta silti eivät ymmärrä, että silloin sitä ihmistä ihmistä ei siinä vierellä enää olekaan ja ehkei tämä vaimo ollutkaan niin kamala kuin silloin ajatteli.
Lisäksi uskon, että jotkut pettäjät ei myöskään ymmärrä suhdetta aloittaessaan, että se pettäminen voi olla muutakin kuin hieno kokemus ja silloin kaikki on ruusuilla tanssimista. Ei vaivaa omatunto ja jos vaivaa niin senkin voi helposti nujertaa. Eli odotetaan itsensä olevan kovempi kuin todellisuudessa onkaan.
Elämä ja kulkee ja asioita tapahtuu. So? Ei ne pysähdy sinunkaan kokemusten kohdalle ;) En ymmärrä tätä joidenkin ajatusmaailmaa, että kaikki pitää niputtaa yhteen ja jos joku kertoo jostain kokemuksesta, oletetaan hänenkin olevan samanlainen kuin lukija.
kyllä, ymmärrän ja monilta osin allekirjoitan tuon mitä sanot. Mut oli siinä puuteitakin.
Esim: JOTKUT naiset ymmärtävtä, että "pettäminen" ei ole väärin. ;)
Tosin, nyt täytyy kyllä hieman viilata pilkkua. Nimittäin sana *pettääminen*, siis perusmuodossa *petos*, vaikka se täällä liitetäänkin yksinomaan parisuhteessa olevan henkilön "syrjähyppyyn", eli ns. "uskottomuuteen", on kyllä paljon laajempi käsite. Se myös sisältää aina lähtökohdan, että jostakin on sovittu. Eihän voi pettää mitään, jos mitään ei ole sovittu, vai mitä? Pelkkä oletus "sanattomasta sopimuksesta" ei riitä, koska oletus voi toisella olla erilainen. Eli pettää voi ainoastaan asissa, josta on sovittu. Se asia voi sitten olla mikä tahnsa. Pettää voi missä asiassa tahnsa. Silloin voidaan puhua myös sopimuksen tai luottamuksen rikkomisesta. Sen ei tarvitse liittyä yhtään millään tavalla suhteen ulkopuolsiin henkilöihin. Tämä on tärkeää siksi, että vieraissa voi myös käydä ILMAN, että pettää. Voihan olla että on sovittu, että niin voi tehdä. Tai voi olla, että vaikka asiasta ei olisi sovittu yhtään mitään, se (vieraissa käynti) ei siltikään olisi jomman kumman tai kummankaan mielestä petos. Kyllä täällä näkee naisten kirjoituksia, jotka hyväksyvät mihensä syrjähypyt, tai eivät tee asiasta isoa numeroa. Toisin sanoen se on joko hyväksyttyä tai vähämerkityksellistä.
Suurimmalle osalle naisista tämä miehen vieraissakäynti tuntuu olevan valtavan iso kynnyskysymys. Miksi? Jos ollaan ihan realisteja, mitä haittaa siitä lopulta on, jollei siitä TEHDÄ isoa numeroa? Olen itse sitä mieltä, että tavanomaisesta miehen (tai naisen) syrjähypystä, eli satunnaisesta seksistä jonkun sinänsä merkityksettömän ihmisen kanssa ei ole mitään haittaa parisuhteelle, jollei asiasta TEHDÄ kynnyskysymystä. Annettaisiin vain olla.
Ihmiset voivat toki tehdä ongelman mistä tahansa asiasta, ja kuten ympärillä näkyy, niin myös tehdään. Syy voi olla mikä tahansa, ihmisen mielikuvitus on syiden keksimisessä rajaton. Lopulta kyse on kuitenkin valinnasta: antaa toisen olla mikä on ja sitten elää hänen kanssaan, tai ei elä. Tai sitten elää toisen kanssa jatkuvassa myrskyssä ja törmäyskurssilla herneet nokassa. Ihan vapaavalintaista. Okei?
Tottakai uskollisuuskäsitteistä pitäisi keskustella ja keskinäisesti sopia kumppanin kanssa pelisäännöt. Mutta, jos näin ei olla tehty, niin yksiavioisessa yhteiskunnassa oletusarvo on yksiavioisuus. Ilman mitään sopimuksia on kohtuullista olettaa toiselta yksiavioisuutta.
Jos itse ei halua yksiavioisessa parisuhteessa elää, vaan haluaa vapauden käydä vieraissa, on velvollinen myös sopimaan kumppaninsa kanssa sellaisesta. Jos oma oletus on erilainen kuin parisuhteissa yleisesti, se pitää ihan itse tuoda julki asianosaisille. Yhteiskunnassa, jossa valtaosa ihmisistä pitää yksiavioisuutta itsestäänselvänä, ei voi perustella moniavioisuuttaan sillä, että eihän me mitään sovittu.
Sanattomia sopimuksia ei ole olemassakaan. Jokainen vapaiden suhteiden kannattaja varmasti tajuaa sen, että on erittäin todennäköistä ettei kumppani hyväksyisi uskottomuutta. Sopimatta jättämisiä ei voi käyttää puolusteluna silloin, kun on toimiessaan tiennyt, että erittäin todennäköisesti toimii vastoin pulisonsa toiveita ja arvoja.
Miksi toit yksiavioisuuden tähän keskusteluun mukaan? Jos tarkoitat avioliitto-instituutiota ja länsimaisen sivstysperinteen mukaista noin vajaat pari tuhatta vuotta jatkunutta yhden avioliiton ihannetta (joka kylläkin on käytänössä jo murtunut viime vuosikymmeninä), niin juuri siihen nimenomaan ovat syrjähypyt kuuluneet leimallisesti koko sen historian ajan.
Joissakin yhteiskunnissa, kuten esim. Ranskassa ja Tanskassa ja monissa muissakin paikalliskultturiessa se on jopa ollut yleisesti hyväksyttyä ja "instituionalisoitua" toimintaa mm. bordellilaitoksineen ja rakastajatar-/rakastajakäytäntöineen.
Joissakin kulttuureissa tämä on ratkiastu toisin; miehellä voi olla useita vaimoja. En tiedä mikä oikeus (tai oman käden oikeus) naisilla sitten on niissä kulttureissa pitää vastaavasti muita rakastajia. Varmaan jotakin sellaisia käytäntöjä niissä kulttuureissa on.
Jos taasen viittaat ihmiseen yksiavioisena (yhteen kumppaniin koko elämäksi sitoutuvana) biologisena olentona, viittaa johonkin sellaiseen mitä ei ole olemassakaan. Ihminen ei todellakaan ole biologisessa mielessä yksiavioinen. Päinvastoin oikeastaan. Alkujaan ihmiset ovat pariteleet laumahierarkian sanelemilla säännöillä, kuten esim. simpanssit tälläkin hetkellä. Vasta kulttuuriset piirteet ja uskonnot ovat muokanneet ihmisten käyttäytymistä tästä eri suuntiin.
En siis oikeastaan ymmärrä mitä tuolla kirjoituksellasi oikeastaan tarkoitat?
miksi ihmeessä siitä pitää niin alkaa riehumaan ja kaiken pistämään palasiksi, jos mies käy joksus vieraissa? Hö. Onko tuossa nyt mitään järkeä?
Tarkoitin yksiavioisuudella siis seksuaalista uskollisuutta parisuhteessa.
Suurin osa ihmisistä tässä yhteiskunnassa pitää seksuaalista uskollisuutta sitoutuneen parisuhteen perustana, vaikka siitä ei erikseen olisikaan kumppanin kanssa sovittu. Näin ollen se siis on oletusarvo siitä, mitkä pelisäännöt tässä asiassa parisuhteessa vallitsee. Jos ei halua luvata kumppanilleen seksuaalista uskollisuutta, täytyy se myös selvästi tälle kertoa, ja sopia niistä oletusarvosta poikkeavista pelisäännöistä.
Sinä väitit, että uskottomuus ei ole pettämistä, jos siitä ei erikseen ole sovittu.
Minä taas olen sitä mieltä, että uskottomuus ei ole pettämistä vain ja ainoastaan silloin, kun siitä on nimenomaan on erikseen sovittu.
Ymmärsitkö nyt?
aatteensa uranuurtaja. Käännytystyö vaan on rankkaa kun kenttänä on siipeensä ottaneet ja tilanteeseen tyytymättömät tyhmät niinkuin hän meistä arvelee. Onhan näitä täällä nähty, luultavasti kaveri on kohta masiksessa kun työ ei tuota tulosta. Sinänsä tämä on helpompi tehtävä kuin tuolla uskovaisten palstalla. Siipeensä ottaneita on vaan käytännössä vaikea saada uskomaan, että kaikki onkin luonnollista ja ihan meidän omaksi parhaaksi. No antaa hänen yrittää, puhukoon vaikka koko ihmiskunnan hyvinvoinnin puolesta meille "käänteisesti uskottomille pakanoille".
nm. pakanamaan nainen
suurin osa ihmisistä = suurin osa naisista. Mä rohkenen pitää myös miehiä ihmisinä. ;)
nyt niin kauheesti haittaa jos ei asia mene perille. Vastaanottajien ongelmahan se viimekädessä on, jos ei totuus miellytä eikä uppoa. Ihan hyvin mä oon tähänkin asti pärjännyt ja en näe syytä olla pärjäämättä tästä eteenkinpäin. :-)
Tietysti, mukavahan se olisi jos sukupuolten välinen ymmärrys lisääntyisi. Mut ei väkisin, ei väkisin. :)
Jaa'a suurin osa miehistä, jotka minä tunnen, ei kestäisi vaimonsa muita seksiseikkailuja. Ei tässä sukupuolella ole väliä, vaan sillä, että myös niiden ei-perinteisten parisuhdemallien kannattajilla on velvollisuus sopia asioista kumppaninsa kanssa.
Jos sinä tiedät, että oma puolisosi luultavasti ei suostuisi vapaaseen suhteeseen, niin virkistyessäsi vieraassa, tiedät myös loukkaavasi puolisoasi. Tämä ei kuulu kai minkäänlaisen parisuhteen pelisääntöihin? Joten, jos naisesi ei älyä ottaa asiaa puheeksi, niin sitten sinun täytyy se tehdä. Jos kumpikaan ei muista, niin sitten pitää pysyä uskollisena, kunnes on muistanut ne pelisäännöt sopia.
Se, ettet mitään kumppanillesi haluistasi kerro, ja sillä verukkeella oikeutat hänen tunteidensa loukkaamisen, on vain ja ainoastaan tekosyy. Jos haluaa parisuhteen vapaudella käydä vieraissa, niin sen voi saada täysin rehellisillä tarkoitusperilläkin. Ilman että täytyy mitään selitellä, että eihän me mitään oltu edes sovittu. Suu auki vaan rohkeasti, niin ne pelisäännöt selvenee...
mä olen sellaista väittänyt, ettei mun puolisoni tiedä mun asenteesta, ja että niistä asioista ei ole sovittu? =0
Minulla riittää motivaatiota selittää ja selittää, lähes loputtomiin, että saisin viestini perille. Mutta vain siinä tapauksessa, että vastaanottajalla on halu ymmärtää. Sellainen keskustelu on pe--stä, jossa pitäisi sanoa vain ne asiat, joita luulee vastaanottajan haluavan kuunnella ja ymmärtää... Sekoilinpahan nyt tähän väliin, vaikken tiedä yhtään tuossa ylempänä olleista kommenteista. Tänään on paistanut aurinko :)...
ettei se ole mahdollista käytännössä. Sinusta voisi pitää ja rakastaa ihan mielettömästi, olet hauska ja hyvä juttelija ja varmaan paljon muutakin, mutta kun ei sittenkään voisi kun olet (en löydä sanaa).. Just mietin että sinulle kävisi nuo maksulliset parhaiten jos se on pelkkää seksiä, mutta silloin jäisit ilman tunnetta - ja sitä joudut etsimään aina uudestaan löytämättä koskaan.
löysin myös itseni yllättäen tuosta edellisestä, niin voin tarkentaa, että vaikka meidän rakastelu on teknisesti hienoa ja tyydyttävää, niin sitä löytääkin sen itsensä anomassa ja kerjäämässä säälittävästi omassa sisällään, että valitse minut - valitse minut aina uudestaan, vaikka en koskaan voi olla sitä mitä sinä oikeasti haluat. (no, tämä oli tietysti minun miehelle, en kyllä aio sanoa tätä koskaan ääneen, näin säälittävä kerjäläinen en ole ).
mulla on rakkautta elossani aivan riittämiin. Kiitos kuitenkin. ;)
Maksullisissa en ole muuten koskaan käynyt. Kerran, reilu parikymppisenä opiskelijana oli tosi lähellä. Olin opiskelujutuissa Tallinnassa pienellä porukalla. Silloin olin muuten sinkkukin vielä kaiken lisäksi. Oltiin sitten jossain kelluvassa laiva-baarissa Tallinan tuntumassa. Se oli meille järjestetty ilta. Hienot puitteet ja hyvä meininki.
Aloin jossain vaiheessa iltaa jututtaa itteeni jokusen vuoden nuorempaa TOD kaunista neitoa siellä baarissa. Olin ihan myyty hänelle (vasta jälkeen selvisi että hän olisikin ollut myytävänä minulle)! Veikkaan, että tyttö oli n. 18-20v. Hän jutteli suomea jonkun verran ja minä vähän eestiä, ja loput paikkailtiin saksalla. Saatiin ihan hyvin tosistamme selvää ja tuntu, että täähän menee todella upeesti! Sitten se jossain vaiheessa alkoi mainita jotakin poikaystävästään.. mä olin ihan pihalla, että ai sulla on poikaystävä...no...? Se vaan, että ei se haittaa mitään... Vasta siinä vaiheessa mä älysin alkaa ajattelemaan, että haloo, täähän onkin maksullinen nainen!! =D Paha tietää, kun siellä kaikki naiset pukeutuu baarissa niin seksikkäästi. Ei oikein mistään voinut päätellä. Jälkeen mulle selvisi, että sinne oli oikein järkätty kymmenkunta alan naista. Kaikki tommosia 18-25-vuotiata todella kauniita tyttöjä. No mulle tuli siitä jotenkin halju olo, kun olin niin lämmennyt siihen tyttöön. Sanoin heti kättelyssä, että jos se asiakasta haluaa, niin mä en valitettavasti voi alkaa. Se kiitteli tosi kohteliaasti juttuseurasta, suuteli poskelle ja vaihtoi maisemaa. Pettymyksestä huolimatta tosi hyvä maku jäi siitä "toiminnasta". Muutti mun käsityksiä "alan naisista" todella paljon.
paljon myöhemmin sitten, tuossa jokunen vuosi sitten mulle tarjoutui tilaisuus tutustua paremmin yhten Suomalaiseen seksityötä tekevään naiseen. Tunnteaan vieläkin, ja mulla on hänen puhelinnumronsa tallessa. Nyt kaikki ajattelee, että jahas, yksi monista panoista. Eiei. Ei olla koskaan oltu seksihommissa keskenämme. Mut hyviä ystävi meistä tuli. Jossain vaiheessa käytiin aika useinkin kahvittelemassa ja syömässä yhdessä. Tunnen hänen lapsensakin, ja monesti oon autellut pukemisissa ja riisumisissa niitä toukkia, kun ollaan jossain mäkkärissä käyty. Tuo nainen on terävä kuin partaveitsi. Ryhtynyt seksibisnekseen oiekastaan varmaankin kapinasta vanhempiaan kohtaan. Tai en tiiä. Voi olla että saa vaan siitä itelleen jotain niin paljon, että haluaa sitä tehdä. On me sitä joskus yhessäkin mietitty. Nyt ei enää ole oltu noin reilu voteen yhteyksissä pahemmin, kun molemmat alkoi vakavampaan suhteeseen. Hän meni naimisiin tuossa maaliskuulla. Toinen liitto. Ekasta on ne lapset. Lisäksi tää nainen opiskeleen nyt yliopistossa. Mä tsemppasin sen hakemaan, koska olin aivan varma että menestystä tulee, eikä seksillä voi (Suomessa) elättää itteään kovin monia vuosia, vaikka ois miten kaunis nainen. Täällä on liian pienet piirit ja elämä varsinkin äitinä käy liian ahtaaksi. Pakko hankkia joku ns. "kunniallinen" ammatti.
Tiiättekö, tää on oikasti ihan vitun ahistava yhteiskunta. Ei tämmösessä ole ihmisten hyvä elää. Tosi syvältä! :)
Hoksasin mitä oletin edellisen viestini viimeisessä lauseessa: ihminen = mies. Anteeksi naiset! Varmaan teidän on täällä ihan hyvä elää. Vai onkohan sittenkään?
Pyydän anteeksi, että olen taas onnistunut valitsemaan väärät sanavalinnat, jotta sinä saat tilaisuuden saivarrella ohi aiheesta... Jos sä et tajua tässä vaiheessa minun todellista asiaa, niin ei voi mitään. Hohhoijaa...
Sinä et näköjään väitteitäsi pystykään enää perustelemaan kun takerrut jatkuvasti epäolennaisuuksiin...
kun mun mielestä se olit kylläkin sinä, joka lähti tässä keskustelussa aivan ihme linjoille - perustelemaan asiaoita seikoilla, joita ei ole olemassa... tai jotain. Vai miksi sä lähdit tekemään jotain oletuksia musta ja mun elämästä ja mun parisuhteesta? En oikein ymmärrä. Joka tapauksessa ne sun tekemät oletukset meni ihan metsään. Ja jos niiden oikaiseminen on sun mielestä saivartelua, niin etkö se silloin ollut sinä joka saivartelun aloitti? =0
Mä en oikein tajua miksi sä noin suutuit. :) Muta kattoppa ton nimim. "Tiina:"n kirjoitus tuossa kymmenkinta riviä alempana tässä viestiketjussa otsikolla "Nimettömälle". Mun mielestä se on kiteyttänyt mun tarkoittamat asiat paremmin kuin mä ite pystyn. Naiset on sitten taitavia niin halutessaan! ;)
En ole missään vaiheessa tarkoittanut tehdä oletuksia sinun suhteestasi, olen pahoillani, etten ole osannut sanottavaani sanoa niin, että sinä sen ymmärtäisit.
Itse pääpointti minulla on seuraava: Sinä sanoit, ettei seksuaalinen suhde toiseen ole pettämistä, ellei olla erikseen sovittu, ettei niin saa tehdä. Minä taas olen sitä mieltä, että se, ettei asiasta olla erikseen sovittu, ei riitä perusteluksi vieraissa käynnille. Tätä asiaa olen perustellut jokikisessä viestissäni.
Ymmärsitkö nyt?? Kyse ei siis ole sinun suhteistasi, vaan sinun mielipiteestäsi. Olen varmasti käyttänyt vääriä sanavalintoja, kuten "ykseiavioisuus" tai käyttänyt huolimattomasti sinä-muotoa kirjoituksissani. Siitä olen vilpittömästi pahoillani. Äreäksi minut tekee se, että sen sijaan, että kommentoisit itse asiaa, sinä takerrut sanavalintoihin, joilla ei asiasisällön kanssa ole mitään tekemistä.
Minun mielestäni yhteiskunnassa on tiettyjä ns. hyvän käyttäytymisen oletusarvoja, joiden noudattaminen ei edellytä erillistä sopimusta. Yleensä ei pidetä kohteliaana esim. mennä kyläpaikassa jääkaapille ilman lupaa, vaikka ei oltaisi erikseen sovittukaan, ettei niin saa tehdä. Harva lainaa ystävänsä vaatteita kysymättä, vaikka hän ei olisikaan erikseen sopinut ystävänsä kanssa, ettei vaatteita lainailla luvatta. Mielestäni myös parisuhteen ulkopuoliset seksisuhteet menevät tähän kategoriaan. Ei ole hyväksyttävää harrastaa sellaisia, vaiikkei erikseen olisikaan kumppaninsa kanssa aiheesta puhunut.
Liitän tuon poikaystävälleni. Olen kaksi vuotta kitunut suhteessa, jossa sama kuvio toistuu. Nyt kun vihdoin on mennyt jo pidemmän aikaa hyvin, olen tajunnut että suhde on jo entinen, en kestä tätä epätietoisuutta ja luottamuksen puutetta. Sen ajan kun hän petti, jaksoin toivoa että hän lopettaa, ja onnistumme vielä. Kun sen aika nyt vihdoin koitti, olikin suhde jo kuollut, minä olin. Sääli, hän tajusi arvoni liian myöhään, nyt se sattuu häneenkin vielä enemmän.
juuri noin se naisen ajatusketju juuri melkeinpä aina menee. Se se sääli vasta on. Ei se, että mies oli vain mies.
pulpahti mieleeni. Vaikken kannatakaan uskottomuutta, puhumattakaan, että suosittelisin sitä, niin miettikäämme onko vaatimus uskollisuudestakaan muuta kuin itsekkyyttä? Että tälleen tänään.
Pakko sanoa, että Loistava Ajatus!!!
Itse asiassa mä olen miettinyt monta kertaa tota samaa asiaa. Että mikä on se pohjimmainen tunne, joka aiheuttaa uskollisuuden vaatimuksen.
Tulipa valittua väärä sanavalinta. Eli uskollisuudelle tietenkin on olemassa moraaliset perusteet ja sitä on montaa lajia.
Tarkoitin tietenkin vaatimusta sukupuolisen kanssakäymisen omistautumista vain yhdelle(itselle) kumppanilta koko loppu elämäksi.
Korjataan, enne kuin joku noheva kerkee tarttumaan tuohon sanavalintaan.
Olen täysin samaa mieltä. Se on nimenomaan itsekkyyttä jos mikä. Itse näen sn myös nimenomaan naisista lähtoisin olevana itsekkyytenä, koska miehelle "uskollisuus" (seksuaalisessa mielessä) ei ole luonteenomaista. Tällä en tarkoita lojaaliutta, kiintymystä ja rakkautta muutoin. Niissä mies(kin) yleensä sitoutuu vain yhteen naiseen - kerrallaan. ;)
Olen lukenut koko illan juttujasi; joistain ärsyyntyy todella, mutta toisista taas ei ;D.
" miehelle "uskollisuus" (seksuaalisessa mielessä) ei ole luonteenomaista..."
tämä ajatuksesi toistuu aika monessa kirjoituksessasi. Vihdoin ymmärsin, mitä taidat ajaa takaa...
Miehelle luonteenomaisempaa on olla seksuaalisesti uskoton, nimenomaan vain seksin takia. Naiselle taas on tyypillisempää rakastua toiseen ja sitä kautta saada motiivi myös seksiin. Tämä juttu on se, miksi etenkin miehet kokevat naisen uskottomuuden huikean paljon vaarallisemmaksi kuin miesten "pelkän seksin": Kieltämättä tunne seksi= uskottomuus on enemmän kuin seksi=uskottomuus. Toisaalta tunne seksi -uskottomuus on myös tekijälle vaikeampaa kuin pelkkä seksi -uskottomuus. Tämä siksi, että kun on tunnetta, olisi myös halua sitoutua ja kahteen sitoutuminen samanaikaisesti on melko vaativa urakka...
Naiset antautuvat myös monesti "pelkkään" seksiin, muttei seksin takia; he haluavat olla kilttejä, miellyttää, etsivät hyväksyntää, haluavat päteä yms., josta toisaalta jää kuitenkin paskan maku suuhun tai vain haju sieraimeen... Tästä seuraa se, että nainen on tyytymätön. Siitä taas puolestaan se, että nainen halveksii lähes kaikkea, hänellä on valtaisa "halu näyttää" ja arvostella muita.
Kivaa että joku joskus ymmärtää :)
Mä luin ton sun viestisi nyt uudestaan oikein ajan kanssa ja tiedätkö mitä? Se on aivan mainio! Se on lähes täydellinen kirjoitus! Äkkiä en keksi mitään, mitä lisäisin siihen tai poistaisin siitä.
Erityisen hyvää oivallusta oli siinä sun viimeisessä kappaleessa, jossa mietit naisen motiiveja "pelkkään seksiin" ja sen vaikutuksia naiseen. Mä luulen, että noin se juuri on. Naiset "antautuvat" pelkkään seksiin tietyistä syistä, joita luetttelit, kun taas mies useinkin *hakeutuu* pelkkään seksiin. Se on itse tavoite. Pelkällä sekillä on naiselle varmaankin lähestulkoon aina vain välinearvo. Mihelle se taas useinkin on itseisarvo. Ei tietysti aina, ja edelleen muistetaan tämä suuri viisaus, että yksiöerot käyvät toisinaan ja useinkin yli sukupuolierojen.
Vaikka mä olen itse täällä (osin provosoidkseni) esittänyt tiettyä jakaumaoletusta miesten vieraissakäyntihaluista, täytyy silti sanoa että toki iso osa mieheistä (yllätys yllätys: itseni mukanlukien) ei halua aina ja kaikissa suhteissa "riskeerata" asioita suhteissaan käymällä vieraissa. Siihen vaikuttaa tietenkin hirveän monet asiat. Toiset kieltävät itseltään jopa sellaiset ajatukset, aika monet tyytyvät fantasioimaan, mutta sitten on suurehko joukko jotka ovat joko aina tai toisinaan valmiita käyttämään tilaisuutensa hyväksi ja toteuttavat halujaan. Valta osa niistäkin mieheistä toimii periaatteella "tilaisuus teki varkaan", eli pyrkivät minimoimaan riskinsä paljastumisesta. Minun mielestäni sekin on tietynlaista moraalia ja vastuuntuntoa. Tyliin "sitä ei ollut mitä ei kukaan nähnyt".
Mutta oli miten oli, siitä olemme nyt samaa mieltä, että yleisesti ottaen Mateilla ja Maijoilla on olemassa perustavanlaatuinen biologinen eroavaisuus seksuaalikäyttäytymisessä ja sen motiiveissa. ;)
minä haluan kaiken. Kuinkahan usein se pettäjä itkee uudelleen jatkamista. Katuu säälii itseään ja vannoo uskollisuutta. Petetyllä asioiden prosessointi on jo siinä vaiheessa vaikka yhdessä eletään, että tunteet ovat hiipumassa. Kuinka uskoa pettäjän rakkaudentunnustuksia kun on saanut niin paljon kuulla valheita hänen suustaan. Sitten kun kerrot , että en minä sinua petturia halua niin sitten ollaan aivan ymmällään. Ei siinä voi sanoa kuin, että olisit ajatellut aikaisemmin.
Siitä, että pettämisen vastustaminen olisi itsekästä ,sanon, että perheen ja lasten elämän huolehtiminen ja vaaliminen ei ole itsekästä.
Lapset ovat syyttömiä ,viattomia ja heillä ei ole valinnan mahdollisuuksia näiden aikuisten "minulle kaikki" sunkaa, munkaa leikeissä.Aikuiset ovat itsekkäitä ja se , joka on lapsia tähän maailmaan saattanut, tulisi tajuta mitä se häneltä myös edellyttää.
Minkä helvetin rakastavan ihmisen kustannuksella?
Kaikki ei ole niin mustavalkoista kuin kaltaisesi hurskastelija haluaa luulla. Elämässä syntyy erilaisia tilanteita yllättävän äkkiä. Ja miksi pitäisi lässyttää koko ajan siitä, mikä on tärkeintä? Monikin asia on tärkeää, jotta ihminen olisi onnellinen. Koska mies ei pysty eikä halua tarjota tarpeeksi fyysistä tyydytystä eikä minkäänlaista läheisyyttä, otan sen muualta. Sillä tavalla jaksan sitten paremmin pyörittää kotia ja näitä alati toistuvia kuvioita. Mies taas pakenee työnsä pariin ja saa kuulemma tyydytyksensä sieltä. Emme elä enää toisiamme varten. Kerran täällä vain eletään.
Itsekkyys on kyllä saavuttanut länsimaissa kokonaan uuden tason. Parisuhteeseen kuuluu että uhrataan tiettyjä asioita ja jos se ei sovi ei kannattaisi seurustella!
"Itsekkyys on kyllä saavuttanut länsimaissa kokonaan uuden tason"
Kyllä, kuten se sinun ajatusmaallisi siitä, että kun seurustelee, niin pitäisi elää seksuaalisessä häkissä lopunikänsä.
"Parisuhteeseen kuuluu että uhrataan tiettyjä asioita ja jos se ei sovi ei kannattaisi seurustella!"
Vihdoin siis on löytynyt niin viisas ihminen, joka sanoo mitä parisuhteeseen kuuluu ja mitä ei.
Mielestäsi seurustelu siis on sitä, että koko loppuelämäksi suljetaan kaikki muut halut sisälle ja ne kielletään. Oletat, että ihmisissä on jotain, jota joku muu haluaa, himoitsematta ketään muuta 20, 30 tai vaikka 40 vuotta? Mielestäsi 20 vuoden liitto pitäisi katkaista siksi, että himoitsee jotain muuta hetkellisesti. Jos himonsa toteuttaa, se on sairasta itsekkyyttä, mutta kun kieltää toista toteuttamasta tuota himoaan, se on tervettä parisuhdetta. Mielestäsi siis tuo uhrautuminen on aina ja joka tapauksessa sitä, että himonsa täytyy peittää, ei missään tapauksessa sitä, että päästäisi toisen toteuttamaan himonsa?
Määritä mulle itsekkyys parisuhteessa?
loukata syvästi. Luulempa miltei jokainen normaali aikuinen mies/nainen tietää, että avioliittoon sitoudutaan. Sitoudutaan moniin asioihin. Ei kukaan voi mennä naimisiin odottaen pettääkö se ensivuonna, viidenvuodenkuluttua jn.
Kaiken lisäksi perhe on lasten koti, hoitavathan eläimetkin poikasensa maailmalle ehyestä "kodista".
Länsimaissa avioliitot ovat ns. rakkausavioliittoja ja rakkauteen liittyy se , että haluaa olla hyvä toiselle. Ja jokaikinen kullisankaria/ pillusankaria myöten tietää, että uskottomuus loukkaa ja satuttaa suunnattomasti (eri asia jos on sovittu tai muuta).
Yksinkertaisesti pettäminen loukkaa ja sattuu todella kovasti ! Tämä on tosiasia.
Ei siinä tarvitse seli, seli. Jos on pettänyt on tehnyt sen tietäen tämän tai ollut niin hölmö tai itsekäs, että tämä realiteetti on ollut kateissa.
Oman mieheni pettäminen sai aikaan sellaisen tuskan minulle, lapsille ja miehelleni ettei hän sitä ollut rakastumisenhuumassa ja itsekkyydessään tajunnut. Hän on myöntänyt, että jos olisi tajunnut ,olisi jäänyt tekemättä. Voi mikä helvetin paskajuttu,hän sanoi. Tässä sitä kidutaan eteenpäin hiljalleen koko porukka ikuiset arvet jokaisen sielussa.
Kyse on valinnoista. Elämässä ei voi eikä pidäkkään saada kaikkea. Et sinä saa potkia mummoja ,koska se tuntuis niin mukavalta , sinä satutat ja vaurioitat häntä ,pahimmassa tapauksessa tapat. Ja seuraukset saat kantaa.
Äidin rinnoilla sinä saavutit ehkä sen autuude,jossa kaikki tarpeet tyydytettiin. Sen jälkeen ei toista tilaisuutta tule.
Älä vainaa piskuista päätäs epäasiallisilla kommenteilla. Sun mielipitees tiedetään Mies on mies ja siks panee ja vaan panee vaikka puupinon rakoon.
osupas sopivasti vaivaa tulikin vainaa
Olet paljolti oikeassa. Kyllä näissä jutuissa on kyse siitä, että se paljon puhuttu rakkaus puuttuu. Rakkautta on nimenomaan teot ja ajatus siitä, että kummallakin olisi hyvä olla. Ne katoavat niin usein parisuhteessa ja sitten tuudittaudutaan vaan olemaan ja kun jotain tapahtuu,sitten ruvetaan hurskastelemaan ja syyttelemään.
En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka rupeavat valittamaan siinä vaiheessa kun toinen hakee lohtunsa muualta, tilanteessa, jossa läheisyys puuttuu, keskinäinen kanssakäyminen on pelkkää käytännön asioista puhumista, seksi on harvinaista ja kylmää touhua. Mitään ei ole tehty. Jos toinen aikansa yrittää, mitään ei tapahdu, on vain ajan kysymys jolloin jompikumpi menee.
En puolusta uskottomuutta, tämä ei ole sitä, mutta realisti kannattaa olla. Jos eletään kuin yksin, vaikka ollaan kaksin, turha odottaa sen jatkuvan ikuisesti.
koko "parisuhde" on länsimaista keksintöä. Homma tukehtuu omaan mahdottomuuteensa. Ihmisestä yritetään tehdä hienompaa kuin se on. Vähän niinkuin kommunismi.
avioliittoon sitoudutaan! Mut miten se liittyy millään tavalla syrjähyppyihin. Ei ne ainakaan mulla liity toisiinsa millään tavalla. Tai no ehkä siten, että kun joskus käy vierasta maistamssa, niin taas jaksaa olla paaaljon sitoutuneempi! ;)
ja paljosta luopuu ja rakkaudella antaa. Sitten toinen häippäsee vieraisiin pariksi vuodeksi aina sillointällöin ja paljastuttuaan uikuttaa että rakastaa ja haluu avioliiton pysyvän Mitä nämä tällaiset sitten on ?
Helmassaroikkuvia isoja itsekkäitä lapsia, joita ei oikein saa vastuuseenkaan pistää. Ressukat !
Lentää muuten ulos!!!!!
Häipyy pariksi vuodeksi aina silloin tällöin? =0
Puhut naisen suulla. En tietysti voi siitä moittia, koska olet nainen. :) Mutta mutta. Kas kun jos nainen harrastaa seksiä vieraan kanssa, se on yleensä. tai lähes aina osoitus siitä että rakkaus puuttuu, kuten tuossa sanoit.
Mutta kun miehen kohdalla se-ei-ole-niin. Tai tietysti voi olla. Mutta miehen kohdalla seksi (vieraan kanssa) ja rakkaus omaan siippaan eivät ole muutaman ensimmäisen vuoden jälkeen millään tavalla yhteydessä toisiinsa. Tätä te naiset ette meinaa koskaan ymmärtää....