Tunnen olevani täysin ylivoimainen naisiin verrattuna kaikessa missä voi tulla hyväksi. Nuorena koin huonoa omaatuntoa tästä, mutta enää vanhemmiten en jaksa pakoittaa itseäni ajattelemaan epäluontaisella tavalla. Miehiä kohtaan en tunne tällaista ollenkaan, vaan kunnioitan miehiä aivan toisella tavalla, ajattelen yleensä että mies joka ei ole esim. kouluttautunut on pienen harjoittelun myötä äkkiä noussut pitkään opiskelleen naisen tasolle, ja käytännön osaaminen on heti yläpuolella.
Välillä oikein sisälläni nautiskelen tästä etuuden tunteesta joka minulle on luontaisesti annettu. Auta armias jos joku nainen saisi tietää miten todellisuudessa ajattelen, mutta pidän asiat tiukasti sisälläni. Ugh! Ensimmäistä kertaa elämässäni myönnän asian julkisesti.
Välillä oikein sisälläni nautiskelen tästä etuuden tunteesta joka minulle on luontaisesti annettu. Auta armias jos joku nainen saisi tietää miten todellisuudessa ajattelen, mutta pidän asiat tiukasti sisälläni. Ugh! Ensimmäistä kertaa elämässäni myönnän asian julkisesti.
Vastaukset 9
Vanhimmat
tuossa nyt on, anonyymina aukoa?
Olet vain narsisti.
ja
Olet vain sovinisti.
kun tulee ikää, niin ehkä silmätkin aukeaa.
niin. siinäpä se kaikessa lyhykäisyydessään. tulet huomaamaan vielä kaikennäköistä ihmeellistä.
se on kyllä totta, että naiset ovat eri tavalla eteviä asioissa. mutta esim. työyhteisöissä tai kaveripiireissä, se tekee yhteisöstä vahvan ja hauskan, kun mukana on erilaisia ihmisiä :)
sitäpaitti kaurapuuro on hyvää,varsinnii hillon kanssa...tosin mä en aamulla ehdi sitäkään tekemään,huoltsikalla joutuu sen puuronkin aamulla lipittämään =D
..mites prätkäsysteemit on edennyt??
nyt on jo tosi lähellä ;)
juu kesää oon jo suunnitellu valmiiks. niin monta juttua, et vähintään yhden on pakko toteutua :D
kiitos sille jolle se kuuluu, eli Jumalalle. Miten ne amerikkalaiset sanoo, "Count your blessings." Ei ole väärin olla ylpeä kovasta työskentelystään persoonansa ja kroppansa kehittämisessä, kunhan valjastaa itsensä hyvän asian eteen. Eikä siitä tosiaan kannata liikoja muille naisille huudella, pahoittavat vaan mielensä. Ja toiset naiset voi olla eri lailla hyviä ihmisiä, vaikkakin laiskoja kehittämään itseänsä, ja sitten vaan kateellisina panettelevat menestyjiä.
Voi olla että olen narsisti ja sovinisti, mutta minkäs sille mahtaa miltä sisällään tuntuu? En ole keksinyt kuinka pääsisin tästä tunteesta eroon, kun se luontaisesti tulee aina vaan esiin ja jopa tuntuu osoittautuvan todeksi kaikenlaisissa askareissa yhä uudelleen ja uudelleen. Joskus esim. kun olen naisympäristössä tehnyt jotain hommaa, niin silloin kun naiset alkavat valittamaan tai kiukuttelemaan, niin itselleni ei tule sellaista negatiivista tunnetta ollenkaan ja tunnen sitä myöden itseni vahvemmaksi.
Katson myös että kaikenmaailman psykologiset hömpät mitä naiset käyttää on nekin täyttä humpuukia.
monessakaan suhteessa. Kun on itse käynyt helvetin perukoilla ja nähnyt elämässään kaikennäkoistä, niin ei oikein jaksa jaaritella tyhjänpäiväisiä. Miesten kanssa olen enempi samalla henkisellä "vahvuustasolla" ja muutenkin, ne ei puukota selkään ja on reiluja. Kyllä mä tykkään lukea fiksujen naisten sitaatteja, niistähän oppii aivan valtavasti elämänkokemusta ettei tarvi kaikkia virheitä tehdä itse ja pohjamutia myöten, mutta muuten en aina jaksa "jarrutella" itseäni muitten naisten seurassa. Yrittäjätyyppinen taiteilijasielu siis. Tai sitten en ole vaan tavannut oikeita naisia vielä.
MEIKÄ ON SAATANA KATOS UEBERMENSCH ELI YLI-IHMINEN!
REVI SIITÄ KATOS!!!!
ainoa ylivoimainen, kultu!