Jännite miehen ja naisen

joskus jopa ystävättären kanssa, naisen ja naisen välille kun leikillämme flirttailimme toisillemme. Omasta mielestäni jännite ei ole automaattinen vastakkaisten sukupuolten välillä.

Ihmiset, jotka tunnistavat sisäisen petturinsa, eivät usko platoniseen ystävyyteen vastakkaisen sukupuolen kanssa. Koska se tuntuu heistä itsestään ylivoimaiselta, eivät he usko muidenkaan siihen pystyvän.

Toinen mokoma väittää, että platoninen ystävyys on mahdollista naisille, mutta miehille vain ruman naisen kanssa.

Sääliksi käy molempia. Ystävyyssuhteet ovat aina suuri rikkaus, jota on sääli rajoittaa sukupuoliperustein.

flirtti päällä aina .. en voi sille mitään, jopa mua paljon nuorempien serkkujen, spurgujen kanssa frilttaan. en tarkoita sillä mitään, haluan vain huomiota. mun kanssa ei platoninen ystävyys onnistu, ehkä kun ole 80v en jaksa enään kaikkien kanssa frilttaa. tai no joo onnistuu se nytkin, kun en haluu enempää kuin huomiota, mutta lataan tunnelma eroottiseksi.

Olenko sairas? tuli vaan mieleen kun ei kuulosta enään terveeltä :/

Toki itse olen harrastanut melkein kaikkien naisystävieni kanssa seksiä, mutta mitä siitä.

Kyllä ystävyys on mahdollista, itsellänikin pari tyttöä ystävänä vaikka seurustelenkin.

Miehen ja naisen välinen ystävyys voi onnistua, mutta tietyt asiat voivat sitä haitata tai estää. Esim. nuori ikä, flirttaileva asenne, liian useat tapaamiset ja niin ees päin. Ja vaikka sellainen jännite sitten syntyisikin, niin mitä sitten? Eihän se tarkoita yhtään mitään. Jos mies yrittää päästä naisystävänsä pöksyihin, niin tulee väkisinkin mieleen että ei se mies alunperinkään ollut kiinnostunut tästä naisesta ystävänä.

Itsellä on miespuolinen tosi läheinen ja emme ole koskaan ikinä ylittänyt mitään rajoja silloin kun molemmat olimme suhteessa.. Nykyään molemmat sinkkuja ja viihdymme tosi hyvin yhdessä tehdään paljon asioita mutta eipäs meidän välillä mitään sen syvempää ole tapahtunut.. Välis ehkä ollaan jopa hieman mustasukkaisia esim jos sattuu vahingos välähtävän tinderi puhelimes tai jotain mutta mutta kyl se silti onnistuu

Jännite on aina olemassa mutta se ei ole välttämättä kuin yhdensuuntainen. Se "laaduttomampi" osapuoli haluaa väistämättä laadukkaampaa ja "Platonisuus" on ehkä pienin yhteinen nimittäjä mutta ei suinkaan suhteen toivottu taso kummallekin osapuolelle.

"Platoniset suhteet" miehen ja naisen välillä ovat väistämättä väliaikaisia, ne ovat sosiaalinen järjestely joka sopii juuri tähän elämäntilanteeseen juuri tässä hetkessä.

"Platoniset suhteet" ovat niitä joista kasvetaan eroon, tai se toinen muuttuu niin paljon että suhteen merkityst katoaa pitkässä juoksussa. Esim. omien naisystävieni "platoniset kaverit" ovat johdonmukaisesti kaikonneet kun suhde minuun on kestänyt hiukan pidemmän aikaa. Tämä johtuu siitä että oikea jännitteinen suhde sukupuolten välillä on koko paketti, platoninen suhde vain väliaikainen sosiaalinen järjestely. Viimeistään siinä vaiheessa kun oikea pari muuttaa yhteen alkaa eriytyminen, platonisuudesta tulee kiusallinen sivujuonne joka kuihtuu - yleensä siksi että se yksinäinen platoninen puolisko ei vaan kuulu kuvioon eikä pysty diilailemaan että hänen platonisella ystävällään alkaa olla kiirettä kumppaninsa ja myöhemmin perheen kanssa. "Kasvoimme vain erilleen".

Nuorena ja naiivina uskoin vakaasti platonisiin suhteisiin. Kaikki ne ovat kadonneet, milloin oman perseilyni kautta, milloin siksi että platoninen ystävättäreni lopulta pyrki olemaan jotain muutakin kuin platoninen. Platonisuus on yksinkertaisesti kaverin sosiaalista arvoa joka perustuu sille että romanttis-seksuaaliset jännitteet ovat yksisuuntaisella tiellä, toinen tahtoo, toinen ei - ja konsensus on se että (väliaikainen) kaveruus on paras vaihtoehto, ei suinkaan stabiili molemmille kelpaava status quo. Kun toisen status muuttuu, niin se vaikuttaa siihen platoniseen suhteeseen koska platoninen suhde on väistämättä väistävä.

"Naisena voin sanoa että jännite syntyy kun toista kohtaan on eroottisia tuntemuksia. En koe jännitettä kaikkien miesten kanssa."

Näin, vaikka nuo eroottiset fiilikset olisivat varsin vaimeitakin, eli heijastuvat sen jännitteen intesiteetin asteeseenkin, varsin laimeasta vahvempaan. Miehenä koen osan naisista 'naisempina' kuin toiset, mutta tämä on yksilöllisten astimuksian ja oman persoonan kategoriassa. Aistimus-skaala voi olla melko monivivahteinen. Sitten kyse on myös omasta mielialasta ja henkilökemioista.

Sitten ihan kaverityyppisessä ystävyydessä kohtaavat ne naisten ja miesten saman-erilaisuudet, eli keskustelut ja reaktioto saattavat olla sävyltäänkin sisällön lisäksi hieman erilaisia kuin samaa sukupuolta olevan kanssa.

Onhan tämä miesten ja naisten saman-erilaisuus mielyttävä asia ;-)

Useimpien työkavereiden kanssa ei todellakaan ole minkäänlaista jännitettä. Tällä hetkellä ei kenenkään työkaverin kanssa. Ei voisi vähempää kiinnostaa nuo pimatsut.

Joskus aikanaan oli yksi työpaikkaromanssi mutta siitä on paljon aikaa.

Olen nainen, mutta vastaan kuitenkin. Yllättävän monilla miehillä on oikeasti vaikea kunnioittaa naista ystävänä ja he jaksavat pitkäänkin näytellä ystävää, mutta lopulta he paljastuvat, että ystävyys onkin ollut heidän ihastumistaan. Miehet ovat lähtökohtaisesti hyvin laskelmoivia ystävyyden suhteen, eivätkä tarvitse samanlaista syvää ystävyyttä kuin naiset. Laskelmoivuus tarkoittaa siis, että he eivät halua olla "ystäviä" naisen kanssa, johon eivät ole ihastuneita. Miehillä saattaa olla joukko miespuolisia kavereita, joiden kenenkään kanssa mies ei puhu mitään syvällistä vaan lähinnä urheilu-uutisia ym. pinnallista. Mutta miesten elämä pyörii tällaisten pinnallisten asioiden, rahan ja seksin ympärillä. Moni mies on tunteiltaan ihan kuolleita, miesten rakkaus tarkoittaa yleensä seksiä, eikä sitä mitä naiset määrittelevät rakkaudeksi.

En naisena hirveästi viitsisi enää panostaa ystävyyksiin miesten kanssa. Naisen on vaikea saada niistä aitoa henkistä tyydytystä, kun ne ovat kuin äitilapsisuhteita. Ne kuitenkin loppuvat aina jossain vaiheessa, kun mies alkaa laukomaan sovinistijuttuja tai mies ei hahmota mikä on seurustelun ja ystävyyden ero. Silloin aina ymmärtää, että tällaista on ihan turha jatkaa. Miesten kanssa myös huomaa, että syvälliset keskustelut tunneasioista ovat miehille hirveän vaikeita. Kun tunneälyä ei ole, niin sitä ei oikein voi oppiakaan ja usein miehet eivät edes halua oppia, koska tunteet ovat heidän mielestään huono asia ja vain järjellä (=tunteettomuudella ja omalla logiikalla) muka pärjää.

Aamu itä Helsinki 14.1.23.Itse olen vanhempi nainen. Enkä ymmärrä jos olen tuntenut miehen 15-18 v. Kun samaa kerrostaloa asutaan.Niin hänelle ei menen perille: En ole vapaata riistaa.Hän on 12v.minua nuorempi.Eronnut joku 22vuotta sitten.Työ elämä Jostain syystä ei naisystävää. En ole antanut mitään vinkkiä olisin hänestä kinostunut miehenä. Mitä miehen päässä liikkuu silloin? Jos väkisin yritää,yritää vaan aina niini sanotusti iskeä? Eikö ole oma itse arvo, oma kunnioitus miehellä?Itse en tupakoi, en juo. Hän tupakoi ja vapailla juo yksin kotinsa.