Olen aina pystynyt tutustumaan ihmisiin helposti, yleensä kaikki ovat tulleet kanssani toimeen enkä ole juurikaan huomannut että joku minua erityisesti vihaisi. Minulla on vanhalta paikkakunnaltani paljon ystäviä, vaikka yhteydenpito onkin nyt vähentynyt jokaisen omien kiireiden vuoksi.
Syksyllä aloitin uuden koulun (amk) Jyväskylässä, jossa olin nuorimmasta päästä. Löysin yhden ystävän, muut olivat alusta asti etäisiä.
Nyt olen sitten ihan yksin. Se ainoakin ystävä on mennyt mielummin muiden seuraan. Jostain kumman syystä kaikki tiuskivat minulle, olen kuulemma ärsyttävä, saan kaikki syyt niskoilleni asiasta kuin asiasta. Teen ryhmän yhteisten asioiden eteen paljon, kiitosta ei kuuluu mistään suunnalta. Minulle ei myöskään kerrota yhteisistä asioista tms. Sitten kun kysyn, kukaan ei jaksa vastata. Minut unohdetaan helposti.
Onneksi seurustelen onnellisesti (suhde kestänyt puoli vuotta). Mutta seurustelustanikaan ei koulussani pidetä. Kaikki vähättelevät suhdettani, koska olen nuorin. Sanovat katkerina ettei noin nuorena aloitettu suhde voi kestää. Olen 21 vuotias ja mielestäni ihan kypsä parisuhteeseen. Jos vahingossakin mainitsen poikaystäväni nimen hymyssä suin, kuuluu hetken päästä "kyllä sitä nyt ollaan vielä rakastuneita, mutta katsopas 10 vuoden päästä!" Tuntuu että nämä katkerat ihmiset suuttuvat minun onnestani.
Olen ystävällinen, rehellinen, reipas ja ahkera. Olen ulkomuodoltani siisti, nätti, hoikka ja huolehdin puhtaudestani normaalisti (en siis haise,heh).
Mikä voi pistää asiat näin päälaelleen uudessa paikassa? Miksi kukaan ei oikeasti enää halua olla ystäväni? Onko vastaavia kokemuksia?
Syksyllä aloitin uuden koulun (amk) Jyväskylässä, jossa olin nuorimmasta päästä. Löysin yhden ystävän, muut olivat alusta asti etäisiä.
Nyt olen sitten ihan yksin. Se ainoakin ystävä on mennyt mielummin muiden seuraan. Jostain kumman syystä kaikki tiuskivat minulle, olen kuulemma ärsyttävä, saan kaikki syyt niskoilleni asiasta kuin asiasta. Teen ryhmän yhteisten asioiden eteen paljon, kiitosta ei kuuluu mistään suunnalta. Minulle ei myöskään kerrota yhteisistä asioista tms. Sitten kun kysyn, kukaan ei jaksa vastata. Minut unohdetaan helposti.
Onneksi seurustelen onnellisesti (suhde kestänyt puoli vuotta). Mutta seurustelustanikaan ei koulussani pidetä. Kaikki vähättelevät suhdettani, koska olen nuorin. Sanovat katkerina ettei noin nuorena aloitettu suhde voi kestää. Olen 21 vuotias ja mielestäni ihan kypsä parisuhteeseen. Jos vahingossakin mainitsen poikaystäväni nimen hymyssä suin, kuuluu hetken päästä "kyllä sitä nyt ollaan vielä rakastuneita, mutta katsopas 10 vuoden päästä!" Tuntuu että nämä katkerat ihmiset suuttuvat minun onnestani.
Olen ystävällinen, rehellinen, reipas ja ahkera. Olen ulkomuodoltani siisti, nätti, hoikka ja huolehdin puhtaudestani normaalisti (en siis haise,heh).
Mikä voi pistää asiat näin päälaelleen uudessa paikassa? Miksi kukaan ei oikeasti enää halua olla ystäväni? Onko vastaavia kokemuksia?
Vastaukset 5
Vanhimmat
he ovat kateellisia sinulle. Tuntevat varmaan olonsa uhatuksi nuoremman ja nätimmän henkilön seurassa..On aina ikävää huomata, jos kateus pilaa ystävyyssuhteen. Itsellenikin on näin käynyt :o/
Neuvo nuorelle ihmiselle; ole 'terveen' varovainen ihmisten suhteen. Monet ovat kateellisia. Voit 'palaa loppuun', jos olet iloinen ja avoin, ja haluaisit olla kaikkien ystävä. Tämä maailma on ikävä kyllä täynnä ihmisiä, jotka 'vihaavat' tällaista käytöstä. Ole kuitenkin siitä huolimatta aina oma itsesi. Ja hyvä, että sinulla on poikaystävä.
Ystäviä tulee ja menee, mutta vihamiehiä kertyy.
Veikkaan että he ovat kateellisia sulle. Ja veikkaan että se sun mies on vaan pimpin perässä ja sen takia että voi esitellä "nättiä" tyttöystäväänsä
Hei,
Suosittelen ihan heti näin aluksi, että vaihdat koulua, mitä pikemmin sen parempi.
Olin itsekin Jyväskylän amkssa liiketalouden puolella, koin ihan saman kuin sinä nyt. Olin sitten loppujen lopuksi tosi ahdistunut siellä ja jätin tunteja väliin.
Ainut mikä elämässä kaduttaa, on kaksi hukkaan heitettyä vuotta Jkl:n amkssa.
Ja heti helpotti, kun pääsin sitten yliopistoon ja nyt siellä ollaan ja on paljon paljon mukavampaa.
Tervetuloa :)