Sekunnin määrittely

"Atomin energiatilat ovat kvantittuneet eli emittoituvan fotonin taajuus on aina sama samoilla transitioilla."

Mistä tämä tiedetään? Eli miten fotonin taajuuden "vakioisuus" tiedetään/mitataan?

aikattelija kirjoitti:

"Atomin energiatilat ovat kvantittuneet eli emittoituvan fotonin taajuus on aina sama samoilla transitioilla."

Mistä tämä tiedetään? Eli miten fotonin taajuuden "vakioisuus" tiedetään/mitataan?

Lue lisää

Kvanttimekaniikka ennustaa niin ja se on todettu mittauksissa erittäin suurella tarkkuudella mutta itse mittausmenetelmistä en tiedä juurikaan mitään.

... kirjoitti:

Kvanttimekaniikka ennustaa niin ja se on todettu mittauksissa erittäin suurella tarkkuudella mutta itse mittausmenetelmistä en tiedä juurikaan mitään.

Se tuossa vain mietityttää, että jos sekunti on määritelty tuon taajuuden perusteella ja taajuuden yksikkö on 1/s, niin onko kyseessä kehämääritelmä?

Lopultahan fysiikassa aina palataan kehämääritelmään, mutta kiinnostaisi vain tietää miten tuo "kehä" koostuu. Eli mitä kaikki askelia siinä on.

aikattelija kirjoitti:

Se tuossa vain mietityttää, että jos sekunti on määritelty tuon taajuuden perusteella ja taajuuden yksikkö on 1/s, niin onko kyseessä kehämääritelmä?

Lopultahan fysiikassa aina palataan kehämääritelmään, mutta kiinnostaisi vain tietää miten tuo "kehä" koostuu. Eli mitä kaikki askelia siinä on.

Lue lisää

on taajuuden käänteisarvo (t=1/f) eli ei mitään kähämääritelmiä.
Tuossa on vielä vähän lisää aiheesta

http://www.mikes.fi/frameset.aspx?url=metrologia.aspx?categoryID=3

... kirjoitti:

on taajuuden käänteisarvo (t=1/f) eli ei mitään kähämääritelmiä.
Tuossa on vielä vähän lisää aiheesta

http://www.mikes.fi/frameset.aspx?url=metrologia.aspx?categoryID=3

Lue lisää

Linkki ei menny suoraan sinne mut sieltä kun valitsee tutkimusryhmät ja sähköryhmä nii pitäs löytyy jotain...

... kirjoitti:

on taajuuden käänteisarvo (t=1/f) eli ei mitään kähämääritelmiä.
Tuossa on vielä vähän lisää aiheesta

http://www.mikes.fi/frameset.aspx?url=metrologia.aspx?categoryID=3

Lue lisää

Tottakai fysiikassa suureiden määrittely on kehämääritelmä. Kuten tuossa toinenkin totesi, niin ei fysiikassa ole mitään jumalallisia totuuksia.

"on taajuuden käänteisarvo (t=1/f) "

Joo, näin tietenkin. Eli aika on määritelty ajan avulla.

Näinhän se on, mutta mitä tarkoitat kun sanot "nykykokemuksen mukaan"? Minua kiinnostaisi määrittelyn takana oleva ajatuksenkulku. Joku syy juuri tähän määritelmään täytyy olla. Käsittääkseni aiemmin sekunti oli määritelty metrin pituuden (sen platinatangon) ja valonnopeuden avulla. Miksi sitä on muutettu? Luotetaanko enemmän tällaiseen fysikaaliseen ilmiöön, kuin fyysiseen mittaan (tai siitä huolehtiviin ihmisiin)?

aikattelija kirjoitti:

Näinhän se on, mutta mitä tarkoitat kun sanot "nykykokemuksen mukaan"? Minua kiinnostaisi määrittelyn takana oleva ajatuksenkulku. Joku syy juuri tähän määritelmään täytyy olla. Käsittääkseni aiemmin sekunti oli määritelty metrin pituuden (sen platinatangon) ja valonnopeuden avulla. Miksi sitä on muutettu? Luotetaanko enemmän tällaiseen fysikaaliseen ilmiöön, kuin fyysiseen mittaan (tai siitä huolehtiviin ihmisiin)?

Lue lisää

Se metri ja valonnopeusjuttu liittyi metrin uudelleen määrittelyyn? Eli silloin sekunti oli jo selvä mutta valonnopeudelle haluttiin mukavan pyöreä luku ja siten määriteltiin metrin mitta.
Vai olenko aivan väärässä?

eikös juu? kirjoitti:

Se metri ja valonnopeusjuttu liittyi metrin uudelleen määrittelyyn? Eli silloin sekunti oli jo selvä mutta valonnopeudelle haluttiin mukavan pyöreä luku ja siten määriteltiin metrin mitta.
Vai olenko aivan väärässä?

Lue lisää

No itse muistelisin, että kun metriä jossain vaiheessa määriteltiin, niin sovittiin, että pohjoisnavalta päiväntasaajalle on tasan 10000km. Tietenkin tuota matkaa alettiin mittaamaan ja se jaettiin 10^7 osaan, jolloin saatiin metri. Tuo mittaus meni kuitenkin vähän ketuilleen ja nykyään maan ympärymitta ei ole tasan 40000km. Toisaalta eihän maa ole täysin pyöreäkään, joten olisiko tuo osa virheestä, mutta kuitenkin jotain tähän suuntaan. Onhan metriä voitu vähän säättää tuonkin jälkeen...

eikös juu? kirjoitti:

Se metri ja valonnopeusjuttu liittyi metrin uudelleen määrittelyyn? Eli silloin sekunti oli jo selvä mutta valonnopeudelle haluttiin mukavan pyöreä luku ja siten määriteltiin metrin mitta.
Vai olenko aivan väärässä?

Lue lisää

No, mikä nyt oli määritelty minkäkin avulla. Eihän valonnopeudelle saatu pyöreää lukua näinkään, vaan haluttiin eroon fyysisestä metrin prototyypistä... luulisin.

En ole ollenkaan varma näistä, nämä ovat muistoja ammoisista fysiikan opinnoistani. Minua kuitenkin edelleen kiinnostaa, mikä määritellyistä asioista on se mihin muut perustuvat ja miksi.

aikattelija kirjoitti:

No, mikä nyt oli määritelty minkäkin avulla. Eihän valonnopeudelle saatu pyöreää lukua näinkään, vaan haluttiin eroon fyysisestä metrin prototyypistä... luulisin.

En ole ollenkaan varma näistä, nämä ovat muistoja ammoisista fysiikan opinnoistani. Minua kuitenkin edelleen kiinnostaa, mikä määritellyistä asioista on se mihin muut perustuvat ja miksi.

Lue lisää

on määritelty valonnopeuden avulla, jonka oletetaan olevan vakio. Metri on matka, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299792458 sekunnissa.

Ainoa ongelmalapsi SI yksiköissä on kilogramman määritelmä, joka on edelleen pallo Pariisin liepeillä. Mutta sillekin on nyt jos esitetty uusia määritelmiä Planckin vakion avulla tai de Broglie aallonpituuden avulla tai energian avulla.

Toothy kirjoitti:

on määritelty valonnopeuden avulla, jonka oletetaan olevan vakio. Metri on matka, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299792458 sekunnissa.

Ainoa ongelmalapsi SI yksiköissä on kilogramman määritelmä, joka on edelleen pallo Pariisin liepeillä. Mutta sillekin on nyt jos esitetty uusia määritelmiä Planckin vakion avulla tai de Broglie aallonpituuden avulla tai energian avulla.

Lue lisää

asiassa noissa kolmessa mahdollisessa määritelmässä on kyse ihan samasta asiasta eli Plancin vakion "vakioisuudesta", mutta määritelmän formuloinnin voi esittää noilla tavoilla. Lienee vain ajan kysymys kun uusi standardi astuu käyttöön. Ne joita asia kiinnostaa okeasti voivat vilkaista Metrologia 42 (2005) 71-80.

aikattelija kirjoitti:

Näinhän se on, mutta mitä tarkoitat kun sanot "nykykokemuksen mukaan"? Minua kiinnostaisi määrittelyn takana oleva ajatuksenkulku. Joku syy juuri tähän määritelmään täytyy olla. Käsittääkseni aiemmin sekunti oli määritelty metrin pituuden (sen platinatangon) ja valonnopeuden avulla. Miksi sitä on muutettu? Luotetaanko enemmän tällaiseen fysikaaliseen ilmiöön, kuin fyysiseen mittaan (tai siitä huolehtiviin ihmisiin)?

Lue lisää

Nykyfysiikassa on 4 perussuuretta, massa, pituus, aika ja sähkövirta, kg, m, s ja ampeeri. Loput suureet voidaan johtaa näistä.

Näillä kaikilla on vanhanaikaiset historialliset mittansa. Kun on löydetty uusia vakaampia mittoja, niin se sama vanha suure on määritelty taaksepäin yhteensopivasti ja tarkemmin.

Esimerkiksi sekunti oli maapallon pyörähdysajasta riippuva, 24 tuntia, 60 min, 60 sec. Nykyisin on kuitenkin tarkempia mittareita kuin maapallon pyörähdys ja itse asiassa toisinaan täytyy vuorokaudessa käyttää karkaussekuntia, jotta keskiyö pysyisi keskiyönä.

Asia on samoin muilla kolmella perussuureella, ne tarvitsevat omat itsenäiset mittansa.

Simppelton kirjoitti:

Nykyfysiikassa on 4 perussuuretta, massa, pituus, aika ja sähkövirta, kg, m, s ja ampeeri. Loput suureet voidaan johtaa näistä.

Näillä kaikilla on vanhanaikaiset historialliset mittansa. Kun on löydetty uusia vakaampia mittoja, niin se sama vanha suure on määritelty taaksepäin yhteensopivasti ja tarkemmin.

Esimerkiksi sekunti oli maapallon pyörähdysajasta riippuva, 24 tuntia, 60 min, 60 sec. Nykyisin on kuitenkin tarkempia mittareita kuin maapallon pyörähdys ja itse asiassa toisinaan täytyy vuorokaudessa käyttää karkaussekuntia, jotta keskiyö pysyisi keskiyönä.

Asia on samoin muilla kolmella perussuureella, ne tarvitsevat omat itsenäiset mittansa.

Lue lisää

"massa, pituus, aika ja sähkövirta"

Mutta eikö nykyään juuri pituus ja aika ole sidottuna toisiinsa? Massa ja sähkövirta tuntuvat loogisilta irrallisina käsitteinä.

"Kun on löydetty uusia vakaampia mittoja, niin se sama vanha suure on määritelty taaksepäin yhteensopivasti ja tarkemmin. "

Tämä on juuri se mitä en ymmärrä. Mitä tarkoittaa "tarkemmin"? Sehän on määrittely, miten uusi määrittely voi olla tarkempi kuin vanha? Entä miten se voi olla vakaampi? Miten "vakauden astetta" mitataan?

"Esimerkiksi sekunti oli maapallon pyörähdysajasta riippuva, 24 tuntia, 60 min, 60 sec. Nykyisin on kuitenkin tarkempia mittareita kuin maapallon pyörähdys ja itse asiassa toisinaan täytyy vuorokaudessa käyttää karkaussekuntia, jotta keskiyö pysyisi keskiyönä. "

Jos sekunti oli määritelty menemään tasan vuorokauteen, niin miten uusi määritelmä voi olla tarkempi ja enää ei menekään tasan? Mistä koko sekunnin pituus on oikein otettu?

aikattelija kirjoitti:

"massa, pituus, aika ja sähkövirta"

Mutta eikö nykyään juuri pituus ja aika ole sidottuna toisiinsa? Massa ja sähkövirta tuntuvat loogisilta irrallisina käsitteinä.

"Kun on löydetty uusia vakaampia mittoja, niin se sama vanha suure on määritelty taaksepäin yhteensopivasti ja tarkemmin. "

Tämä on juuri se mitä en ymmärrä. Mitä tarkoittaa "tarkemmin"? Sehän on määrittely, miten uusi määrittely voi olla tarkempi kuin vanha? Entä miten se voi olla vakaampi? Miten "vakauden astetta" mitataan?

"Esimerkiksi sekunti oli maapallon pyörähdysajasta riippuva, 24 tuntia, 60 min, 60 sec. Nykyisin on kuitenkin tarkempia mittareita kuin maapallon pyörähdys ja itse asiassa toisinaan täytyy vuorokaudessa käyttää karkaussekuntia, jotta keskiyö pysyisi keskiyönä. "

Jos sekunti oli määritelty menemään tasan vuorokauteen, niin miten uusi määritelmä voi olla tarkempi ja enää ei menekään tasan? Mistä koko sekunnin pituus on oikein otettu?

Lue lisää

Mitenkäs sitä aikaa mitataan, kun ei siinä pääse kulkemaan. Valitaan jokin ilmiö, joka toistuu aina mahdollisimman vakio välein. Sen toistuvan ilmiön lukumäärä on sitten kulunut aika.

Pitkään maapallon pyörähdys akselinsa ympäri oli toistuvuudeltaan vakioin, minkä ihminen tunsi. Vesikellot, tiimalasit, yms olivat aika alkeellisia. Heilureita käytettiin kelloissa pitkään, mutta tarkin aika saatiin maapallon pyörähdyksestä.

Nyt viimeaikoina on keksitty atomaarisia ilmiöitä, joiden värähtely toistuu paljon vakiommin kuin maapallon pyöriminen. Tarkin seuranta ajan kulumisella saadaan siis niistä. Ja atomaariset kellot osoittavat, että maapallo ei suinkaan pyöri vakionopeudella vaan joskus nopeammin ja joskus hitaammiin. Tarkimpiin mittauksiin maapallon pyörimisnopeus vaihtelee liikaa! Silloinhan on selvää, että ajan mitta ei voi olla maapallon pyörimiseen sidottu vaan johonkin tarkempaan.

Se uusi sekunnin määritelmä on mahdollisimman lähellä sitä sekuntia, mikä maapallon pyörimisnopeudesta seuraa, jottei turhaan mutkistettaisi normaaliasioita. Mutta tarkkoihin mittauksiin maapallosta ei ole, maapallo edistää ja jätättää "satunnaisesti".

Simppelton kirjoitti:

Mitenkäs sitä aikaa mitataan, kun ei siinä pääse kulkemaan. Valitaan jokin ilmiö, joka toistuu aina mahdollisimman vakio välein. Sen toistuvan ilmiön lukumäärä on sitten kulunut aika.

Pitkään maapallon pyörähdys akselinsa ympäri oli toistuvuudeltaan vakioin, minkä ihminen tunsi. Vesikellot, tiimalasit, yms olivat aika alkeellisia. Heilureita käytettiin kelloissa pitkään, mutta tarkin aika saatiin maapallon pyörähdyksestä.

Nyt viimeaikoina on keksitty atomaarisia ilmiöitä, joiden värähtely toistuu paljon vakiommin kuin maapallon pyöriminen. Tarkin seuranta ajan kulumisella saadaan siis niistä. Ja atomaariset kellot osoittavat, että maapallo ei suinkaan pyöri vakionopeudella vaan joskus nopeammin ja joskus hitaammiin. Tarkimpiin mittauksiin maapallon pyörimisnopeus vaihtelee liikaa! Silloinhan on selvää, että ajan mitta ei voi olla maapallon pyörimiseen sidottu vaan johonkin tarkempaan.

Se uusi sekunnin määritelmä on mahdollisimman lähellä sitä sekuntia, mikä maapallon pyörimisnopeudesta seuraa, jottei turhaan mutkistettaisi normaaliasioita. Mutta tarkkoihin mittauksiin maapallosta ei ole, maapallo edistää ja jätättää "satunnaisesti".

Lue lisää

Kiitos vaivannäöstäsi, mutta en saanut vieläkään vastauksia pohjimmaisiin kysymyksiini tai en osaa sitä vastauksista lukea.

Onko mitta ajan perusteella johdettu? Ilmeisesti on ja nimenomaan olettamalla valonnopeus vakioksi? Vai se joku värähtely?

Entä miten määrittelet jonkin ilmiön "vakiommaksi" kuin jonkun toisen? Eikö tämä vakioisuus jo itsessään tarvitse suureen määritelmää?

aikattelija kirjoitti:

Kiitos vaivannäöstäsi, mutta en saanut vieläkään vastauksia pohjimmaisiin kysymyksiini tai en osaa sitä vastauksista lukea.

Onko mitta ajan perusteella johdettu? Ilmeisesti on ja nimenomaan olettamalla valonnopeus vakioksi? Vai se joku värähtely?

Entä miten määrittelet jonkin ilmiön "vakiommaksi" kuin jonkun toisen? Eikö tämä vakioisuus jo itsessään tarvitse suureen määritelmää?

Lue lisää

Vakiommaksi ei tee mikään mystinen asia. Kyse on pelkästään mittaustarkkuudesta. 10 atomikelloa poikkeavat vuodessa toisistaan vain karvan verran. Kaikki ne kellot kuitenkin ovat sitä mieltä, että maapallon pyörimisnopeus on hieman muuttunut. Eli niillä kelloilla voi mitata maapallon pyörimisnopeuden vaihtelut, mutta maapallon pyörimisnopeus ei säily niin tarkkana, että sillä voisi mitata atomikellojen virheet. Ja absoluuttisesti tarkkaa ajan mittaria ei ole, on vain epätarkempia ja tarkempia. Fysiikan sekunti on määritelty tarkimman tunnetun kellon avulla.

Kuvitellaanpa, että kaukaisessa tulevaisuudessa maapallon pyörimisnopeus on hidastunut puoleen. Jos pidämme edelleen kiinni, että vuorokaudessa on 24h, 60 min, 60s, niin sekuntti on pidentynyt kaksikertaiseksi. Silloin 100m pinkaistaisiin 5 sekunttiin ei 10'ssä, valon nopeus olisi 600 000 km/s ja niin edelleen. Eihän fysikaallisen suureen mittayksikkö saa näin vaihtua. Silloin tulevaisuudessa atomikellojen sekuntti olisi kuitenkin edelleen erittäin tarkasti sama.

Atomikellot perustuvat eräänlaiseen atomien värähtelyyn. Sen värähtelyn taajuus on erittäin vakio.

Valon nopeuden kanssa sillä ei ole tekemistä. Tietysti, jos tunnetaan tarkka pituusmitta ja tarkka valonnopeus, niin voi konstruoida kellon joka käyttää niitä. matka = nopeus x aika, aika = matka/nopeus.

Ajattelet asiaa liian filosofisesti. Ajattele paljon raadollisemmin. Kyse on vain parhaasta mittarista. Ja aika on yksi perussuure ja tarkka mittaaminen mielenkiintoista ja tärkeää.

Canopus kirjoitti:

No itse muistelisin, että kun metriä jossain vaiheessa määriteltiin, niin sovittiin, että pohjoisnavalta päiväntasaajalle on tasan 10000km. Tietenkin tuota matkaa alettiin mittaamaan ja se jaettiin 10^7 osaan, jolloin saatiin metri. Tuo mittaus meni kuitenkin vähän ketuilleen ja nykyään maan ympärymitta ei ole tasan 40000km. Toisaalta eihän maa ole täysin pyöreäkään, joten olisiko tuo osa virheestä, mutta kuitenkin jotain tähän suuntaan. Onhan metriä voitu vähän säättää tuonkin jälkeen...

Lue lisää

Mietippä miksi valonnopeus on tasaluku? En muista tarkkaa arvoa mutta ne oli tasametrejä, ei desimaaleja. Aika sattumaa?
Vai olisiko ehkä sittenkin niin että metri määriteltiin siten että saatiin tasaluku? Mietipä kumpi kuulostaa järkevämmältä :)

Simppelton kirjoitti:

Vakiommaksi ei tee mikään mystinen asia. Kyse on pelkästään mittaustarkkuudesta. 10 atomikelloa poikkeavat vuodessa toisistaan vain karvan verran. Kaikki ne kellot kuitenkin ovat sitä mieltä, että maapallon pyörimisnopeus on hieman muuttunut. Eli niillä kelloilla voi mitata maapallon pyörimisnopeuden vaihtelut, mutta maapallon pyörimisnopeus ei säily niin tarkkana, että sillä voisi mitata atomikellojen virheet. Ja absoluuttisesti tarkkaa ajan mittaria ei ole, on vain epätarkempia ja tarkempia. Fysiikan sekunti on määritelty tarkimman tunnetun kellon avulla.

Kuvitellaanpa, että kaukaisessa tulevaisuudessa maapallon pyörimisnopeus on hidastunut puoleen. Jos pidämme edelleen kiinni, että vuorokaudessa on 24h, 60 min, 60s, niin sekuntti on pidentynyt kaksikertaiseksi. Silloin 100m pinkaistaisiin 5 sekunttiin ei 10'ssä, valon nopeus olisi 600 000 km/s ja niin edelleen. Eihän fysikaallisen suureen mittayksikkö saa näin vaihtua. Silloin tulevaisuudessa atomikellojen sekuntti olisi kuitenkin edelleen erittäin tarkasti sama.

Atomikellot perustuvat eräänlaiseen atomien värähtelyyn. Sen värähtelyn taajuus on erittäin vakio.

Valon nopeuden kanssa sillä ei ole tekemistä. Tietysti, jos tunnetaan tarkka pituusmitta ja tarkka valonnopeus, niin voi konstruoida kellon joka käyttää niitä. matka = nopeus x aika, aika = matka/nopeus.

Ajattelet asiaa liian filosofisesti. Ajattele paljon raadollisemmin. Kyse on vain parhaasta mittarista. Ja aika on yksi perussuure ja tarkka mittaaminen mielenkiintoista ja tärkeää.

Lue lisää

En hae mitään mystistä asiaa mikä tekee vakiommaksi, vaan haluan vakioisuudelle jonkin määritelmän. Haen takaa jotain kriteeriä, jolla voidaan todeta jokin ilmiö "vakiommaksi" kuin toinen ilmiö. Tähänhän määritelmät perustuvat.

Nyt vastasit tähän kysymykseeni:
"10 atomikelloa poikkeavat vuodessa toisistaan vain karvan verran."

En tullut ajatelleeksi tätä tilastotieteen kannalta. Todellakin jos meillä on useampi värähtelijä (whatever) ja voidaan todeta, että niiden ollessa toisistaan riippumattomia ne käyvät kuitenkin samaan tahtiin, niin on järkevää olettaa värähtelyjen olevan vakioita.

Kiitos! Tätä ideaa kaipasin.

"Kuvitellaanpa, että kaukaisessa tulevaisuudessa maapallon pyörimisnopeus on hidastunut puoleen."

Eihän se haittaa jos metrikin on määritelty sekunnin ja valonnopeuden avulla. Jos uusi sekunti pitenee tuplaksi, niin uusi metrikin venähtää tuplaksi ja nopeus pysyy vakiona. (Tietysti eroa on esim. juoksijan fysiikan kannalta huomattavasti, mutta näin teoreettisena pohdiskeluna)

"valon nopeus olisi 600 000 km/s"

Mielestäni se olisi c edelleen. Vai ymmärränkö jotain väärin? Käsittääkseni se mitä tapahtuisi olisi että esim. maan ja kuun etäisyys vaikuttaisi muuttuvan vaikka todellisuudessa näin ei olisi. Siis itse _etäisyys_ ei _etäisyyden mitta_.

aikattelija kirjoitti:

En hae mitään mystistä asiaa mikä tekee vakiommaksi, vaan haluan vakioisuudelle jonkin määritelmän. Haen takaa jotain kriteeriä, jolla voidaan todeta jokin ilmiö "vakiommaksi" kuin toinen ilmiö. Tähänhän määritelmät perustuvat.

Nyt vastasit tähän kysymykseeni:
"10 atomikelloa poikkeavat vuodessa toisistaan vain karvan verran."

En tullut ajatelleeksi tätä tilastotieteen kannalta. Todellakin jos meillä on useampi värähtelijä (whatever) ja voidaan todeta, että niiden ollessa toisistaan riippumattomia ne käyvät kuitenkin samaan tahtiin, niin on järkevää olettaa värähtelyjen olevan vakioita.

Kiitos! Tätä ideaa kaipasin.

"Kuvitellaanpa, että kaukaisessa tulevaisuudessa maapallon pyörimisnopeus on hidastunut puoleen."

Eihän se haittaa jos metrikin on määritelty sekunnin ja valonnopeuden avulla. Jos uusi sekunti pitenee tuplaksi, niin uusi metrikin venähtää tuplaksi ja nopeus pysyy vakiona. (Tietysti eroa on esim. juoksijan fysiikan kannalta huomattavasti, mutta näin teoreettisena pohdiskeluna)

"valon nopeus olisi 600 000 km/s"

Mielestäni se olisi c edelleen. Vai ymmärränkö jotain väärin? Käsittääkseni se mitä tapahtuisi olisi että esim. maan ja kuun etäisyys vaikuttaisi muuttuvan vaikka todellisuudessa näin ei olisi. Siis itse _etäisyys_ ei _etäisyyden mitta_.

Lue lisää

"Käsittääkseni se mitä tapahtuisi olisi että esim. maan ja kuun etäisyys vaikuttaisi muuttuvan vaikka todellisuudessa näin ei olisi. Siis itse _etäisyys_ ei _etäisyyden mitta_."

Tietenkin toisin päin. Eli etäisyyden mitta vaikuttaisi muuttuvan, vaikka itse etäisyys pysyisi vakiona.

kyllä on kirjoitti:

Mietippä miksi valonnopeus on tasaluku? En muista tarkkaa arvoa mutta ne oli tasametrejä, ei desimaaleja. Aika sattumaa?
Vai olisiko ehkä sittenkin niin että metri määriteltiin siten että saatiin tasaluku? Mietipä kumpi kuulostaa järkevämmältä :)

Lue lisää

Ainakin Wikipedian mukaan valonnopeus on määritelmällisesti tasaluku:
"Note that this speed is a definition, not a measurement, since the fundamental SI unit of distance, the metre, has been defined since 21 October 1983 in terms of the speed of light—one metre is the distance light travels in a vacuum in 1/299,792,458 of a second."

Tämä asettaa ainakin jotkin rajat sekä sekunnin, että metrin määritelmälle.

kyllä on kirjoitti:

Mietippä miksi valonnopeus on tasaluku? En muista tarkkaa arvoa mutta ne oli tasametrejä, ei desimaaleja. Aika sattumaa?
Vai olisiko ehkä sittenkin niin että metri määriteltiin siten että saatiin tasaluku? Mietipä kumpi kuulostaa järkevämmältä :)

Lue lisää

wikipediasta:
"Valonnopeus on tarkalleen c = 299 792 458 metriä sekunnissa, siis noin 30 senttimetriä nanosekunnissa. Tämä ei ole empiirinen arvo; vuonna 1983 metri määriteltiin uudelleen, jotta c sai tarkalleen tämän arvon. Tämä arvo oli puolestaan valittu vastaamaan likimääräisesti edellistä mittaustulosta."

Jep. Ilmeisesti sitä on hiukkasen rukattu tuossa 1983, mutta metri ei varmaan tuossa ihan hirveästi muuttunut alkuperäisestään. Elikkä kyllähän se metri alkujaan määriteltiin tuon maapallon kehän pituuden avulla, mutta säädettiin sitten myöhemmin.