Olen sitkeästi opettellut uimaan ja hengitystekniikan puolesta jaksan uida vaikka tunnin yhteen menoon - siihen mennessä alkaa sitten jo kyllästyä ja lasit kiristää. Ongelmana on vaatimaton eteneminen: kilometriin menee aikaa melkein 20 minuuttia!
Monet sanovat, että hyvältä näyttää, mutta homma ei mielestäni etene tarpeeksi nopeasti.
Kertokaa pahimmat virheet ja parhaimmat vihjeet tähän ongelmaan!!!
Monet sanovat, että hyvältä näyttää, mutta homma ei mielestäni etene tarpeeksi nopeasti.
Kertokaa pahimmat virheet ja parhaimmat vihjeet tähän ongelmaan!!!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pitäis sun päästä. Oon itsekkin miettinyt tota samaa. Olen itse just tossa samassa kunnossa kuin sinäkin. Toisinaan jaksan tahkota altaan väliä 4 km:n edestä. 20 minuuttia/km on musta hyvä suoritus harrastelijalta. Välillä voi pitää paussia uimahallilta ja liikkua muulla tavalla ja kokeilla sitten.... Itse olen ottanut käsilaudat
käyttöön altaaseen ja uin niillä about 1000 m/kerta. Kieltämättä niistä on mulle ainakin ollut hyötyä. Käsiin olen saanut lisää voimaa. Ja yks pointti vielä... Jalkapotkut, miten toimii? Itse joudun skarppaamaan, että muistan käyttää jalkoja tehokkaasti. Mutta jossain vaiheessa se raja tulee vastaan........
Harrastan suhteellisen aktiivisesti kestävyyslajeja ja jaloissa on voimaa. Tosin potkuissa ei ole ihan sata lasissa. Esimerkiksi kovaa juostessa jalat tekevät enemmän työtä. Hyvät uimarit tuntuvat vain tekevän uintinsa niin sulavasti!
Käsien voimaa ja "vauhtikestävyyttä" on varaa varmaan parantaa. Siinä on pohjana soudun ja hiihdon rutiinit. Tosin liikeradat ja sen myötä hieman eri lihaksetkin joutuvat uusiin hommiin!
Kuinka raskaalta suoritukselta uinnin pitää tuntua?? Kun pitäisi tuon hengityksenkin saada vielä sujumaan. Esim 50 m aivan täysillä on niin kova suoritus, että sen jälkeen on vauhtia tiputettava oleellisesti.
Itse otan spurtit viimeisellä 25-50 metrillä, kun olen matkani jo saanut uitua. Silloin tuntuu hyvältä nousta altaasta, kun on antanut kaikkensa.
Sykettä tulee aina väkisinkin nostettua silloin, kun on ohitettavia. Nautin itse kaikkein eniten silloin, kun vauhti on tasaista, mutta tuntuu kuitenkin siltä, että teen työtä sen eteen. Uskoakseni mulla on tällä hetkellä hyvä uintikunto, kun taas joku pyöräily- tai juoksukunto on aina hakusessa.....
ensinnäkin se tekniikka pitäisi saada suht koht kondikseen...ja toiseksi kannattaa uida erillaisia uinti määriä eri temmolla eli harjoitus ohjelma kannattaa tehdä!ja jalkapotkuihin vautia potkulaudalla vaparin potkuja myös edellämainituin konstein,siis uintiohjelman mukana.
100 metrin juoksu onnistuu pienellä treenaamisella 13 sekuntiin. Cooperin saa menemään 2900. Mutta juosta satanen 11 sekuntiin ja saada cooperissa 3100 vaativat jo huomattavasti enemmän.
Sama on uinnissa. Olen itse uinut kilsan 18 minuuttiin, eikä tuo aika meinaa enää tuosta parantua. Uintiopettajalta kannattaa kysyä tekniikkavinkkejä, nimenomaa potku on vaparissa joko jarru tai antaa lisää vauhtia riippuen jalkaterän asennosta (jalkaterät sisäänpäin potkussa ja nilkka rennoksi nostossa).
kyllä potkullakin on omat vaikutuksensa uinnin vauhtiin,mutta kyllä tärkein on mun mielestä uinti tekniikka ja rentous siihen päälle niin jaksaa uida vaikka kilometri tolkulla 15minkilometri.tietysti pitää myös olla hyvä kunto.ja jos potku ei ole rento niin energiat menee nopeasti potkuihin ja tekniikka virheet lisääntyy.oma ennätys on 12.50kilsa.ps.reeniä vaan reenin perään!!!
Tämän tyyppisiä vihjeitä kaivataan lisää! Toisen vihjeen sain hallissa ja siinä kehotettiin ajattelemaan, että kädellä ikäänkuin kurotetaan kaukana olevaan esineeseen, jotta käsivedosta tulee pitkä. Niin ja käsi viedään veteen sormet edellä, jotta kämmen ei heti jarruta vauhtia...
niin ja se käsiveto viedään loppuun asti...tekniikkaan kannattaa panostaa...se on hyvä harjoitus myös kun vedät sitä käsivetoa loppua kohti sillä lailla että sormenpäät hipasee omaa reittä ja sit vasta lähtee käsi nousee kohti uutta vetoa.harjoita tekniikkaa ennen ja jälkeen uinti reenin niin kyll se siit!!!
Itse olen kesällä kilpauinin lopettanut uimari, kyllästy koko touhuun. huipulla 11 treenii vkos, kelausviikol 70km, 10v riittää. Uinnis tärkeintä se tekniikka, termi "korkea kyynärpää", eli k-pää samassa tasossa hartioiden kaa vedon työntövaiheessa tosi tärkee. vartalon asento vedessä, käsivedon pituus, lopputyöntö, niitä riittää. ite olin sprintteri, 100m vu 53.0, pitkää matkaa 1500m vu 17.20. harjoitus sen mestarin tekee,joskus
Haluaisin tuoda ilmi, että vedessäliikkuminen on (myös) kitkasta kiinni. Siirapissa olisi hankala uida, samoin suossa kun rehut pistää vastaan, ilmassa(maatapitkin) on helppo juosta kun vastus on pieni.
Eli siis lyhyesti voisi sanoa, että mitä enemmän vedessä "riuhtoo", sitä suurempi mahdollisuus on päästä lujempaa, jos tekniikka on oikein. Siis nopeat vedot edesauttavat eteenpäinliukumista huomattavasti enemmän kuin hiljaiset vedot. Toisin sanoen jos kuvittelee ottavansa kädellä vedessäolevasta kahvasta kiinni ja vetävänsä itseään eteenpäin tästä kahvasta hyvin hitaasti, niin vartalo pysyy lähes paikallaan! Kokeilkaa joskus altaassa! Jos taas riuhtaisette siitä "kahvasta" nopeudella 10, saatatte hyvällä onnella päästä eteenpäin nopeudella 9.
Niinkuin vesipeto kirjoittaa korkea kyynärpää on yksi asia, joka monelta jää väliin. Monet kurottaa kädellään pohjaa kohti niin kuin siellä olis jotain arvokasta. Mielikuvaharjoitus, joka voi auttaa vedon kohdalleen saamisessa:Kuvittele olevasi kuivalla maalla ja yrittäväsi käsivoimin vetää itseäsi korkean muurin päälle, ei sinulla silloinkaan olisi kyynärpäät kehosi etupuolella tai kämmenet kovin kaukana kehosta, vaan käden liikerata muistuttaisi aika hyvää vaparin vetoa.