Tenorit ja tenorius herättävät, jos ei himoja niin ainakin intohimoja.
Kysymykseni kuuluukin: onko Mozart-tenori oikea tenori vaiko "pinnistelevä" barytoni (ei kuitenkaan barytoni-torvi)?
Huom: Mozartin oopperoiden tenorirooleissa ei lauleta korkeaa c:tä....
Kysymykseni kuuluukin: onko Mozart-tenori oikea tenori vaiko "pinnistelevä" barytoni (ei kuitenkaan barytoni-torvi)?
Huom: Mozartin oopperoiden tenorirooleissa ei lauleta korkeaa c:tä....
Vastaukset 9
Vanhimmat
edustaa Mozartin aikakauden tenori-äänityyppiä. Ei silloin ollut Verdiä yms. säveltäjiä eikä tarvittu sankaritenoreja.
Korvaani ei erityisemmin miellytä lyyrinen tenori, mutta eivätpä muutamat muutkaan äänityypit ja heitä kuuntelen. Tekniikka ja tulkinta ovat etusijalla, äänenväri- ja tyyppikysymys lopulta toissijainen. Tenorius ja äänen laatu on ajateltavat musiikin kautta eikä päinvastoin.
Pidettäköön mielessä, että Mozartin aikana kukaan ei ollut kuullut tenorin korkeaa ääntä, jota me nykyään pidämme itsestään selvyytenä. Hänen aikanaan tenorit lauloivat ylärekisterin falsetissa, joka ei kunnolla integroidu alarekisteriin. Ensimmäinen tenori, joka onnistui laulamaan ylärekisterin rintaäänellä, ei falsetissa, oli Gilbert Duprez, ja tämä tapahtui vasta yli 40 v Mozartin kuoleman jälkeen. Tämä ei ole triviaali suoritus. Pavarotti on kertonut, että hän on laulajana samaa ikäluokkaa kuin Mirella Freni ja opiskeli yhdessä tämän kanssa, jäi tästä monta vuotta jälkeen laulajan uransa alussa, koska hänellä kesti useita vuosia oppia sulava passaggio eli vaihto ala- ja ylärekisterin välillä. Duprezin jälkeen joku laulaja, jonka nimeä en nyt muista, yritti toistaa hänen temppunsa, mutta onnistui halkaisemaan verisuonen päästään ja kuoli oopperalavalle.
Sitten on vielä poliittinen puoli. Mozartin aikana käytettiin vielä kastraattilaulajia, varsinkin hovioopperassa. Korkeat tenorit eivät siis olleet ”oikeita miehiä” vaan leikattuja. Mozartin oopperoissakin tenorit usein assosioituvat ylhäisöön (Belmonte, Ottavio, Tamino), johon Mozart lisääntyvässä määrin tympiintyi Wienin-vuosinaan. Ilmeisesti tästä syystä yksikään Mozartin tenorirooli ei ole sankaritenorin osa, vaan kaikki ovat luusereita, vajaita miehiä, jotka tarvitsevat korkeampien voimien apua päämääräänsä pääsemiseksi.
Kun tuosta korkeasta c:stä on ollut puhe, täytyy ottaa huomioon sekin, että Mozartin aikaan myös viritysjärjestelmä on ollut matalampi kuin nykyään käytetty. Barokin- ja klassismin aikainen viritysjärjestelmä on ollut puoli sävelaskelta nykyistä matalampi, mikä tekee kappaleistakin yllättävän eri kuuloisia ja erilaisia (helpommin) laulettavia.
ehkä tästä johtuen tuntuu, että Mozart on säveltänyt pelkästään ylimenoalueelle :(
...myös se, että Caruson aikana viritysaste oli jotain 438 max, kun se nykyään orkestereilla on 445.
Dramaattisista tenoreista puhuttaessa (intohimoisesti) täytyy mainita Mario Del Monaco, joka piti mukanaan 440-äänirautaa jolla kuuleman mukaan pakotti orkesterin "ruotuun".
Ai niin, hänkään(hän) ei ollut tenori, kuin vain pinnistelevä barytoni, koskapa "korkeaa" c:tä ei laulanut.
Mikset puhu baritonista, kuten suomeksi sentään on tapana?
Itse en suostuisi millään kutsumaan itseäni "barytoniksi".
...että täällä on niin suurta viisautta esitetty tenoriudesta jotta otin leikkisästi vapaudekseni kutsua baritonia, barytoniksi, vaikka baritoni itsekin olen. Huumoria.
haluat siis itse olla tenori kun viittailet tuohon c:henkin. Kannattaako se. Varsinkin, jos olet bassobaritoni.
....jos sillä tulee todistettua se että pelkkä korkean c:n laulaminen tarkoittaa kuulumista tenorifakkiin... :)
Voi voi, tyhmiä tenoreita... :)