Tuolla yhdellä toisella palstalla mies valitti, että oli deitti-ilmoonsa saanut vastauksen, jossa nainen kertoi unelmoivansa miehestä ja perheestä. Kirjoittajan mielestä se oli vastenmielistä ja neuvoi, ettei naisten kannata kirjoitella sellaisia asioita.
Olen kyllä ennenkin tätä miettinyt, että hieman hämää mitä nykymiehet oikein naisilta haluavat? Onko se trendi, että naisen olisi hyvä olla superitsenäinen ja omavarainen bisnesnainen, tosi cool eli ei näytä liikaa tunteita, ja nainen joka ei halua perhettä?
Itse en toistaiseksi ole koskaan vastannut deitti-ilmoituksiin, mutta olisin hyvinkin saattanut kirjoittaa juuri jotain tuontyylistä, että olen perinteinen lämminhenkinen nainen, joka haaveilee aika tavallisista asioista, kuten ihan arkisesta perhe-elämästä iloineen ja suruineen. Jos deitti-ilmoitus on laitettu tositarkoituksella, niin kuvittelen sen ilmoituksen laittajan päämääränäkin silloin olevan parisuhde kaikkine siihen kuuluvine asioineen. No joo, ehkä olen sitten liian sinisilmäinen tai vanhanaikainen tai jotain.
Itseäni tuskin pystyn muuttamaan, enkä voi alkaa esittämään muuta kuin olen vaan olen mikä olen, mutta haluaako monikin mies tosiaan naisen, joka nyrpistää nenää lapsille ja kotielämälle, ja joka on superaktiivinen työurineen ja harrastuksineen? Olen hieman tällaisen naisen arvostusta pistänyt merkille kolmekymppisten miesten keskuudessa.
Olen koulutettu kolmekymppinen ja hyvä työ minullakin, sekä muutama liikunnallinen harrastus. Mutta vähän masikseen vetää, jos lämminsydämisiä, kilttejä ja mukavia "tavisnaisia" ei enää arvosteta :/ Koska kyllä minä omavaraisuudestani ja muutenkin ok:sta elämästäni huolimatta silti katson, että elämäni on hieman vajaa ilman miespuoliskoa.
Ja toisaalta taas, jos naisella on huipputyö, paljon harrastuksia ja muutenkin aktviinen elämä, ystäviä vaikka muille jakaa, ei halua lapsia eikä mitään perinteistä, niin mihinkäs niin itsenäinen nainen miestä tarvitsee? Vai sekö miehistä juuri on haastavaa kyseisenlaisissa naisissa?
Äh, taidan olla ihan pudonnut kelkasta :(
Olen kyllä ennenkin tätä miettinyt, että hieman hämää mitä nykymiehet oikein naisilta haluavat? Onko se trendi, että naisen olisi hyvä olla superitsenäinen ja omavarainen bisnesnainen, tosi cool eli ei näytä liikaa tunteita, ja nainen joka ei halua perhettä?
Itse en toistaiseksi ole koskaan vastannut deitti-ilmoituksiin, mutta olisin hyvinkin saattanut kirjoittaa juuri jotain tuontyylistä, että olen perinteinen lämminhenkinen nainen, joka haaveilee aika tavallisista asioista, kuten ihan arkisesta perhe-elämästä iloineen ja suruineen. Jos deitti-ilmoitus on laitettu tositarkoituksella, niin kuvittelen sen ilmoituksen laittajan päämääränäkin silloin olevan parisuhde kaikkine siihen kuuluvine asioineen. No joo, ehkä olen sitten liian sinisilmäinen tai vanhanaikainen tai jotain.
Itseäni tuskin pystyn muuttamaan, enkä voi alkaa esittämään muuta kuin olen vaan olen mikä olen, mutta haluaako monikin mies tosiaan naisen, joka nyrpistää nenää lapsille ja kotielämälle, ja joka on superaktiivinen työurineen ja harrastuksineen? Olen hieman tällaisen naisen arvostusta pistänyt merkille kolmekymppisten miesten keskuudessa.
Olen koulutettu kolmekymppinen ja hyvä työ minullakin, sekä muutama liikunnallinen harrastus. Mutta vähän masikseen vetää, jos lämminsydämisiä, kilttejä ja mukavia "tavisnaisia" ei enää arvosteta :/ Koska kyllä minä omavaraisuudestani ja muutenkin ok:sta elämästäni huolimatta silti katson, että elämäni on hieman vajaa ilman miespuoliskoa.
Ja toisaalta taas, jos naisella on huipputyö, paljon harrastuksia ja muutenkin aktviinen elämä, ystäviä vaikka muille jakaa, ei halua lapsia eikä mitään perinteistä, niin mihinkäs niin itsenäinen nainen miestä tarvitsee? Vai sekö miehistä juuri on haastavaa kyseisenlaisissa naisissa?
Äh, taidan olla ihan pudonnut kelkasta :(
Vastaukset 23
Vanhimmat
Spekuloin vähän kuin olisin poikamies. Jos 30:n nainen ilmoittaa jo deitti-ilmossaan haluavansa perheen, se kuulostaa siltä, että biologinen kello tikittää jo mielipuolisesti.
Kyllä, suurin osa niin miehistä kuin naisistakin edelleen haluaa naimisiin ja lapsia. Ymmärrän, että ilmoitit sen heti väärinkäsitysten välttämiseksi (reilua sinänsä), mutta se kuulostaa pelottavalta.
Kyllä niistä tulevaisuuden suunnitelmista ehtisi vaihtaa ajatuksia vielä toisillakin treffeilläkin.
Minkä ilmoitin väärinkäsitysten välttämikseksi? Et ilmeisesti lukenut kunnolla tekstiäni; minä en ole koskaan - vielä - vastannut deitti-ilmoituksiin. Mutta jos vastaisin, niin olisin ihan hyvin saattanut kirjoittaa juuri noin, mistä tuo mies valitti.
No, taidanpa edelleenkin sitten olla vastaamatta koko ilmoituksiin, koska niissä ollaan noin veitsenterällä =:o
Tää on siis taas niin tätä. Yli kolmekymppiselläkin suomalaisäijällä vielä iskee paniikki, jos nainen vahingossakaan mainitsee sanan perhe. Sehän on heti biologisen kellon tikittämistä, eikä toki mitään normaalin ihmisen puhetta. Jotkut naiset saa taivuteltua miehen perheenisäksi nuorempana, mutta yleensä miehistä ei ole vastuuseen siinä vaiheessa, vaan nainen katsoo tulevansa paremmin toimeen yksin, sen vuoksi meiltä löytyy kattava määrä yksinhuoltajia.
Suomalaismiehet vaan on niin säälittäviä p*skahousuja, ettei heistä ole miehen rooliin kuin vasta 45-vuotiaana. Mutta siinä vaiheessa sellaisen vanhan ruppanan pitäisikin sitten kelvata kaksikymppiselle tytölle.
Hyvä meininki meillä Suomessa. Ei mitenkään vääristynyt! Itse olen luopunut toivosta suomalaismiesten kohdalla. Onneksi pian työ kutsuu tuolla keski-euroopassa, ehkäpä sieltä löytyy joku vastuunsa tunteva, oikea Mies.
niin nämä samaiset vätykset sitte valittavat täällä että kun suomalaisnainen ei halua perhettä eikä miehelle ole sijaa, nii täytyy sitte nelikymppisenä hakea eukko Thaimaasta.
joopa joo. jos mies torjuu kaikki naiset sinne nelikymppiseksi asti, ja sitte vasta aletaan miettiä asiaa oikeasti kun miehellä itsellä iskee todellinen perheenperustamis-paniikki, ni huonostihan siinä kaikille käy.
Suomalainen mies on aina säälittävä, jos ei halua samaa kuin nainenkin. Ja tietenkin vielä samalla aikataululla.
Toivotan onnea ja menestystä ulkomailla. Meille säälittäville paskahousuille tuskin tulee ikävä.
Kaikkein oudointa on kun nämä samaiset miehet halveksivät yksinhuoltajia. Vaikka niin se on että kun naisella on lapsen kaipuu niin lapsi sitten hommataan vaikka ilman miestä. Toki on naisia jotka ovat yh:ksi tulleet muistakin syistä mutta itse ainakin katson usein yksinhuoltajan olevan miehen sitoutumiskammon uhri.
Kun on itsekin saanut vuosia kuulla kuinka nainen on itsenäinen, kuinka ei tarvitse miestä ja kuinka miehet on sikoja, joita naisen on parasta vain välttää, olenkin pupupöksy ja itsekäs paskiainen, jos ei seurustelu tai perheen perustaminen kiinnosta.
Ja selittäisitkö mulle, mikä se miehen rooli on? Tietääkseni tämmöisestä miehen rooli/naisen rooli vastakkainasettelusta ollaan yritetty luopua ja 2-3 vuosikymmentä ainakin.
Mies on naiselle vain keino saada lapsia ja mies, joka ei sitä kortsua ota pois, onkin vastuuntunnoton paskiainen. Kiva, että saimme tämänkin selville.
Turhapas yleistää. Jotkut naiset ovat "itsenäisiä" eivätkä halua perhettä eivätkä lapsia. Jotkut naiset haluavat perheen ja lapsia. Onko tämä selvä? Kunhan vain löytyisi sopiva puoliso jokaiselle. Sitoutumishaluttomille toinen sitoutumishaluton ja sitoutumishaluisille toinen sitoutumishaluinen.
No voi kun miehet käyttäiskin niitä kortsuja!!!
Eikös sen ihan luontokin sanele? Naisen rooli on varsin selkeä, hän on niin kiinni lapsessa jos sellainen perheeseen syntyy. Naisen roolia on tietysti sekoittanut se, ettei suomalaismiehet halua elättää perhettään yksin (kuten monissa muissa maissa), vaan naisen on tuotava vielä rahaakin taloon. Mutta jos mies haluaisi, niin voisi hän yrittää ottaa miehen paikan ja huolehtia perheestään edes taloudellisesti sekä toimia lapsilleen hyvänä isänä. Mutta kun tuntuu olevan tässä maassa sekin varsin hankalaa. Naisten pakko olla sitten itsenäisiä ja omillaan toimeentulevia, joka sekoittaa entisestään kaikkien paikkaa ja roolia tässä maailmassa.
Se on muuten sangen huvittavaa, kuinka tasa-arvon kannattajat taistelevat juuri tämmöisiä pinttyneitä "luonto sanelee sitä ja tätä" periaatteita vastaan.
"Naisen roolia on tietysti sekoittanut se, ettei suomalaismiehet halua elättää perhettään yksin (kuten monissa muissa maissa), vaan naisen on tuotava vielä rahaakin taloon."
...ja nyt puhut periaattessa eri asiasta. Mikä tekee vastuuntunnottoman semmoisesta miehestä, joka EI HALUA LAPSIA? Kertokaapa minulle. Se mies, joka vahingossa saa lapsen ja jättää naisen on tosiaankin vastuuntunnoton, mutta ensimmäisestä tapauksesta en semmoista voi mitenkään löytää.
Mutta...aniharva nainen näihin aikoihin enää haluaa olla kotivaimona ja miehestä riippuvainen, jos mahdollisuutena on itsekin saada massia. Eiköhän sillä ole aika paljon tekemistä naisten haluaman tasa-arvon kanssa?
Kuinka moni YH-nainen tässä maassa on oikeasti YH vasten omaa tahtoaan? Siis siinä mielessä, että mies on jättänyt tai nainen on jättänyt miehen, kun tämä ei mieheksi sovellu. Oman käsitykseni mukaan aika harva. Niille, jotka ovat...kaikki kunnioitukseni heille.
Tiedoksi: lapsen hankkinut nainen, joka sinkkuna ei olla miestä löytänyt, mutta jolle "naiseus käskee hankkimaan lapsen", ei ole YH vasten tahtoaan. Siinä kohtaa se on aika tietoinen ratkaisu. Turha siinä kohtaa oikeasti on miehiä syyttää vastuuntunnottomuudesta.
Suomalaiset miehet on kyllä parhaimmistoa.
Onko kaikkien ihan pakko haluta niitä kaiken ajan vieviä, hirvittävän vastuun tuovia ja hermoja kiristäviä kääpylöitä heti aikuisiän saavutettuaan? Etenkin siis jos ei ole varma onko löytänyt sen ihmisen kenen kanssa uskaltaa sen vastuun kantaa? Se on ihan järkky vastuu, hirvee rahanmeno, aikataulut ei todellakaan ole enää susta tai siitä toisesta ihmisestä kiinni. KAIKKI pyörii sen taaperon ympärillä. Sä elät tätä elämää täällä sen aikaa kun se sulle suodaan ja pitäisi tarkkaan harkita tekeekö niitä lapsia vaan sen biologisen kellon ja joidenkin muiden itsekkäiden syiden takia, vai sitten, kun uskoo että menot on menty ja suuri muutos elämään ei olisi ylitsepääsemättömän pelottavaa ja kun pystyy tarjoamaan lapselle sen kaiken mitä se ansaitsee. Se lapsihan on siinä mun mielestä pääasia, ei naisen kellot. Täytyy tunnollisesti miettiä uskooko pystyvänsä tarjoamaan lapselle sen kaiken mitä se tarttee kasvaakseen kunnon kääpyläksi.
antaa pitää se illuusionsa "vapaudesta" ja tämä pätee myös naimisissa oleviin miehiin.
Deitti-ilmoituksessa tai treffeillä ei naisen kannata missään nimessä mainita seuraavia asioita mikäli haluaa, ettei mies loiki karkuun: avioliitto, lapset, parisuhde, häät, kihlajaiset, perhe, seurustelu jne. Nämä asiat otetaan esiin vasta sitten, kun mies älyää niistä alkaa puhua. Ja silloinkin hyvin varoen: saattaa näet olla jonkinlainen testi, jolla mies onkii esiin tietoja naisen tarkoitusperistä.
Juu, miehet on kyllä pupupöksyjä, joita nainen voi oppia käsittelemään. :)
Itse olen sitämieltä että hommaan lapsen sitten ilman isää jos kerran yksikään mies ei isäksi halua.
35 vuotta on se raja. Jos sitä ennen ei lasta ole niin sitä ei tule olemaankaan. Onhan tässä vielä 10 vuotta aikaa metsästää pesiytymishaluinen mies.
peliin. Suomalaismiehet ei tosiaan halua lapsia kuin aikaisintaan 40 v. Sitä ennen pitä saada paljon pillua joka paikasta ja ryypätä oikein kunnolla, se on heidän mielestään kivaa. Tyydy sinäkin rupsahtaneeseen erektiohäiriöiseen herpessairaareen >40 v, niin muutkin joutuvat tekemään. Ja tuskinpa nykynaisetkaan haluais ennen tuota ikää lapsia, mutta biologia luo rajat. Jos olet realistinen ja haluat löytää miehen, katso 45-100 vuotiaita. Vaihtoehtoisesti ryhdy yh:ksi tai ikisinkuksi.
Mä luulen että se mies tarkotti "vastenmielisyydellä" sitä että ei ole kivaa ihan heti, vielä tuntemattomalle ihmiselle tuputtaa vaippaotuksia ja pullantuoksua. Kuulostaa epätoivoiselta ja muutenkin,
sillon siitä perheenperustamisesta tulee se itse tarkoitus, eikä siitä ihmisestä kehen on tutustumassa. Kyllä mäkin haluan joskus perhettä, jos se mulle suodaan, mutta voi sen varovaisemminkin ilmaista, ja jossain paremmassa yhteydessä kun siinä vaiheessa kun ekaa kertaa toisiaan katellaan. Muksuja tulee jos tulee. Ei pidä ressa itseään eikä etenkään toista heti alkuun tommosilla. Mietis ny omalle kohdalles. Haluut löytää jonku kivan häiskän joka olis sun vakavasti otettava leikkikaveri, luotettu ja kumppani ja häiskälle olisi tärkeää se, että sais vaan jonku naisen ja perheen. höh...mä osaa selittää.
Vai oliko kyseinen nainen ehkä sittenkin etsimässä maksumiestä elatusmaksuille? Ensin ollaan niin rakastunut, hankitaan yhteinen asunto ja rakennetaan pesää, tehdään pari lasta ja kun lapset on syntyneet, lähetetään mies kilometritehtaalle. Sillä toki äiti ja pienet lapset saa jäädä kotiinsa asumaan, ja mitä miehelle sitten jää? Elatusmaksut tietenkin.
Vaikka tämä onkin karrikoitu esimerkki, tämäntapaisia ihmiskohtaloita löytyy vaikka kuinka paljon. Kyllä varmasti jokaisella ihmisellä alkaa mielessä hälytyskellot soimaan, jos toinen heti ensitapaamisella alkaa ehdottelemaan perheen perustamista.
tämä tilanne on vastaavuudessaan rinnastettavissa siihen kun sinä istut puistossa ja joku miehen roikale tulee siihen ja ilmoittaa että hitto sua olis kiva naida. mitä teet?...käsket äijän suksia niin kauaksi kuin horisontti siintää ja perään työnnät sormet kurkkuun :)
ihminen saa olla millanen hyvänsä, kokoinen , näköinen ja jopa tunteva, mutta on joitakin asioita joista ei puhuta heti, ei edes netin välityksellä. ja perheen perustaminen sekä naiminen kuuluvat niihin..vaikka niin lähellä ovatkin toisiaan :)eikö kuitenkin esim. deittiilmoituksella ole tarkoitus tutustua toiseen ihmiseen, ei ole mitään syytä tuoda heti kaikkia toiveita ja haluja esille ensimmäisessä viestissä. eipä sitä baaritiskilläkään heti ilmoteta että vuodenpäästä naimisiin ja sitten tenava, ota tai jätä! :)
Joopa joo, eli nettideittailussa pitäis osata sitten justiin se pinnallinen diipadaapaa-taito, että "enhän mä oikeesti mitään etsi täältä, kunhan vaan kattelen että josko tulis jotain vastaan..." Ja kuiteskin kaikki sieltä etsii sitä jotain. Naurettavia vastauksia äijiltä taas.
Ja miks ei voi aikuiset ihmiset muka keskenään puhua, että millasia arvoja on ja mitä haluaa tulevaisuudessa. Jos näistä puhuessa sivuaa perhettä ym. ihmiselle normaaleja asioita, niin voi kauhistus sentään, kun joltain tulee heti paskat housuun. Äh, vittu miten tyhmää jengiä.
Henk.koht. olisin ihmeissäni, jos mies alkaisi eka treffeillä puhumaan perheestä. Harvoin niin intiimejä aletaan ensimmäisellä tapaamiskerralla selvitellä tuntemattomalle.
Jotenkin kokisin sen tunkeutumisena liian yksityiselle alueelle heti kättelyssä. Kyllä ne arvot tulevat esille sitten ajan myötä, kunhan ensin selvitetään, synkkaako yhtään.
Perheen haluamisessa ei ole mitään pahaa. Tutustumisvaiheessa kannattaa kuitenkin aloittaa kevyemmin. Mies(/nais-)parka näkee jo sielunsa silmillä pikku räkänokan, joka huutaa pilli suorana "ISIII!"...
Onko kaikki tosiaan noin tyhmiä? Tuskinpa kukaan nyt kirjoittakaan tai sanoo töksäyttää suoraan, että "mä haluun sitten perheen ja seitsemän lasta". Kun toiseen tutustutaan, niin yleensä siinä käydään arvoja ja omia tulevaisuudennäkymiä läpi. Eikö??? Jos siinä ohessa mainitsee muiden arvojen - kuten nyt ne tavanomaiset "kyllä mä olen ehdottomasti rehellisyyden ja uskollisuuden kannalla" mainitaan myös se että "mä varmaankin kuulun ihmisryhmään, joka ihan tavallisesta perhe-elämästä ja lapsista haaveilee", niin onko se nyt jotenkin kummallista?! Vai juttelevatko nykyihmiset täysin jotain bullshitia parit ekat treffit, tyyliin "mä tykkäään käyttää kyllä vaaleita farkkuja yleensä"?
Voi luoja sentään, mitä porukkaa täällä on! Yök, pakko päästä heti pois tästä idioottilaumasta, ettei vaan tartu tuo aivosolujen tuhoaja.
Mä ainakin olen perhekauhuista ihmislajia. Ei kai nyt eka treffeillä ihan vielä ehdi niin hyvin tutustua. Mun mielestä eka kerralla kun tapaa, niin pitää ottaa aika kevyesti.
Minulla on oikeus omaan mielipiteeseeni, sinulla omaasi. Jos kaksi samoin ajattelevaa ihmistä kohtaa, good for them.