Pidin työstäni ennen kuin eräs ärsyttävä ihminen tuli työpaikalleni. Hänellä on tapana tarkkailla työtäni ja puuttua työhöni, vaikkei hänellä ole siihen valtuuksia. Selviydyn työstäni täysin itsenäisesti enkä tarvitse muiden ohjeita.
Työkaverini esittää muille olevansa guru alalla. Olen ollut töissä häntä kauemmin ja tiedän alan asioista paljon enemmän. Olen neuvonut hänelle työhön liittyviä asioita. Nyt hän kertoo tiedot eteenpäin ikään kuin ominaan. Hän ei anna minulle suunvuoroa. Jos yritän sanoa jotain, hänellä on aina jotain korjattavaa siihen. Hän haluaa sanoa kaikki asiat toisella tavalla kuin minä. Kyse on siis samasta asiasta, mutta hän haluaa esittää kaiken omalla tavallaan.
Olemme joutuneet pitämään yhdessä työhön liittyviä luentoja. Työkaverini on kaiken aikaa päällepäsmärinä ja haluaa kaiken huomion kohdistuvan itseensä.
Olen harkinnut työpaikalta lähtöä. En jaksa enää kauan.
Työkaverini esittää muille olevansa guru alalla. Olen ollut töissä häntä kauemmin ja tiedän alan asioista paljon enemmän. Olen neuvonut hänelle työhön liittyviä asioita. Nyt hän kertoo tiedot eteenpäin ikään kuin ominaan. Hän ei anna minulle suunvuoroa. Jos yritän sanoa jotain, hänellä on aina jotain korjattavaa siihen. Hän haluaa sanoa kaikki asiat toisella tavalla kuin minä. Kyse on siis samasta asiasta, mutta hän haluaa esittää kaiken omalla tavallaan.
Olemme joutuneet pitämään yhdessä työhön liittyviä luentoja. Työkaverini on kaiken aikaa päällepäsmärinä ja haluaa kaiken huomion kohdistuvan itseensä.
Olen harkinnut työpaikalta lähtöä. En jaksa enää kauan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuo toverisi on sairas narsistinen luonne, parantumaton valitettavasti. En osaa sanoa mitä pitäisi tehdä.
Parasta olisi vaihtaa työpaikkaa, mutta voihan toisessakin työpaikassa tulla vielä pahempi susi vastaan.
Sano sille suorat sanat. Ei pidä alistua vääryyteen.
Pamauta sitä joku kerta suoraan turpaan ja sano mitä olet mieltä hänestä..luulen että hiljenee moinen persereikä!
Mun työkaveri on kans ihan hullu! Olen myös diagnosoinut hänet narsistiksi. Hän tekee aina kaiken paremmin kuin minä, vähättelee minua -sanoo sen "leikillään", Hän on AINA oikeassa ja kaikki muut väärässä, saa järkyttäviä raivokohtauksia jos joku on sanonut hänelle vastaan, hänen elämänsä on TÄYDELLISTÄ kodin ulkopuolella mitä kyllä vahvasti epäilen! Hän puhuu jatkuvasti pahaa muista, luo huonoa ilmapiiriä. Hän on kyllä olevinaan ystäväni, mutta en todellakaan pidä häntä ystävänäni. En siedä sitä negatiivisuutta hänessä ja se kuluttaa minua aivan hirvittävästi. Hän ei puhu muusta kuin omasta elämästään, minun elämäni ei kiinnosta häntä tippaakaan eikä hän ole koskaan kysynyt minun asioistani mitään. Olen myös ihan puhki...miten tuollaisia ihmisiä voi olla olemassakaan?
Ihan kuin olisin itse tuon kertonut, paitsi että ko. työ"kamu" on ikääntynyt inhottava akka, joka vihaa mua ja silleen... Ja oon ollu ko. duunissa vasta vähän aikaa.. Akka kauemmi... Työsuojeluvaltuutetulle puhelu maanantaina, kun ei muu auta.
Inhalta kuulostaa tilanne, mutta niin se on nähtävät että joko nilkki ei selviydy, tai sitten se nopeasti ylennetään.
Tuohon ei auta muu kuin asialinjalla pysyminen: kokeile kuinka käy jos keskityt omiin hommiin ja anna nilkin selviytyä omillaan. Dokumentoi kaikki, säästä sähköpostit ja muut paperit jotta on selvää että kuka teki mitäkin. Muista kertoa muille mitä olet kulloinkin tekemässä; kukaan ei osaa arvostaa näkymätöntä pätevyyttä.
Avautuminen ei kannata ellei sitä tehdä viilipyttymeiningillä ja silkoilla faktoilla. Eli oikeastaan keskustelu on hyvästä, mutta avautuminen ei. Ärsyttävät ihmiset pitäisi minustakin viedä saunan taa, mutta niitä nyt kumminkin on koko maailma täynnä. Eroon ei pääse, eli soon joko nappi ottaan, tai sitten niiden kanssa on pakko pärjäillä.
Itselläni sama tilanne. Miespuolinen työntekijä henkilö käy hermoille. Hän on kotoisin pikkukylästä, ei juuri ole matkustanut ulkomailla. Maailma rajoittuu 10 km säteelle. Äidin kanssa ollut aina huono suhde, joten ei voi sietää naisia. Kaikki on mustavalkoista: jos asia ei ole erikseen sallittu, se on kielletty. Ei ole harmaan sävyjä. Syö vain perusruokaa, perunaa ja lihaa, ei suostu maistamaan "gurmee" ruokia. Sovinisti, lapsellinen ja sivistymätön. Ei hyväksy homoja, ei golfin pelaajia, eikä ketään, joka ei elä kuin juntti. Pimittää työhän liittyviä asioita ,joita pitäisi tiedottaa muille. Iloitsee toisen surusta, ei iloitse toisen ilosta vaan yrittää lannistaa kaiken hyvän. Ei onnittele. Naimisiin menneelle ja nimensä vaihtaneelle naiselle tokaisi "vankilakundit vaihtavat nimeään". Esittelee toisten tekemät ideat ominaan. Tekee itsensä muka-tärkeäksi pomon silmissä.
Vaikuttaa kuvauksesi perusteella asialliselta tyypiltä (ei ramppaa ulkomailla, syö perusruokaa, ei hyväksy homoja ja golfia). Hyvä tyyppi! Näitä saisi olla lisää.
Todella rasittavaa olla töissä, jossa on odottamassa töiden lisäksi vaikeita ihmissuhteita. Oma "esimieheni" on keski-ikää lähestyvä nainen, jonka mielialat vaihtelevat tyylillä nollasta-sataan. Kilahdukset ovat melkein päivittäisiä ja tiedän hänen lyöneen yhtä tuotantotyöntekijää takaraivoon avokämmenellä.
Kaikista pahimpia ovat äkäiset, keski-ikäset akat. Sellaista ihmistä ei oikeastaan voi edes tuntea, joka ikäänkuin näyttelee koko työajan jotain roolia, näyttelee varmaan vapaallakin.
Inspiroiduin kirjoittamaan tätä juttua saatuani tänään isoäänistä ja aggressiivista palautetta asioista, joihin en voi vaikuttaa. Toisaalta vituttaa, toisaalta alan olla jo aika immuuni. Jotenkin sitä vain tottuu siihen, että tietty henkilö on välistä vaahto suussa mölisemässä, sitten yhtäkkiä vitsailemassa ja välistä taas kertomassa omista vähän liian henkilökohtaisista jutuistaan. Ehkäpä se on ainoa tapa, jolla hän voi olla onnellinen tai tuntea pätevänsä. Surullista oikeastaan, jos asiaa ajattelee tarkemmin. Tänään kyllä toivoin, että ko. henkilö saisi hallitsemattoman ripulikohtauksen julkisella paikalla...
On todella paljon ihmisiä, joilla ei tunnu olevan sisältöä omassa elämässään vaan he joutuvat tuottamaan sitä kyykyttämällä toisia, määräilemällä tai muuten osoittamalla näennäisen valtansa. Mäkättävän, jäkättävän, puuduttavan ulkokuoren alla ei silti ole mitään, pelkkä tyhjyys, jota he yrittävät paikata lapsellisilla maneereillaan.