No, tapaukseni on oikeastaan sellainen. Kaverini on sinkku (niin minäkin, mutta ei maailmani nyt ole siihen kaatunut), ja välillä se todella häiritsee... Hän valittaa siitä koko ajan, että kukaan ei ole koskaan häntä rakastanut, eikä tule rakastumaan. Hän on myös tästä asiasta masentunut ja käy psykiatrilla. Hän ei ole koskaan seurustellut, tosin kuin minä. Ja silloinkin hän teki kaikkensa että eroaisin poikaystävästäni.
No, tästä tekee sen ärsyttävää, kun mainitsen, etten minäkään seurustele nyt. Ja hän vertaa aina: mutta olet seurustellut! Yhdenkin suhteen olisin halunnut jättää kokematta, koska se oli todella ahdistava. No, hän vain valittaa ja valittaa kun ei seurustele. Mutta oikeasti, hän ei tee mitään sen eteen, että voisi löytää jonkun. Hän istuu päivästä toiseen kotona, tutustumatta keneenkään. Koska hänellä ei ole nyt koulua, niin hän ei ole muualla kuin kotona. Ja jos sanon hänelle: "no ei ne seurustelukumppanit tule kotiovellekkaan kelloa rimputtamaan", niin hän suuttuu. Näin se vaan on. Niin, ja kaverini ei halua poikaystävää, vaan tyttöystävän, ja hän on itse tyttö. Ahdistavampaa tästä tekee sen, että hän kertoo olleensa minuun ihastunut, vaikken pätkääkään ole naisista kiinostunut kun olen itsekin tyttö.
Mistä löytää kaverilleni joku seurustelukumppani, kun hän ei suostu menemään baareihin tai minnekkään muuallekkaan?
No, tästä tekee sen ärsyttävää, kun mainitsen, etten minäkään seurustele nyt. Ja hän vertaa aina: mutta olet seurustellut! Yhdenkin suhteen olisin halunnut jättää kokematta, koska se oli todella ahdistava. No, hän vain valittaa ja valittaa kun ei seurustele. Mutta oikeasti, hän ei tee mitään sen eteen, että voisi löytää jonkun. Hän istuu päivästä toiseen kotona, tutustumatta keneenkään. Koska hänellä ei ole nyt koulua, niin hän ei ole muualla kuin kotona. Ja jos sanon hänelle: "no ei ne seurustelukumppanit tule kotiovellekkaan kelloa rimputtamaan", niin hän suuttuu. Näin se vaan on. Niin, ja kaverini ei halua poikaystävää, vaan tyttöystävän, ja hän on itse tyttö. Ahdistavampaa tästä tekee sen, että hän kertoo olleensa minuun ihastunut, vaikken pätkääkään ole naisista kiinostunut kun olen itsekin tyttö.
Mistä löytää kaverilleni joku seurustelukumppani, kun hän ei suostu menemään baareihin tai minnekkään muuallekkaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos olette hyvin nuoria voi olla paikallaan kuitata tuo erilleen kasvamisena sekä samalla kehoittaa kaveria tutustumaan esim. Setan nuorten naisten iltoihin.Ettei turhaan tule sotkettua muitten asioita.
"Mistä löytää kaverilleni joku seurustelukumppani, kun hän ei suostu menemään baareihin tai minnekkään muuallekkaan?"
Sinkkuus nyt tuskin on kaverisi ongelma, ja seurustelukaverin löytäminen ei varmaan korjaisi mitään. Kirjoittamasi perusteella kuulostaisi olevan kolme asiaa, jotka olisi korjattava/hoidettava, jotta seurustelusta kannattaisi edes puhua, eli kaverisi tulisi:
- kasvaa ensin aikuiseksi ja muista riippumattomaksi
- hoitaa/hoidattaa itsensä henkisesti kuntoon
- haluta seurustella / haluta tavata uusia ihmisiä / tietää mitä haluaa
Tsemppiä.
tää oli hieno vastaus.
Kuule siitä se riemu vasta repeää, jos kaverisi on sinkku vielä 3-kymppisenä. Yksi kaverini täyttää tänä vuonna 32 ja on sinkku. Huomaa, että hän on aika katkeroitunut siitä, että ympäriltä kaikki ovat jo menneet naimisiin ja lapsia tulee joka tuutista. Kyllä biologisen kellon vaikutus on laaja-alainen!
Samaa mieltä ole mielipiteistänne kuin tekin, mutta yritäppä sitä tolkuttaa kun ei mikään mene kaaliin. Rypee vain itsesäälissä.
.. että ett voi elää toisen elämää ja toisen ehdoilla.. tämä pätee niin parisuhteeseen kuin myös ystävyyteen. Ja jos tämä tyttönen on ihastunut sinuun niin teeppä hänelle selväksi ettet ole tytöistä kiinnostunut??
Ja kun jätät hänet huolehtiin itse parin etsinnästään et kerää myös itsellesikään turhaa karmaa...