Ollaan mieheni kanssa rakentamassa taloa,seurusteltu jo useita vuosia,asutaan vielä erillään.Ongelmaksi on muodostunut kaikenlainen kiusaaminen.esim.minua pyydetään jotain tekemään,kun saan tehtyä asian se onkin väärin.ei olis tarvinnu tehdä.Ja onko muilla tällaista,että mies on ihan aistiton ja tunteeton rakentamisen ajan?Jos yritän normaalia keskustelua päivän asioista, huomiota,aikaa,vierailua välillä luokseni,olen nariseva akka.....Kyllä muille on kuin naantalin aurinko,ei yhtään arvosta minun työpanostani,pusken kaikki vapaa-ajat rakennuksella töitä.Muita kiittelee ja kehuu miten ei olis selvitty ilman heidän apua.olen luullut että yhteistä kotia rakennetaan,ja sekin lähentäs meitä,mutta taitaa käydä niin että lyön hanskat tiskiin ja tehköön rakennusjutulle mitä lystää......ja ensin kysytään mielipidettäni asioihin ja kun sen sanon niin on sata varmaa että asia tehdään toisin.Mies on ollut ihan ok ennen rakentamista mutta nyt vajaa kaksi kuukautta on tätä helvettiä ollut.Pitääkö minun vaan sietää tällaista ja odottaa jos tilanne muuttuu kun urakka on ohi.Haluaisin saada kommenttia onko teillä muilla näin käynyt,onko tällainen yleistä.....
YKSIN ONGELMAN KANSSA
Illi
6655
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pahoillani miehesi puolesta, typerähkösti käyttäytyy.
Mahtaa stressikin tehdä osansa mutta pitää sitä emäntääkin arvostaa kun kerran yrittää.
Onnistuminen on toinen juttu mutta kun yrittää parhaansa ei siinä pitäisi olla irvailemista.
Näin opetettiin jo armeijassa kun esimiestehtäviin kursseja kävimme.
( kukas vielä sanoo ettei armeijasta hyötyä ole.. :-D )
Kyllä talonrakentajille tulisi tarjota rakennusavun lisäksi henkistä tukea ja vaikka opas, jossa kerrottaisiin kaikki tyypilliset kuopat ihmissuhteissa rakennusaikana. Niitä nimittäin on, kuten olet huomannut.
Stressi siinä on syynä varmaan, ehkä mies pelkää itse epäonnistuvansa rakentamisessa tai sen valmiiksisaannissa, onhan kyseesä kuitenkin tosi iso urakka ja rahaa palaa myös. Perheen tulevaisuuden laatu on kiinni tästä jutusta.
Työni puolesta olen nähnyt monen perheen rakentamisen, ja parisuhteen puolesta voin sanoa: jos miehesi ei juuri nyt jaksa tuon parempaa käytöstä, sinun tulee kestää. Muutaman kuukauden rutistus täytyy kestää, jos aikoo olla loppuelämän yhdessä. Kuulostatte aika nuorilta (erehdyinköhän pahasti?).
Älä odota kiitosta, ehkä sinun panostasi ei vielä edes tarvita rakentamisessa vaan enemmän saattaisi auttaa/olla hyväksi ns. pehmeä apu, esim. ruoanlaitto, siivoaminen rakennustyömaalla ja hieronta iltaisin (ehkä teetkin tällaista, mutta kuitenkin). Tietysti sinä rasitut mistä tahansa rakennuksen töistä myös, joten miehen tulisi huomisoida sinutkin. Mutta kuten sanottu, epäilen, ettei miehesi kykene siihen näinä kuukausina, tai herää asiaan paljon myöhemmin.
Mies ottaa/kokee ottavansa helposti raskaamman roolin rakentamisessa ja kokee vastuun kuuluvan hänelle, vaikka tasa-arvo muuten kukoistaisikin. Siksi hän ei osaa ajatella sinun taakkaasi. Ja luuletko, että hän jaksaisi iltaisin "puuhata" kanssasi? Ikävä kyllä yleensä ei. Pelkkä ajatus saattaa karkottaa tulemasta luoksesi.
Kannustaminen/rauhoittaminen, että homma hoituu kyllä on puoleltasi todennäköisesti tärkeää, varsinkin jos mies usein sanoo muille, ettei ilman heidän apuan olisi selvitty. Hän ei sano sitä sinulle,koska olet osa hänen tiimiään, ei hän varmaan itseäänkään kiittele? Lisäksi hän on siinä oikeassa, että jos rakentaminen lipsuu aikataulustaan, homman kustannukset kasvavat nopeasti, koska myöhästyminen kertaantuu. Lisäksi into hiipuu jossain vaiheessa, joten alkurutistuksen voimalla on hyvä mennä niin pitkälle kuin jaksaa.
Jos miehesi on muuten idiootti ja ei arvosta sinua (tuskin silloin ketään muutakaan vaimonaan), olet saattanut valita "väärän" miehen.
Kävi teidän talojutussa kuinka tahansa, teidän liittonne ei tarvitse kaatua siihen. Muistuta häntä siitä silloin, jos jotain kamalaa tapahtuu työmaalla. Yleensä se kamala tapahtuu aina jossain muodossa ja siitä selvitään jollain tavalla. Oli kamala sitten kenen syytä tahansa, se ehkä pidentää lainanmaksua vuodella, mutta loppujen lopuksi sen ei tarvitse estää hyvää elämää talossa. Se, että hän kysyy mielipidettäsi, on tärkeää. Jos hän ei tosiaan toteuta mitään toiveitasi, yritä vielä puhua hänen kanssaan. Mielellään silloin, kun ette ole rakennustyömaalla.
En tiedä, millaisista asioista on kyse, koska yleensä sisustus ym. sellaiset asiat, joissa mielipide jotain merkitsee, jutellaan aika loppuvaiheessa ja huonejako ym. jutut jo alussa ennen rakentamisen aloittamista.
Lisäksi liian moni talo jää loppusivallusta vaille. Jos sinä vielä voi auttaa, käytä intosi lopussa, kun miehesi väsyy. Silloin sinun panostasi tullaan arvostamaan (nähty niin monet kerrat). Lisäksi silloin hommat ovat yleensä paljon mielekkäämpiä (painottuen sisustukseen).
Toiseksi, siellä yhteisessä asunnossa saatte asua yhdessä, suosittelen nyt viettämään vapaa-aiakaasi omassa rauhassa ja nauttimaan siitä.
Tukea saat myös muilta rakentavilta perheiltä, paikkakunnallasi on ehkä tapahtumia, joissa heitä voi tavata.
No huh.. Nyt olen VIELÄ varmempi siitä, että en koskaan ryhdy rakennusprojektiin..
Kiitos kun sain hyviä ohjeita ja uskoa tulevaisuuteen.En odota kiitosta tekemistäni töistä,vaan edes joskus "päänsilitystä",pientä huomioo,ohimennen hipaisua,ja että minut on huomattu kun tulen raksalle...Roolini onkin ollut ruuanlaittaja, siivoilija,juoksevien asioiden hoitaja, laskujen maksaja ja lisäksi kaikkee mitä pystyn tekemään, ja mielelläni yhteisessä urakassa tekisin..Mutta kun ei kysyttäessäkään saa tietoo jos en jotain tiedä?Onks tääkin normaalia ettei mitään saa kysyä,jos ei ite osaa niin silloin on vastaus "mee kotiis"?
Enkä kaipaa "iltapuuhia",vaikka joskus yhdessä vietetyn yön toistemme kainalossa.Ja asia joka v******a,kun sukulaisten mielipide painaa enempi kuin minun.Asiat ja materiaalit valitaan niin kuin sukulaiset sanoo(siis miehen)eikä niinkuin minä haluaisin,en edes saa mielipidettäni sanoa kun minut vaiennetaan.....Projektimme on vasta alussa ja olemme jo keski-ikäisiä lapset lentäneet jo pesästä.
Eli taidenpa ottaa opiksi ja meen vasta raksalle kun minua sinne kaivataan.eli nautin vapaa-ajastani...
Eipä ole otsikkoon lisäämistä. Näkee että mies tietää mistä puhuu.
Yep.
Kysyppä mieheltäsi miksi hän niin käyttäytyy. Varmaankin asia sillälailla parhaiten selviää. Häntä ilmeisesti painaa jokin asia tai on stressiä ja hän purkaa sen sinuun. Saattaa myöskin olla ettei hän edes tajua mitä tekee.