Mies ei suostu allekirjoittamaan avioeron ykkösvaihetta, ei halua muuttaa pois asunnostamme vaikka yhteiselo on todella kurjaa (ollut jo vuosia yhtä pettämistä puolin ja toisin). Minä sain yksin viedä avioerohakemuksen käräjäoikeuteen ja mies sanoo ja syyllistää minua näin: kerron lapsille kun he ovat vanhempia, mitä äiti teki ja miten rikkoi perheen ja kodin. Sinä (siis minä)et tule pärjäämään, etkä saamaan enää ketään miestä itsellesi jne. jne... Tämä tuntuu minusta ärsyttävältä, pitääkö minun hoitaa kaikki järjestelyt ja mies vain soittaa suuta.
Kiusa se on pienikin kiusa
hiukset lähtee
71336
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hän yrittää varmaan vain pelotella ja syyllistää sinua, että sinä et lähtisi.
..yksin kaiken valitettavasti, jos haluat eron. Se ei ole pieni kiusa, vaan iso riesa ! Omaa heikkouttaan panettelee, koska tietää, että sillä sua eniten voi satuttaa. Lapsilla syyllistäminen on hyvin yleistä. Meillä kun ei mies lähtenyt, minä lähdin. Ja sitten on käyty oikeutta lapsista... toivottavasti ei sitä vedä sitten seuraavaksi riitelyn aiheeksi.
Hakeudu eroryhmään, saat vertaistukea. Voimia Sulle !
kyllä se näyttää siltä että sinun pitää itse tehdä järjestelyt ja mies vain soittaa suuta. Anna uhkailla että kertoo lapsille miten sinä rikoit kodin yms. Kyllä lapset osaavat vähän vanhempana ajatella itsekin eivätkä ehkä ihan kaikkea purematta niele. Ja toiseksi, se on vasta vain uhkailua, eihän hän vielä mitään ole kertonut ja tuskin ehkä koskaan kertookaan.
Entinen mieheni oli juuri tuollainen, yhteiselo oli kamalaa ja hän uhkaili aina jättämisellä (kuinkas pärjäät lasten kanssa, ei sua kukaan huoli jne.) Sitten kun mittani tuli lopullisesti siihen perhehelvettiin täyteen ja ilmoitin että elo muuttuu tai ero tulee, niin hän ei olisikaan halunnut erota vaan kiusasi kahta kauheammin. Ja se kiusanteko jatkuu vieläkin muutama vuosi eron jälkeen.
Eroa silti, vaikka uhkailisi kuinka, sillä tuskin olet koskaan hänen kanssaan enää onnellinen. Lapsetkin ansaitsevat tasapainoisen kodin jossa ei petetä tai kiusata tai uhkailla. Meillä ainakin lapsille ero oli hyvä asia.
Voimia matkallenne. Ja muista, että onneksi asioilla on taipumus järjestyä :)
Sää hoidat HIANOSTI! Oikea ihminen oot! Muilla ei mitään jakoo... sää oot PARAS! SHIT!!!
Ei miehen (-kään) tarvitse allekirjoittaa erohakemusta, jos hänet "erotetaan" ... kyllä oikeuslaitos rouhii asian valmiiksi, ja eron saat.
Jos yksin eroa haet, niin tottahan sen yksin hoidat -- ei voi olla yllätys.
Kyllä hän saa eroasianne omalla tavallaan lapsilleen kertoa. Toivotaan että kertoo "yksityiskotaisesti" kun he ikänsä puolesta riittävän vanhoja asiat tajuamaan. Sama toive kohdistuu sinuun.
Sinun alistaminen ja henkinen väkivalta on väärin ... siihen en ei pidä saati tarvitse suostua.
Ja kyllä se vain niin on, että jos toista olet "erottamassa" (vaikka syystäkin), niin sinä sen järjestelet.
Jos noin todella on, niin sitten sinä kaikessa hiljaisuudessa hoidat asiat. Varmasti ottaa päähän. Turhaan kuitenkaan purat kiukkuasi mieheen. Sehän vain ruokkii hänen asennettaan. Voithan tietysti toimia myös korrektisti ja aina nätisti kysäistä jos herralle sopisi, mutta varaudu kielteiseen ja vastahankaiseen vastaukseen äläkä menetä malttia. Helposti sanottu?
Jos olet lasten edessä yksin muista siinäkin maltti. Kerrot heille asiallisesti isää haukkumatta ettei yhteiselämänne ollut sellaista kuin avioliitolta odotitte. Ole optimistinen kertoessasi lapsille: kyllä siitä selviää ja elämä jatkuu vaikka hieman eri puitteissa.
Ihmettelin muutama vuosi sitten äidille miten he hoitivat eron niin siististi vaikka avioliitto ja perhe-elämä oli yhtä helvettiä. Äiti oli ollut kesällä pari kuukautta "matkoilla", oikeasti serkkunsa luona maalla. Siellä hän sai sen verran itsensä kasaan että piti päänsä pystyssä ja suun supussa kun eroa alkoi järjestää.
viemään avioeroamme läpi "sivistyneesti". Haukuin kaikki, uhkasin, kiroilin, tein kaiken, vein avioerohakemuksen ekavaiheen kärjätalolle, maksoin toka vaiheen ilmoituksen avioeroon astuessa voimaan. Keräsin kamppeeni, en saanut täyttä osuutta omaisuudesta ja silti tuo vitun ukon käppänä uhittelee uuden akkansa tukemana. Pitäs viedä molemmat saunan taakse ja ampua.
Kaipase se vitun luuseri joskus tuomionsa kohtaa ellei ole jo... en jaksa enää jäytää vuosi on mennyt ja taas olen hullunmyllyssä, inulle alkaa riittämään.