"Oma moka jos ei

Minä olen ollut jo yli 10 vuotta sinkkuna, joten olen aika useinkin pohtinut syitä sinkkuuteeni. Itse en ainakaan koe olevani itsekäs, päinvastoin viimeinen poikaystäväni antoi ymmärtää että olin liiankin kiltti, en kuulemma osannut pitää puoliani (enkö nalkuttanut tarpeeksi???). Omalla kohdallani suurin syy yksin olemiseen on varmaankin ujous ja huono itsetunto. Olen erittäin kriittinen itseäni kohtaan, niin ulkonäön kuin luonteenkin suhteen, minkä vuoksi on tietenkin erittäin vaikeaa uskoa että kukaan voisi juuri minua rakastaa. Ja kun on tarpeeksi usein pettynyt ei enää uskalla ottaa riskiä uusien ihmisten suhteen, joten pelkuruuden voinee vielä lisätä "syntilistaan"...Helpointahan olisi tietenkin syyttää miehiä tyyliin "ne vaatii naisilta mahdottomia, ei niiden kríteereitä kukaan tavallinen nainen voi täyttää" mutta eiväthän asiat niin yksinkertaisia ole. Omista suhteistani olen ainakin huomannut sen, että vaikka sitoudun täydellisesti seurustelukumppaniini enkä taatusti vilkuile muita, pidän kuitenkin tietyssä mielessä välimatkaa enkä pysty täysin heittäytymään suhteeseen, johtuen omasta epävarmuudesta. Väistämättähän toinen osapuoli tämän vaistoaa eikä se ainakaan parisuhdetta paranna. Ehkäpä minut on siis tarkoitettu elämään yksin, vaikka se toisinaan niin epäoikeudenmukaiselta tuntuukin. Joka tapauksessa minusta on tärkeää yrittää olla katkeroitumatta ja nauttia elämän muista ihanista asioista!