Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä vajaat 2 vuotta ja koko seurusteluaika on ollut melkoisia vaikeuksia täynnä, onhan meillä täysin erilaiset taustat, lapsuus ja aikaisemmat parisuhteet. Voin rehellisesti sanoa, että mieheni menneisyys ei pahemmin ole opettanut hänelle mitään hyvää, päinvastoin, joten koko suhteemme aikana hän on opetellut molemmin puolista kunnioitusta, avoimuutta jne.
olemme tulleet siihen pisteeseen, että hän on alkanut vihdoin tajuamaan, mitä parisuhde vaatii ja pystyy vihdoin tekemään minut onnelliseksi. Olen kuitenkin joutunut antamaan anteeksi todella ilkeitä temppuja. En enää edes tajua miten kestin sen kaiken saastan, mitä hän niskaani kaatoi, mutta kestin, ja nyt voin sanoa että se taisi kannattaa.
En kuitenkaan pysty unohtamaan. välillä mietin jopa vuoden takaisia ilkeitä sanoja ja nöyryyttäviä tekoja, ja tunnen vihaa, katkeruutta ja kostonhimoa. ajattelen näitä asioita joskus päivittäinkin. en vain tunnu pääsevän yli..
Mitä voin tehdä että pääsisin yli vanhoista asioista? haluaisin jo unohtaa, mutta muistot eivät anna rauhaa. miten te, jotka olette pystyneet selvitä parisuhteen kriiseistä ja kompastuskivistä, olette voineet unohtaa ikävät muistot?
en haluaisi luovuttaa ja lopettaa suhdetta menneiden vaikeuksien takia, nyt kun vihdoin kaikki näyttää valoisalta.
Anteeksianto ja unohtaminen
11
2091
Vastaukset
- Manti
En tiedä onko hassua vai surullista, että kirjoitit samalla minunkin suhteestani. Reilu puolitoistavuotta takana. Perhetausta, koulutus, luonne ja elämänarvot ovat kuin Bushilla ja Gandhilla (kummankaan oppeja kuitenkaan omaksumatta..:D). Mieheni lähti puolivahingossa suhteeseen juuri parhaassa terässään olevasta poikamieselämästä. Ensimmäiset kuukaudet katseltiin sitä helvettiä, kunnes mies tunsi rakastuneensa ja käänsi kelkkansa. Onnistui kuitenkin senkin jälkeen löytämään "hairahdusreittinsä", tuhosi luottamuksen ja melkein koko suhteen. Välillä tuntui, että ne yllätyspaskalastit suoraan niskaan eivät lopu ikinä.
Ja kuitenkin. Löysin omat vikani ongelmiin, riidat annettiin anteeksi, ja koen kyllä eläväni hyvässä suhteessa. Mies on oppinut, aikuistunut ja muuttunut valtavasti, ehkä juuri siksi ne alkuaikojen ongelmat tuntuvat aivan valtavalta vääryydeltä. Ihmettelen, miten olen sen suvainnut tai kestänyt, antanut kohdella itseäni niin, ja olo tuntuu jotenkin petetyltä. En todellakaan kadu, että olen jatkanut suhdetta, mutta kuten sinulla, vanhat asiat kaivelevat. Varsinkin jos tulee uusia riitoja.
Tunnun olevan kovin pitkävihainen ja -muistinen kaikkien virheiden, jo kerran käsiteltyjenkin suhteen. Muistaa vain, miten pahalta tuntui, ja pelkää, että sama tapahtuu taas. Näen usein unia miehestä juuri niiden asioiden kimpussa, joista on tullut suurimmat ongelmat. Herätessäni olen ahdistunut ja aivan käsittämättömän vihainen tällä kertaa täysin viattomalle miehelle..:D
Tämä kaikki siksi, että todella uskoisin ymmärtäväni mitä tarkoitan.
Valitettavasti en pysty kertomaan taikaa, jolla asiat unohtuvat (ainakaan pidemmäksi aikaa..). Etsin sitä vielä itsekin. Uskoisin, että asia kaipaa vain aikaa, ja kenties jatkuvaa, määrätietoista psyykkausta. Jos pystyt, kerro miehellesi miten "herkillä" asiat ovat, ja pyydä välttämään uusia ongelmia. Ja joka kerta, kun mieleesi tulee ikäviä tekoja, vaihda ne hyviin ja vakuuta itsesi siitä, että NYT on hyvä olla JUURI tässä suhteessa. Ainakin voit olla ylpeä tapahtuneesta kehityksesta:).
Toivottavasti löydät omat keinosi. Onnea etsintään ja aurinkoista kesää:). - Täys Taneli
Niin se vain on että kaikkia virheitä ei voi koskaan toiselle antaan anteeksi vaikka haluaisi.
Tässä hyvä esimerkki että kannattiko sen kuspää rentun koulutus ja mikä sen todellinen hinta oli.- nuorinainen
haluaisin vielä tarkentaa, että mieheni ei ole koskaan minua pettänyt eikä pitänyt mitään peliä toisten naisten kanssa. pettämistä en olisi koskaan antanut anteeksi, enkä tule tulevaisuudessakaan niin tekemään.
nämä mielenvaivaa aiheuttavat asiat ovat enemmänkin vihoispäissään ja kännipäissään sanottuja/tehtyjä asioita. ilkeitä tempauksia, joista oikeasti voisi päästä yli kunhan niitä ei enää ikinä tule, niin kuin ei nyt näytä tulevankaan. Mies yrittää 100 prosenttisesti tehdä minut onnelliseksi joka päivä.
kunhan vain voisin unohtaa..
- bambi26
Kerro mikä sinua estää antamasta anteeksi?
- marssija
Ihmisen on varmaan ylipäänsä vaikea unohtaa toisen ihmisen törkeää käytöstä. Parisuhteessa tuntuukin kaikki olevan sallittua. Ystävyyssuhde kariutuisi jo paljon paljon vähemmästä. Lupausten pettämiset, ilkeydet ja inhottavuudet - vaikka 'varsinaista' pettämistä ei esiintyisikään - syövät luottamusta ja suhteen emotionaalista pohjaa. En itse ihmettele, että aloittaja pohtii tällaisa asioita.
- bambi26
marssija kirjoitti:
Ihmisen on varmaan ylipäänsä vaikea unohtaa toisen ihmisen törkeää käytöstä. Parisuhteessa tuntuukin kaikki olevan sallittua. Ystävyyssuhde kariutuisi jo paljon paljon vähemmästä. Lupausten pettämiset, ilkeydet ja inhottavuudet - vaikka 'varsinaista' pettämistä ei esiintyisikään - syövät luottamusta ja suhteen emotionaalista pohjaa. En itse ihmettele, että aloittaja pohtii tällaisa asioita.
Kyllä minuakin on petetty ja luottamus on monesti mennyt, olen ollut helvetin vihainen ja en pystynyt antamaan anteeksi pitkään aikaan. kunnes sitten tajusin antaa anteeksi, koska en halunnut lähteä suhteestakaan.
kysyin tuota mikä häntä estää antamasta anteeksi, koska minua esti oman tarpeitteni tyydytys niin kovin, etten tajunnut että se toinenkin on vain ihminen, joka elää täällä omine tarpeineen ja ajattelee asiat itse. kun kerta olin yhdessä ihmisen kanssa, joka ei vielä tajunnut yhdessäolosta mitään, niin enhän voinut olettaa että hän olisi elänyt minun tarpeitteni kautta.
olin vihainen siitä että minut oli petetty, ettei hän ollutkaan minua eikä meitä varten.
sen tajuttuani vapauduin, ja kykenin antamaan anteeksi. sen jälkeen olemme eläneet parempaa elämää, eikä hänen valintansa ole olleet minun elämälleni ja rakkaudelleni este.
ja huom, pettämistä eikä hakkaamista ym. ole tapahtunut. vain kypsymättömyyttä. - ..ainoa!!!
bambi26 kirjoitti:
Kyllä minuakin on petetty ja luottamus on monesti mennyt, olen ollut helvetin vihainen ja en pystynyt antamaan anteeksi pitkään aikaan. kunnes sitten tajusin antaa anteeksi, koska en halunnut lähteä suhteestakaan.
kysyin tuota mikä häntä estää antamasta anteeksi, koska minua esti oman tarpeitteni tyydytys niin kovin, etten tajunnut että se toinenkin on vain ihminen, joka elää täällä omine tarpeineen ja ajattelee asiat itse. kun kerta olin yhdessä ihmisen kanssa, joka ei vielä tajunnut yhdessäolosta mitään, niin enhän voinut olettaa että hän olisi elänyt minun tarpeitteni kautta.
olin vihainen siitä että minut oli petetty, ettei hän ollutkaan minua eikä meitä varten.
sen tajuttuani vapauduin, ja kykenin antamaan anteeksi. sen jälkeen olemme eläneet parempaa elämää, eikä hänen valintansa ole olleet minun elämälleni ja rakkaudelleni este.
ja huom, pettämistä eikä hakkaamista ym. ole tapahtunut. vain kypsymättömyyttä.Tää juttu oli tosiaan ihan niin kuin minun kirjoittamani, me ollaan tosin oltu 4 vuotta yhdessä ja vasta nyt mies alkaa näyttämään jotain kasvamisen merkkejä! Siis onhan minussakin vikaa, mut mä yritän tehä asioille jotain..
Ehkä riippuu osaltaan myös siitä, että ollaan vieläki aika nuoria..
Mutta se Kysymys:
Sinua esti omien tarpeittesi tyydytys eli mitkä tarpeet? Siis olitko jotenki itsekeskeinen, että kuhan mulla on kaikki hyvin, niin meillä on kaikki hyvin vai? Otit koko ajan, mutta et antanut mitää vaihdossa takaisin? - nuorinainen
bambi26 kirjoitti:
Kyllä minuakin on petetty ja luottamus on monesti mennyt, olen ollut helvetin vihainen ja en pystynyt antamaan anteeksi pitkään aikaan. kunnes sitten tajusin antaa anteeksi, koska en halunnut lähteä suhteestakaan.
kysyin tuota mikä häntä estää antamasta anteeksi, koska minua esti oman tarpeitteni tyydytys niin kovin, etten tajunnut että se toinenkin on vain ihminen, joka elää täällä omine tarpeineen ja ajattelee asiat itse. kun kerta olin yhdessä ihmisen kanssa, joka ei vielä tajunnut yhdessäolosta mitään, niin enhän voinut olettaa että hän olisi elänyt minun tarpeitteni kautta.
olin vihainen siitä että minut oli petetty, ettei hän ollutkaan minua eikä meitä varten.
sen tajuttuani vapauduin, ja kykenin antamaan anteeksi. sen jälkeen olemme eläneet parempaa elämää, eikä hänen valintansa ole olleet minun elämälleni ja rakkaudelleni este.
ja huom, pettämistä eikä hakkaamista ym. ole tapahtunut. vain kypsymättömyyttä.tuo omiin tarpeisiin "tuijottaminen" on minunkin syyni, ainakin osittainen. Toinen osa todennäköisesti on se, että minun moraalillani ei rakastamalleen ihmiselle PYSTY tekemään inhottavia asioita (minä en pystyisi), joten kai minä pelkään ettei hän koskaan rakastanutkaan minua. Järjellä ajateltuna tiedän, että tämä ei pidä paikkaansa, mieheni ei vain osannut elää ottaen huomioon toisen ihmisen tarpeita.
luulen että nämä vanhat asiat olivat kova kolhu itsetunnolle, ja siksi unohtaminen on vaikeaa.
en yhtään enää ihmettele, miksi äiti aina sanoi, että "lika barn leka bäst". Olisihan se ollut helpompaa, jos mies tietäisi ihmissuhteiden perussäännöt jo heti alkumetreiltä lähtien, eikä kaikkea tarvitsisi oppia kantapään kautta.
mutta.. näköjään huonon lapsuuden saanutkin voi osata rakastaa ihan oikeinkin, kunnon koulun käytyään :) - bambi26
..ainoa!!! kirjoitti:
Tää juttu oli tosiaan ihan niin kuin minun kirjoittamani, me ollaan tosin oltu 4 vuotta yhdessä ja vasta nyt mies alkaa näyttämään jotain kasvamisen merkkejä! Siis onhan minussakin vikaa, mut mä yritän tehä asioille jotain..
Ehkä riippuu osaltaan myös siitä, että ollaan vieläki aika nuoria..
Mutta se Kysymys:
Sinua esti omien tarpeittesi tyydytys eli mitkä tarpeet? Siis olitko jotenki itsekeskeinen, että kuhan mulla on kaikki hyvin, niin meillä on kaikki hyvin vai? Otit koko ajan, mutta et antanut mitää vaihdossa takaisin?Tarkoitan tarpeillani sitä, että tulen itse perheestä jossa en ole saanut riittävästi syliä ja kaipaamaani ymmärrystä ja tukea, vaan pikemminkin oma elämäni on aina ollut aika epäluotettavaa ja raskasta.
no, tästä johtuen minulla on aika suuret tarpeet: haluan esim että mies olisi minulle tuki ja turva, hyvä ystävä, rakastaja, ihminen joka osaisi lohduttaa juuri oikealla tavalla, joka sanoisi juuri oikeat sanat kun niitä tarvitsen, ihminen joka ei koskaan tekisi asioita minua vastaan.
no, näillä odotuksilla kun menee suhteeseen yleensä ihan kenen tahansa miehen kanssa, saa aika pian huomata ettei se rakkaus olekaan vain minua varten, vaan siinähän on se toinenkin! sillä toisella on myös omat tarpeensa ja halunsa, oma maailmansa, ja hänkin odottaa että hänen tarpeensa tyydytetään.
näin ollen törmäyksiä tulee varmasti, ja jos oletusarvo suhteen pysymiselle on se että tuo toinen on minua varten, ja toinen heivataan yli laidan jos se ei MINUN mallin mukaisesti elä, niin eihän se suhde jatku mihinkään.
itse olen oppinut rakastamaan ilman hintalappua, olkoon mieheni se mitä on, minäkin olen mitä olen. yhdessä ollaan me, kaksi aivan täysin vastakohtaa ja keskenkasvuista ihmistä, mutta vierekkäin vielä ollaan.
siinä jotain ajatuksia.. - marssija
nuorinainen kirjoitti:
tuo omiin tarpeisiin "tuijottaminen" on minunkin syyni, ainakin osittainen. Toinen osa todennäköisesti on se, että minun moraalillani ei rakastamalleen ihmiselle PYSTY tekemään inhottavia asioita (minä en pystyisi), joten kai minä pelkään ettei hän koskaan rakastanutkaan minua. Järjellä ajateltuna tiedän, että tämä ei pidä paikkaansa, mieheni ei vain osannut elää ottaen huomioon toisen ihmisen tarpeita.
luulen että nämä vanhat asiat olivat kova kolhu itsetunnolle, ja siksi unohtaminen on vaikeaa.
en yhtään enää ihmettele, miksi äiti aina sanoi, että "lika barn leka bäst". Olisihan se ollut helpompaa, jos mies tietäisi ihmissuhteiden perussäännöt jo heti alkumetreiltä lähtien, eikä kaikkea tarvitsisi oppia kantapään kautta.
mutta.. näköjään huonon lapsuuden saanutkin voi osata rakastaa ihan oikeinkin, kunnon koulun käytyään :)Etkö voi unohtaa nimenomaan niitä miehesi ilkeitä sanoja sinusta? Henkilökohtaisuuksiin menoja?
Jos ne ovat syynä siihen, ettet voi unohtaa, en yhtään kyllä ihmettele. Minusta pitäisi huonollakin hetkellä miettiä vähän mitä suustaan suoltaa. Olen itse vähän hankalassa tilanteessa tällä hetkellä omassa suhteessani, mutta olen päättänyt pysyä 'asialinjalla', vaikka mieheni ansaitsisi kyllä kunnon 'löylytyksen'. En kuitenkaan halua loukata henkilökohtaisesti, koska sitä on toisen vaikea unohtaa. Myös itse odotan samaa toiselta. - nuorinainen
marssija kirjoitti:
Etkö voi unohtaa nimenomaan niitä miehesi ilkeitä sanoja sinusta? Henkilökohtaisuuksiin menoja?
Jos ne ovat syynä siihen, ettet voi unohtaa, en yhtään kyllä ihmettele. Minusta pitäisi huonollakin hetkellä miettiä vähän mitä suustaan suoltaa. Olen itse vähän hankalassa tilanteessa tällä hetkellä omassa suhteessani, mutta olen päättänyt pysyä 'asialinjalla', vaikka mieheni ansaitsisi kyllä kunnon 'löylytyksen'. En kuitenkaan halua loukata henkilökohtaisesti, koska sitä on toisen vaikea unohtaa. Myös itse odotan samaa toiselta.kyllä ne on ne henkilökohtaisuuksiin osuneet ilkeät sanat mitkä eniten vieläkin mietityttävät..
en ole kyllä tajunnut aikaisemmin että etenkin ne sanomiset vaikeuttaa unohtamista. tämä vähän auttoi jo itseni ymmärtämistä, kiitos vinkistä! :)
nyt tiedän mistä voin mieheni kanssa puhua, jotta asiaa saisi eteenpäin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti26216772Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist235403- 1152555
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar152026Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361753Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?111983- 59947
Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto28857Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?43853